Nykyinen hallitus on ohjelmassaan linjannut, että vuosittainen pakolaiskiintiö on 850–1 050 henkilöä riippuen turvapaikanhakijoiden määrästä. Koronavirus on johtanut turvapaikkahakemusten määrän romahtamiseen ja myös kiintiöpakolaisjärjestelmä on pysähtynyt. Poikkeusolot antavat kuitenkin aihetta kiintiön reiluun nostoon.
Turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten asettaminen vastakkain kilpailemaan turvasta on lähtökohtaisesti hyvin ongelmallista ja kannustaa pakolaisia tekemään vaarallisia matkoja rajoille hakemaan turvaa. Noin puolet Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan. Pakolaisena odottaminen kiintiöön pääsyyn ei ole matemaattisesti järkevää. Vuositasolla heistä vain 5,8 % pääsee turvaan, ja Suomen osuus siitä on 0,06 %. Pisara valtameressä.
Koronaviruksen arvioidaan kiihdyttävän pakolaiskriisiä. Kotinsa pakon edessä jättäneitä on suurella varmuudella enemmän ensi vuonna kuin tänä vuonna. Suomeen on tullut tänä vuonna vähemmän turvapaikanhakijoita kuin minään vuonna tällä vuosituhannella. Luvut ovat olleet ennätyksellisen alhaisia jo kaksi edellistäkin vuotta. Moni maa on nyt sulkenut rajansa myös kiintiöpakolaisilta, siltä pieneltä ryhmältä pakolaisia, jotka jo toiveikkaina olivat saaneet tiedon pääsystä kiintiön kautta turvaan. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan, että Suomi osoittaa globaalia vastuuta, eikä lähde mukaan joukkoon, joka sulkee rajansa maailman kaikista hädänalaisimmilta.
Kotinsa pakon edessä jättäneitä ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä noin 79,5 miljoonaa. Suurin osa heistä haluaa palata kotiinsa. Osa heistä on kuitenkin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toimesta luokiteltu erityisen haavoittuvassa asemassa oleviksi ja nopeasti turvaa tarvitseviksi. Heillä ei ole mahdollisuutta palata kotiin. Heitä on tällä hetkellä noin 1,4 miljoonaa, ja he odottavat pääsyä kiintiöpakolaisena uuteen kotimaahan. Yli puolet heistä, 52 %, on lapsia. Tällä hetkellä maailmassa on ainoastaan 27 valtiota, jotka ovat sitoutuneet ottamaan kiintiöpakolaisia vastaan. Tilanne on heikentynyt, sillä vuonna 2016 näitä valtioita oli vielä 35. Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 750–850 henkilöä. Norja vastaanottaa tänä vuonna yli 3 100 kiintiöpakolaista, ja Ruotsin kiintiö on vakiintunut 5 000 henkilöön. Nostamalla kiintiön 2 000:een Suomi voisi nyt näyttää kansainväliselle yhteisölle suuntaa siitä, että varsinkaan pandemian keskellä ei pidä jättää maailman hädänalaisimpia yksin.
Kiintiöpakolaisuuden ja turvapaikanhaun lukuja 2019
- Suomen kiintiö oli 850 vuonna 2019
- 81 600 henkilöä pääsi maailmanlaajuisesti turvaan UNHCR:n kautta kiintiöpakolaisena
- 1,4 miljoonaa pakolaista odottaa pääsyä turvaan kiintiön kautta
- Odottavista pakolaisista 52 % on alaikäisiä
- Suomeen jätettiin 2 459 uutta turvapaikkahakemusta
- Tavanomaisesti Suomeen on tullut 3 000–4 000 turvapaikanhakijaa vuosittain
(v. 2000-2015)
Lähteet: UNHCR: Global Trends 2019, Maahanmuuttoviraston tilasto
Teksti ja lisätietoja: Katja Mannerström, yhteiskuntasuhdepäällikkö, p. 044 761 5708