© Julius Töyrylä
Suomen Pakolaisapu on valinnut Vuoden pakolaiseksi 2024 vaasalaisen Sa Myer Oon. Nimitys julkistettiin tiistaina 18.6. Helsingissä.
Elämää lapsena pakolaisleirillä
SA MYER OO (KUTSUMANIMI SAN)
Ikä: 28 vuotta
Perhe: Vanhemmat ja neljä sisarusta
Asuu: Vaasassa
Ammatti: Lastenohjaaja ja sosionomiopiskelija (valmistuu jouluna 2024)
Tullut Suomeen: Thaimaan pakolaisleiriltä vuonna 2007 kiintiöpakolaisena/UNHCR:n uudelleensijoittamisjärjestelmän kautta.
Erityistä: On ollut Miss Suomi -finalisti
Kansalaisuus vahvistaa identiteetin
Rohkaiseminen vie uusiin paikkoihin
Lukion jälkeen San etsi hetken omaa polkuaan: masennus vaikutti tulevaisuuden suunnitelmiin ja piti nuoren kotona. Isä kuitenkin kannusti lastaan, ja pian San sai työpaikan autonsiirtäjänä. Tuolta ajalta San muistaa käänteentekevän kohtaamisen.
– Eräs pariskunta sanoi minulle, että ”San, sinä pääset elämässäsi vielä pitkälle”. Nuo pienet rohkaisun sanat merkitsivät minulle paljon ja antoi rohkeutta. Ja katso nyt, missä olen tänä päivänä.
Tämän kohtaamisen jälkeen Sanin elämään on mahtunut paljon: vapaaehtoistyötä ihmiskaupan uhrien ja heidän lastensa parissa Kyproksella, kulttuurin opiskelua Kauniaisissa sekä lastenohjaajaksi valmistuminen Helsingissä. Sen jälkeen San teki puoli vuotta töitä päiväkodissa ja muutti sitten Vaasaan suorittamaan sosionomin opintoja. Hän on myös useasti ollut lastenleireillä isosena ja maahanmuuttaneiden naisten kielikurssilla lastenhoitoapuna. Tällä hetkellä San toimii kokemusasiantuntijana Kuule minua -hankkeessa sekä Pohjanmaan hyvinvointialueen monikulttuurisuusraadissa ja auttaa kansainvälisiä opiskelijoita integroitumisessa ja arjen asioissa.
– Vapaaehtoistöiden ja opintojeni kautta olen saanut paljon tärkeää ja silmiä avaavaa kokemusta. Ennen olin epävarma enkä uskonut itseeni, mutta nyt uskallan tarttua mahdollisuuksiin, tahdon haastaa itseäni ja haluan parempaa itselleni sekä tuleville lapsilleni. Viime vuonna olin myös mukana Miss Suomi -kisoissa, joka antoi minulle valtavasti rohkeutta ja itsevarmuutta.
Yhdessä Suomen ja maailman lasten puolella
Tulevaisuuden suhteen Sanilla on selvät sävelet – hän tahtoo päästä työskentelemään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa, mutta erityisesti lasten ja nuorten parissa.
– Lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni. Tahdon omalla työlläni ja esimerkilläni näyttää kaikille lapsille – niin kantasuomalaisille että maahanmuuttajataustaisille lapsille – että elämässä on mahdollista mennä eteenpäin, jokaisella on oma paikkansa maailmassa ja elämällä on paljon annettavaa, kunhan siihen vain annetaan mahdollisuus.
Sanin mukaan lasten ja nuorten kohtaaminen ja unelmointiin rohkaiseminen on kaikki kaikessa. Hän on oman elämänsä ja töidensä kautta nähnyt, kuinka nuoret voivat huonosti ja ongelmat voivat olla monimutkaisia.
– Meidän lapset ja nuoret tarvitsevat meitä. Me aikuiset unohdamme välillä viettää aikaa lasten kanssa kaiken kiireen keskellä ja kysyä, miten heillä menee. Meidän tulee näyttää hyvää esimerkkiä kaikessa mitä teemme, ja jos me emme heitä opasta heitä, kuka sen tekee? Meidän tehtävänämme on kasvattaa meidän lapsistamme ja nuoristamme vahvoja ja rohkeita aikuisia taustoista riippumatta muuttuvaan, globaaliin maailmaan.
Sanin sydämessä on myös sotien keskellä elävät lapset, vailla toivoa ja kotia, jopa kotimaata. Hän mainitsee YK:n lasten oikeuksien julistuksen, jossa sanotaan että ”jokaisella lapsella on oikeus kansalaisuuteen”. Kuitenkin maailmassa on miljoonia lapsia, jotka ovat vailla identiteettiä ja tulevaisuutta. Heille, joilla on valtaa vaikuttaa ja muuttaa asioita, Sanilla on toive, että he eivät unohtaisi näitä maailman lapsia.
Avoimuus ja inhimillisyys luo yhteenkuuluvuutta
Vuoden pakolaisena San tahtoo lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisen lisäksi olla murtamassa vallitsevaa me-te-ajattelua. Hän on huolissaan siitä, että eriarvoisuus ja kuilu ihmisten välillä syvenee, elleivät ihmiset pyri dialogiin ja opi luottamaan toisiinsa. Sanin mukaan tämä vaatii työtä ja yhteistä vastuunkantoa Suomesta ja sen tulevaisuudesta.
– Kaikki me ihmiset kaipaamme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos ihmiset osoittavat toisilleen, etteivät hyväksy sinua tai jatkuvasti sanovat, että et kuulu tänne, se tekee kipeää. Tulijalla pitää olla halua kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan mutta myös vastaanottajien suhtautumisella on siihen iso vaikutus. Ihminen on kykeneväinen pahaan, mutta yhdessä me pystymme tekemään myös paljon hyvää.
Pakolais- ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä Sanin haluaa kannustaa panostamaan ammatin ja varsinkin kielen opiskeluun. Kielitaito ja opiskelu ovat hänen mukaansa avain yhteiskuntaan – niiden kautta hänelle itselleen on kertynyt paljon arvokasta tietoa ja taitoa. San myös kannustaa päästämään irti menneisyydestä, kuitenkaan omaa kulttuuria tai kieltä unohtamatta.