Suomeen konfliktialueilta tulleet ihmiset voivat paremmin ja kotoutuvat helpommin, kun he saavat elää perheidensä kanssa.
Sanna Marinin (sd) hallitus kaavailee lakimuutosta, joka antaisi kansainvälisen suojelun piirissä oleville ihmisille nykyistä paremmat mahdollisuudet saada perheenjäseniään Suomeen.
Ennakkotietojen perusteella hallitus aikoo esittää toimeentuloedellytyksen poistamista pakolaisten perheenyhdistämisissä sekä lapsen edun parempaa arviointia päätöksissä. Tarkoituksena on siis kumota Juha Sipilän (kesk) hallituksen tekemiä kiristyksiä. Niiden mukaan perheenyhdistämisen yhtenä ehtona pidetään yhä esimerkiksi sitä, että saadakseen huoltajansa Suomeen maahan tulleella lapsella pitää olla tietyn suuruiset säännölliset kuukausitulot.
Muutoksen jälkeenkin perheenyhdistämisen kautta voisi saada luokseen pääsääntöisesti vain ydinperheen jäseniä eli lapsen, puolison tai huoltajan. Suomessa palattaisiin siis pitkälti käytäntöihin, jotka olivat voimassa ennen vuotta 2016.
Asiasta käydyssä värikkäässä keskustelussa on esiintynyt myös näkemyksiä, joiden mukaan perheenyhdistäminen olisi Suomelle kielteinen asia. Saamamme kokemuksen perusteella perheenyhdistämisistä päinvastoin hyötyvät sekä pakolaiset että Suomi.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maahanmuuttajien keskuudessa tekemän terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tulokset tukevat tätä näkemystä. Perheestä erossa olevilla on keskimääräistä useammin heikko kielitaito, työllistymisvaikeuksia, ongelmia koulutukseen osallistumisessa, vakavia masennus- ja ahdistusoireita sekä univaikeuksia.
Suomeen konfliktialueilta tulleet ihmiset voivat siis paremmin, kun he saavat elää yhdessä perheidensä kanssa. Ihmiset kotoutuvat ja oppivat suomea helpommin, kun heidän ei tarvitse kantaa huolta puolison tai omien lasten kohtalosta konfliktien keskellä.
THL:n ja Kelan tutkimuksen mukaan Suomeen saapuneista pakolaisista nopeimmin työllistyvät miehet, jotka tulevat maahan perheenyhdistämisen kautta.On myös selvää, että lapset ja nuoret hyötyvät vanhempiensa läsnäolosta. Suomessa yksin asuva alaikäinen tarvitsee usein paljon lastensuojelupalveluita ja on silti vaarassa syrjäytyä.
On niin pakolaisten kuin koko yhteiskunnankin etu, että
perheenjäsenet saavat elää yhdessä.
Perheenyhdistäminen on tehty nykyisellään äärimmäisen vaikeaksi, ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ollut huolissaan Suomen perheenyhdistämiselle asettamista rajoituksista. Toisaalta joissain keskusteluissa perheenyhdistämiset on mielletty ”vetovoimatekijäksi”, joka ”houkuttelee” turvapaikanhakijoita.
Maailmassa on yli 80 miljoonaa kotinsa pakon edessä jättänyttä ihmistä. He lähtevät pakoon maista, joissa on sotaa ja kärsimystä. He pyrkivät valtioihin, joissa ei sodita ja joissa on turvallista asua ilman pelkoa ihmisoikeuksien polkemisesta.
Demokratia, ihmisoikeudet ja rauha ovat siis Suomen todellisia vetovoimatekijöitä. Perhe-elämä ei ole vetovoimatekijä vaan ihmisoikeus, ja sitä Suomenkin tulisi oikeusvaltiona kunnioittaa.
Oman kotimaan, kodin, omaisuuden ja sukulaisten jättäminen on äärimmäinen teko, johon ei ryhdytä ilman syytä. Usein osa perheestä saattaa jäädä matkan varrelle odottamaan, jotta edes yksi perheenjäsen pääsisi perille turvalliseen maahan.
Kaavailtu hallituksen esitys ei ratkaise läheskään kaikkia ongelmia. Perheenyhdistäminen olisi lakiluonnoksessa esitettyjen muutosten jälkeenkin niin kallista, että harva pakolainen voisi saada perheensä luokseen.
Perheenyhdistämistä varten vaarallisessa maassa olevien perheenjäsenten olisi edelleen matkustettava pääsääntöisesti Suomen edustustoon toiseen maahan ja oleskeltava siellä laillisesti voidakseen jättää edes hakemuksen.
Jo tämä estää suurimman osan perheenyhdistämisistä: harvalla konfliktin keskellä elävällä on matkustamiseen tarvittavat asiakirjat ja riittävästi rahaa.
Perheenyhdistämisen helpottamiseksi on tehtävä vielä paljon työtä.
Katja Mannerström
Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 15.10.