Maailman pakolaispäivää vietetään lauantaina 20. kesäkuuta. Pakolaisia on nyt enemmän kuin koskaan. Yhteensä 79,5 miljoonaa ihmistä oli pakon edessä joutunut jättämään kotinsa vuoden 2019 loppuun mennessä, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vuosittainen Global Trends -raportti.
Maailman kotinsa jättäneiden määrä on lähes tuplaantunut viime vuosikymmenen aikana. Yhteensä 79,5 miljoonaa ihmistä joutui UNHCR:n mukaan jättämään kotinsa. Vuonna 2010 määrä oli 43,7 miljoonaa. COVID 19 -pandemian seuraukset uhkaavat vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen pitää lukua ja sen jatkuvaa kasvua erittäin huolestuttavana:
”Kuten tämä surullinen ennätys kertoo, on pakolaisuudesta tulossa pitkäkestoisempaa, sekä ihmisten ahdingosta ja hädästä pysyvä osa aikaamme. Pitkittynyt tilanne johtaa siihen, että näemme nyt ihmisiä, jotka elävät vailla pysyvää kotia ja valtiota hyvin pitkän aikaa, kenties koko elämänsä. Sen pitkäaikaiset seuraukset voivat olla kohtalokkaita, emmekä voi ummistaa silmiämme siltä.”
Kotinsa tahtomattaan jättäneistä 45,7 miljoonaa pakeni kotimaansa sisällä. Yhteensä 26 miljoonaa oli virallisesti pakolaisiksi rekisteröityjä ja 4,2 miljoonaa turvapaikanhakijoita kotimaansa ulkopuolella. Kotinsa jättäneistä noin 34 miljoonan arvioidaan olevan alaikäisiä.
Vain hyvin harva kotinsa jättäneistä päätyy Eurooppaan. Maailman paenneista 85 % on kehittyvissä maissa, ja suurin osa pakenee joko kotimaansa sisällä tai naapurimaahansa. Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia Suomen lisäksi Turkissa, Ugandassa, Liberiassa ja Myanmarissa. Turkissa on 3,6 miljoonaa pakolaista ja Ugandassa 1,4 miljoonaa pakolaista naapurimaista.
Suomeen tulee noin 0,04 % paenneista. Suomen pakolaiskiintiö oli viime vuonna 750 henkilöä ja uusia turvapaikkahakemuksia Suomeen tuli ennätysalhainen määrä: 2467.
COVID 19 -pandemia on heikentänyt monen maan tilannetta ja vaikeuttanut elinoloja kehittyvissä maissa. Samalla kiintiöpakolaisten vastaanottaminen on osittain keskeytetty, ja pandemia uhkaa romahduttaa pakolaisleirien terveydenhuollon.
”Humanitaarisen työn lisäksi pitkäjänteinen kehitysyhteistyö on nyt entistä tärkeämpää. Lisäksi on löydyttävä poliittista tahtoa vastaanottaa pakolaisia turvallisten reittien, kuten perheenyhdistämisen tai pakolaiskiintiön kautta helpottaaksemme kehittyvien maiden painetta. Globaali pandemia on opettanut, että vain yhteistyössä on voimaa; on kehitettävä EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää ja kannettava vastuuta yhdessä muiden maiden kanssa.”, Lehtinen toteaa.
Maailman pakolaispäivänä halutaan kiinnittää huomio tahtomattaan kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten oikeuksiin. Maailman pakolaispäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2001.
Lue koko UNHCR:n raportti täältä: https://www.unhcr.org/5ee200e37/
Lisätietoja:
Katja Mannerström
yhteiskuntasuhdepäällikkö
044 761 5708