Kongolainen Chantal ei anna pakolaisuuden olla esteenä lastensa unelmille

Kongolainen Chantal pitää nuorta tytärtään sylissään.

Pakolaisuudesta keskustellessa harvemmin puhutaan toiveikkuudesta. Pakolaisavun työssä kohtaamme kuitenkin jatkuvasti ihmisiä, jotka sinnikkyydellään ja uskollaan parempaan tulevaisuuteen tekevät meihin lähtemättömän vaikutuksen.

Eräs heistä on Pakolaisavun pienyrittäjyyskoulutukseen osallistunut kongolainen Chantal. 32-vuotias Chantal on kolmen pienen tytön äiti ja hän on sitkeästi rakentanut elämisen edellytyksiä itselleen ja perheelleen uudessa ja vieraassa ympäristössä Ugandassa.

Chantalin elämä muuttui pysyvästi kymmenen vuotta sitten, kun aseistetut miehet hyökkäsivät perheen kotitaloon. Joukko tuhosi talon ja tappoi Chantalin isän, äidin, siskot ja veljen. Chantal oli perheestä ainoa, joka selvisi hengissä. Perheensä ja syntymäkotinsa menettänyt Chantal lähti hädissään pakomatkalle kohti naapurimaata Ugandaa. Chantalin aviomies jäi Kongoon, mutta selvisi onneksi hengissä. Pari onnistui löytämään toisensa Ugandassa ja asettui asumaan pääkaupunkiin Kampalaan.

Ensimmäinen koti uudessa maassa oli laudankappaleista ja pressuista rakennettu maja, joka lainehti sadekausina vettä ja oli kuivan kauden aikaan sietämättömän kuuma. Esikoistytär syntyi noihin aikoihin. Äidillä oli suuri huoli lapsensa hyvinvoinnista.

Chantal esittelee valmistamiaan myyntituotteita.

Nyt perhe on asettunut toiseen asuntoon. Sekin on pieni ja vaatimaton ja vailla monia kehittyneissä maissa itsestäänselviä mukavuuksia. Hymyilevä Chantal kertoo silti olevansa onnellinen asuinolojen kohenemisesta: “Olot ovat nyt huomattavasti paremmat kuin aiemmassa kodissamme.”

Muutto turvallisempaan kotiin ja suojaan säiden armoilta tuli mahdolliseksi, kun Chantal aloitti pienyritystoiminnan osallistuttuaan Pakolaisavun järjestämään yrittäjyyskoulutukseen. Chantal opiskeli kursseilla muun muassa käsitöiden tekemistä ja kaupankäyntiä. Hän alkoi myydä käsitöitään Kampalan toreilla, ja liittyi Pakolaisavun koordinoimaan säästöryhmään. Jo pian perheen taloustilanne lähti nousuun.

“Säästöryhmä on muuttanut käsitykseni rahankäytöstä. Aiemmin käytin huolimattomasti kaiken, minkä sain. Nyt olen oppinut laskemaan ja suunnittelemaan.”

Chantal on kohentuneesta rahatilanteesta erityisen iloinen lastensa vuoksi.

“Minulle on hyvin tärkeää saada järjestettyä lapsilleni koulutus, ja pystyä maksamaan se itse”, Chantal sanoo nuorin tytär sylissään.

Tulevaisuudelle Chantalilla on yksi toive: se, että lapsilla olisi vaihtoehtoja elämänsä suunnalle ja he saisivat mahdollisuuden tehdä työkseen sitä, mitä he todella haluavat. Hän uskoo, että sitkeällä työnteolla hän voi tarjota lapsilleen lupaavan tulevaisuuden.

“Minä olen taitava käsistäni. Osaan tehdä kaikkea esiliinoista kaulakoruihin ja matoista laukkuihin. Toivon, että taitojeni avulla voin perustaa ihan oikean yrityksen, josta saan kunnon toimeentulon”, Chantal sanoo hymyillen.

Chantalin tarina osoittaa sen, kuinka koulutus voi muuttaa kokonaisen pakolaisperheen elämän. Yhden ihmisen koulutus kurssilla, jossa opitaan pienyritystoimintaa ja kaupantekoa, maksaa vain 15€. Lahjoita.

Pakolaisavun koulutukset tukevat pakolaisia kohti omavaraisuutta ja aktiivista toimijuutta. Näin paossa elävät ihmiset pääsevät riippumattomiksi ulkopuolisesta avusta ja osallistumaan aktiivisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan.