Pakolaisavun Turkki-hanke tulee päätökseensä

Turkin taloudellinen tilanne on heikentynyt koronaepidemian myötä, mikä on vaikuttanut eniten vailla virallista pakolaisstatusta Turkissa oleviin syyrialaispakolaisiin.

Pakolaisapu aloitti työnsä Turkissa vuonna 2019 kanavoimalla toimintaansa paikallisen kumppanijärjestön YUVAn kautta. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta 3,6 miljoonan syyrialaisen pakolaisen ja paikallisten turkkilaisten välillä molempia ihmisryhmiä osallistavan koulutuksen avulla.

Kielitaidon ja muun merkityksellisen toiminnan puutteesta johtuen vanhemmat ovat ottaneet pakolaislapsia mukaan työpaikoillensa, mikä on vastavuoroisesti vaikuttanut lapsityövoiman lisääntymiseen. Syyrialaispakolaisten keskuudessa työttömyys on kasvanut jopa 85 prosenttiin. Suurin osa lopuista 15 prosentista ovat pakon edessä kääntyneet harmaan talouden puoleen. Köyhyys on lisääntynyt pakolaisten keskuudessa lähemmäksi alkupistettä.

Turkin koronaepidemian ja pakolaisvirran myötä talous on ollut ylikuormittuneena, minkä takia paikallisten näkemykset sotaa paenneita syyrialaisia kohtaan ovat kärjistyneet. Tästä johtuen sosiaalisen koheesion ylläpitäminen on ollut erittäin tärkeää. Koulutuksilla on myös edesautettu vieraan kielen oppimista kaupunkipakolaisten keskuudessa.

HYÖDYNSAAJAT

Hankkeen aloituksesta on kulunut jo lähes vuosi, ja nyt se alkaa tulla päätökseensä. Hankkeen tavoitteisiin on päästiin monella tasolla ja yhteensä hyödynsaajia oli 2 397. Tuki keskitettiin Kirikhanin monitoimitaloon, jossa aikuisten kielikursseille ehti osallistua yhteensä 614 syyrialaista pakolaista. Ammatillisessa koulutuksessa oli mukana yhteensä 345 pakolaista ja paikallista. 555 hyödynsaajaa osallistui sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamista edistäviin työpajoihin, joiden osallistujista kolmekymmentä prosenttia oli paikallisen yhteisön edustajia. Istanbulissa tuettiin syyrialaislasten koulunkäyntiä, jossa oli mukana 753 lasta ja nuorta. Lisäksi 130 paikallisviranomaista ja järjestöjen edustajaa koulutettiin mm. pakolais- ja vammaisinkluusiosta.

Työpajoissa hyödynsaajat osallistuivat monipuolisiin aktiviteetteihin, kuten leipomiseen, käsityöhön ja retkeilyyn. Erityisen paljon näistä aktiviteeteista hyötyivät syyrialaiset pakolaisnaiset, joista suurimmalle osalle työpajat muodostuivat ainoaksi sosiaaliseksi verkostoksi kodin ulkopuolella. Työpajojen yhteydessä perustettiin pakolaisnaisten voimaannuttamiseen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen tarkoitetun naisten komitea, joka kokoontui viikoittain teen ääreen keskustelemaan päivittäisistä haasteistaan.

KORONAVIRUKSEN HAASTEISIIN SOPEUTUMINEN

Hanketta järisytti ennakoimaton koronaepidemia, jonka vuoksi vallitseviin olosuhteisiin jouduttiin sopeutumaan yhdessä kumppanijärjestö YUVAn kanssa. Koronaepidemiaan vastattiin tiedottamalla viruksesta pakolaisille sekä jakamalla maskeja vammaisille. Maskit tehtiin vapaaehtoistyönä, jonka prosessiin osallistettiin ompelukurssin pakolaisia. Toiminnan tuloksena valmistui 590 maskia, joista osassa oli kuuroille tarkoitettu erityinen muotoilu huulilta lukua varten.

Kokoontumisisrajoitusten vuoksi aikuisten kieliopinnot ja ammatilliset koulutukset muutettiin osin etäkoulutuksiksi ja lähiopetus tehtiin turvavälejä noudattaen. Liikkumisrajoitukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen ovat lisänneet perheväkivallan riskiä, minkä vuoksi verkkokursseilla kerrottiin ensimmäiset kymmenen minuuttia sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille tarkoitetuista palveluista alueella.

Turkissa koulut suljettiin maaliskuun puolessa välissä. Huomattava osa kouluista siirtyi verkkoon, ja lisäksi opetusta on tehostettu television välityksellä. Etätyöskentelyn mukana tuli uusia haasteita, joita on esiintynyt myös alemman keskiluokan ja vähävaraisten turkkilaisten mutta erityisesti heikommassa taloustilanteessa olevien pakolaisten keskuudessa. Niukkojen resurssien vuoksi etäopetuksen toteutus on ollut hankalaa, varsinkin suuremmissa pakolaisperheissä, joissa koulunkäyntiin tarvittavia laitteita ei ole ollut tarpeeksi kaikille kouluikäisille lapsille jaettavaksi. Tämän lisäksi televisiolähetys ei ole kantautunut kaikkien pakolaisperheiden koteihin, sillä osalla perheistä televisioantennit ovat käännettyinä Syyriaan päin, mikä on estänyt lapsia näkemästä turkkilaisia ohjelmia. Paikallisella kumppanijärjestöllä on huoli siitä, kuinka moni pakolaislapsista tulee saamaan opetusta koronan aikana ja palaa kouluun pandemian jälkeen.

ETÄOPETUKSEN HYVÄT PUOLET

Etäopetus on tuonut mukanaan myös hyviä puolia. Opetusohjelmat ovat olleet monipuolisemmat, ja pakolaiset ovat saaneet uusia digitaitoja, joita on voinut harjoitella tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Myös joustavuuden lisääntymistä on havaittu opetettavien aiheiden ja menetelmien osalta verkkoympäristössä.

Pakolaisapu on Istanbulissa yhdessä YUVAn kanssa tukenut pakolaislasten koulunkäyntiä turkin kielen ja lukuaineiden tukiopetuksella, jotta koulupudokkailta vältyttäisiin. Ennen koronaa tuki oli ulottunut myös opettajille. Pandemian aikana tukiopetusta on annettu tuomalla kotiovelle opetuspaketteja, joihin sisältyy muun muassa kirjoja, kyniä ja vihkoja, koska perheiden mahdollisuudet etäopetukseen olivat niukat.

Kaiken kaikkiaan hankkeen tavoitteisiin on päästy pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Kaikissa järjestetyissä toiminnoissa hyödynsaajien määrät ylittivät tavoitemäärän. Koronan aiheuttamiin haasteisiin sopeuduttiin järjestämällä etäkoulutuksia, jotka ovat osoittautuneet hedelmällisiksi.