Pakolaisapu on järjestänyt Ugandassa vuodesta 1997 aikuiskoulutusta, jonka tavoitteena on parantaa pakolaisten kirjoitus- ja lukutaitoa. Suurimmalla osalla maassa olevista pakolaisista ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuuksia päästä koulutuksen piiriin. Nyt takana on kahden vuoden urakka: koulutuksen opetussuunnitelma on uudistettu ja sillä odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten elämään.
– Edellinen opinto-ohjelma oli valmistunut vuonna 2005, joten nyt oli aika päivittää sisältö vastaamaan nykypäivän teemoja, esimerkkeinä ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu. Toiminnallisen lukutaidon kursseja järjestetään pakolaisten omalla äidinkielellä sekä englanniksi ja tavoitteena on parantaa ihmisten omavaraisuutta ja itsenäisyyttä, kertoo Pakolaisavun Ugandan maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga.
Opetussuunnitelman uudistuksen keskiössä olikin nimenomaan uusien teemojen kiinnittäminen ihmisten jokapäiväiseen elämään: luku- ja kirjoitustaitoa opitaan käsittelemällä arkea parantavia teemoja kuten ravitsemusta, hygieniaa ja sanitaatiota sekä esimerkiksi ympäristöystävällisiä maatalousmenetelmiä ja ruuantuotantoa. Näin kurssille osallistuvat saavat myös konkreettisia välineitä esimerkiksi toimeentulonsa tueksi.
– Konkreettisten taitojen kautta tavoitteena on lisäksi lisätä aikuisten – varsinkin naisten – ja nuorten itseluottamusta ja resilienssiä. Tämä auttaa parantamaan pitkäaikaisten pakolaiskriisien haavoittuvimpien ryhmien omavaraisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kuvailee Saarela-Kaonga.
Opetussuunnitelman uudistus ei olisi onnistunut ilman alan asiantuntijoita: Pakolaisapu sai päivitystyöhön mukaan vapaaehtoisia Opettajat ilman rajoja -verkoston kautta. Opettajat Elina Tuusa ja Hanna Paloneva yhdessä Pakolaisavun omien aikuisopintojen ammattilaisten kanssa tutkivat aikaisemman materiaalin perinpohjaisesti ja keräsivät kokemuksia sen käytöstä niin opiskelijoilta kuin ohjaajiltakin.
– Edeltäjäni Elina oli vuoden aikana tehnyt taustatyötä, kerännyt aiheet ja koostanut oppimateriaalin kokonaisuudeksi. Itse ehdin tutustua materiaaliin paikan päältä kahden kuukauden ajan, kunnes koronapandemia pakotti minut palaamaan Suomeen. Työn jatkaminen onnistui kuitenkin myös täältä käsin, kertoo Stadin ammatti- ja aikuisopistossa suomen kielen lehtorina työskentelevä Paloneva.
Palonevan mukaan uudistuksessa tärkeää oli uusien teemojen ja arjen yhteen liittämisen lisäksi ohjaajille tehdyt konkreettiset ja käytännönläheiset ohjeet opetussuunnitelman hyödyntämiseen. Uudistuksessa piti huomioida myös se, että materiaalia tullaan hyödyntämään monella eri kielellä.
– Tärkeää oli antaa ohjaajille kättä pidempää opetussuunnitelman konkreettiseen ja monipuoliseen käyttöön. Ohjaavat ovat usein yhteisön jäseniä, joilla ei välttämättä ole pedagogista taustaa. Uudella opetussuunnitelmalla edistetään entisestään toiminnallista ja osallistavaa pedagogiikkaa. Se, että luku- ja kirjoitustaito liitetään arjen teemoihin ja käytäntöön, on sekä nykyaikaista että helpottaa suoraan pakolaisten arkea Ugandassa, Paloneva täsmentää.
Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön marraskuun alussa, kun uudet toiminnallisen lukutaidon ryhmät alkoivat. Kurssit kestävät yhteensä 11 kuukautta. Kokonaisuudessaan aikuiskoulutuksen tavoitteena on mahdollistaa 6000–8000 pakolaiselle lukutaidon ja 4000–5000 kielitaidon oppiminen. Kohderyhmästä 70 prosenttia on naisia, nuoria 30 prosenttia ja vammaisia 5 prosenttia.
Lue lisää Ugandan toiminnastamme verkkosivuilta.