Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 5. osassa Kelan tutkija Signe Jauhiainen muistuttaa, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea monella tavalla. Työllistyminen on kaikkien etu.
Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset herättävät jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa tuodaan usein esille, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä, mutta maahanmuuton pelätään aiheuttavan kustannuksia.
Keskustelussa näyttävät sekoittuvan maahanmuuton vaikutukset kansantalouteen ja julkiseen talouteen.
Maahanmuutto vaikuttaa kansantalouteen erityisesti työmarkkinoiden kautta. Maahanmuutosta saamme lisää työikäisiä työmarkkinoille. Monet maat ovat hyötyneet maahanmuutosta huomattavasti. Työntekijöitä on riittänyt monenlaisiin ammatteihin ja yritysten hyvät näkymät ovat saaneet aikaan investointeja. Maahanmuuton mahtimaiden mahdollisuudet ovat myös houkutelleet osaajia.
Maahanmuutosta voi olla joillekin myös haittaa. Matalammin koulutettujen työntekijöiden asema työmarkkinoilla saattaa heikentyä, jos he joutuvat kilpailemaan työpaikoista maahanmuuttajien kanssa. Eri maista saatujen tutkimustulosten mukaan nämä vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä.
Maahanmuuton aiheuttama muutos Suomen väestöön on ollut pieni, vaikka etenkin vuonna 2015 turvapaikanhakijoita tuli moninkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Kun muutokset väestössä ovat suhteellisen pieniä, voidaan arvioida, että myös vaikutukset ovat pieniä. Kansantalouden myös ajatellaan sopeutuvan erilaisiin muutoksiin ajan myötä.
Maahanmuuton kustannukset veronmaksajalle kuumentavat tunteita yhteiskunnallisessa keskustelussa. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa sosiaaliturva kuuluu kaikille ja verovaroin kustannetaan laajat palvelut, joten myös uudet tulijat pääsevät melko nopeasti näiden piiriin.
Maahanmuuton kustannuksia julkiselle taloudelle on mitattu eri tavoin. Yksinkertaisin laskelma on laskea tiettynä vuonna eri väestöryhmien maksamat verot sekä saamat etuudet ja palvelut. Tämä laskelma on kuitenkin hyvin vajavainen, koska yhden vuoden tilanne antaa asiasta kapean kuvan.
Perusteellisempia laskelmia on tehty ottamalla huomioon henkilöstä tämän koko elinkaaren aikana julkiselle taloudelle kertyneet tulot ja menot. Ihmisestä aiheutuu kustannuksia julkiselle taloudelle erityisesti nuorena ja vanhana. Työikäisenä keskitytään enemmän verojen maksuun.
Näissä laskelmissa ongelmia aiheuttaa se, että niissä joudutaan olettamaan tulevaisuudesta asioita, joita ei voida vielä tietää.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksen mukaan vaikutukset julkiseen talouteen vaihtelevat maahanmuuttajan työllisyyden ja maahanmuuttoiän mukaan. Työssä käyvät maahanmuuttajat maksavat veroja ja saavat vähemmän sosiaaliturvaetuuksia. Hyvin työllistyvien maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on positiivinen.
Maahanmuuttoikä vaikuttaa siihen, kuinka kauan ihminen elämänsä aikana tarvitsee palveluita ja tulonsiirtoja ja kuinka kauan hän ehtii tehdä töitä. Nuorena työikäisenä muuttaneet vaikuttavat positiivisimmin julkiseen talouteen.
Maahanmuuttajien työllisyys on edelleen selvästi valtaväestöä heikompaa. Työnteko lisääntyy Suomessa asutun ajan myötä, mutta työmarkkinoille siirtyminen näyttää tutkimusten perusteella turhan hitaalta. Myös eri taustoista tulevien maahanmuuttajien työllisyydessä on suuria eroja.
Maahanmuuttajanaisten työllisyys poikkeaa edelleen merkittävästi koko väestön tasosta. Perheen perustaminen voi olla ajankohtaista Suomeen muuton jälkeen, minkä seurauksena naiset eivät siirry heti työmarkkinoille.
Lasten hoitamisen ja kotouttamisen voisi kuitenkin yhdistää nykyistä joustavammin ja toteuttaa enemmän limittäin. Työmarkkinoille siirtyminen vie liian kauan, jos kotouttamispalveluiden piiriin siirrytään vasta perhevapaiden jälkeen.
Maahanmuuttokeskustelussa unohtuu usein, että Suomeen tullaan eri syistä. Osa tulee työn perässä, toiset perheen perässä ja monet opiskelemaan. Pakolaisena tai turvapaikanhakijana Suomeen muuttaneita on vain pieni osa, vaikka keskustelu keskittyy tähän teemaan.
Maahanmuuton taloudellisissa vaikutuksissa huomio olisi hyvä kiinnittää siihen, miten voisimme parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä. Pitäisi keksiä keinoja, miten saamme kaikki osallistumaan työmarkkinoille, miten maahan muuttaneet pääsevät opiskelujen jälkeen mukaan työelämään tai miten työn perässä Suomeen muuttaneiden osaaminen saadaan nykyistä parempaan käyttöön.
Työllisyyden parantuessa sekä kansantalous että julkinen talous hyötyvät.
Kirjoittaja työskentelee johtavana taloustutkijana Kelan tutkimusryhmässä. Hän on tutkinut maahanmuuttajien työllistymistä ja työuria.
Maahanmuutosta-blogisarjan kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta Suomen Pakolaisavun virallista kantaa.
Kuvituskuvat: Anna-Kaisa Jormanainen