Pitkäaikainen kehitysrahoitus

Kehitysyhteistyö vähentää köyhyyttä ja luo toimeentulomahdollisuuksia kohdemaissa. Hauraiden maiden vahvistaminen ehkäisee konfliktien syntymistä ja tukee kestävää kehitystä. Pakolaisapu tekee työtä sen eteen, että kehitysyhteistyön rahoitus on kestävällä, ennakoitavalla ja riittävän korkealla tasolla.

Viime vuosina Suomen kehityspolitiikkaan on tehty suuria muutoksia ja kehitysyhteistyöstä on leikattu ennennäkemättömällä tavalla. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat vuosien 2015 ja 2018 välillä pudonneet yli 30 prosenttia. Tämä on suurin muutos Suomen kehityspolitiikassa sitten 1990-luvun lamavuosien.

Leikkaukset ovat vaikuttaneet suuresti järjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Järjestöjen työllä on huomattavia vaikutuksia muun muassa konfliktien vähenemiseen, naisten aseman paranemiseen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen.

Pakolaisapu tekee työtä sen eteen, että kehitysyhteistyön rahoitus on kestävä, ennakoitava ja riittävän korkealla tasolla. Lyhytjänteisillä, poliittisten muutosten mukaan vaihtuvilla tavoitteilla ja määrärahoilla ei pystytä turvaamaan kehitysyhteistyön vaikuttavuutta.

Ulkoministeriön tilaama ohjelmatuen kokonaisarviointi toteaa järjestöjen kehitysyhteistyön olevan tehokasta ja tuloksellista. Arviot antavat vahvan suosituksen järjestöjen pitkäjänteisen tuen jatkamiseksi. Pakolaisapu kannattaa suositusta ja suosittelee, että järjestöjen tuki palautetaan takaisin vuoden 2015 tasolle.

Suomen kehitysyhteistyömäärärahat vastaavat noin 0,38 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen BKT-osuus on jäämässä entistä kauemmaksi kansainvälisesti sovitusta ja hallitusohjelmaan kirjatusta 0,7 prosentin tavoitteesta.

Kehitysyhteistyön leikkaukset rampauttavat Suomen kykyä puuttua globaaleihin ongelmiin niiden syntysijoilla. Leikkauksilla on vaikutusta myös Suomen maineeseen, kun naapurimaat Ruotsi, Norja ja Tanska panostavat selkeästi enemmän kehitysyhteistyöhön ja ovat jo saavuttaneet 0,7 -tavoitteen.

Kun kehitysyhteistyöstä viimeksi leikattiin yhtä dramaattisesti kuin vuonna 2015, kesti rahoituksen kurominen edes leikkauksia edeltävälle tasolle yli kaksikymmentä vuotta. Tämän välttämiseksi Pakolaisapu esittää, että hallitus laatii konkreettisen suunnitelman ja aikataulun kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin ja sitoutuu sen toimeenpanoon jo tällä hallituskaudella.

Pakolaisavun suositukset

Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyöosuutensa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja noston aikataulusta on julkaistava konkreettinen suunnitelma.

Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen tuki vuoden 2015 tasolle.

Suomen tulee kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti ohjata vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vähiten kehittyneille maille.