Pakolaisuus maailmalla

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan konfliktien ja vainon vuoksi pakenemaan joutuneita ihmisiä on 65,6 miljoonaa – enemmän kuin koskaan aiemmin.

Köyhät maat kantavat suurimman vastuun maailman pakolaisista, ja kahdeksan kymmenestä maailman pakolaisesta elää kehitysmaassa. Väkilukuun suhteutettuna pakolaisia on eniten Libanonissa. Lukumäärällisesti eniten pakolaisia on puolestaan Turkissa, jossa oli vuoden 2016 lopussa arviolta 2,9 miljoonaa pakolaista.

Joka minuutti 20 ihmistä joutuu jättämään kotinsa.

 

Yli puolet maailman kaikista pakolaisista, 55 prosenttia, on kotoisin kolmesta kriisimaasta: Syyriasta, Afganistanista ja Etelä-Sudanista. Esimerkiksi Syyriasta on vuonna 2011 alkaneen sodan vuoksi paennut ulkomaille yli 5,5 miljoonaa ihmistä, minkä lisäksi maan sisäisiä pakolaisia on 6,5 miljoonaa.

Suurin osa maailman pakolaisista, noin 40 miljoonaa, asuu kotimaansa rajojen sisäpuolella.

Miehiä ja naisia on pakolaisina lähes saman verran. Pakolaisuus koskettaa ihmisiä sukupuolesta, varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta.

Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia. Lasten osuus pakolaisista on ollut jatkuvassa nousussa.

 

Euroopan pakolaistilanne

Maailman pakolaisista Euroopassa on vain noin 3,5 prosenttia.

Luku on korkeampi kuin vielä muutamia vuosia sitten, sillä vuonna 2015 yli miljoona konflikteja ja köyhyyttä pakenevaa ihmistä saapui Eurooppaan turvallisemman elämän toivossa. Suurin osa heistä saapui meriteitse Kreikkaan. Näistä Välimeren ylittäneistä pakolaisista puolet oli syyrialaisia, jotka pakenivat kotimaansa pitkittynyttä konfliktia.

Koska turvapaikanhakijoita saapui vuoden 2015 aikana paljon etenkin Etelä-Euroopan maihin, EU-maat sopivat keväällä 2016 turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista tilanteen tasapainottamiseksi. Sopimuksen mukaan Kreikasta, Italiasta ja Unkarista siirretään 160 000 turvapaikanhakijaa muihin EU-maihin, jotka käsittelevät näiden hakemukset. Kuitenkin vain pieni osa  turvapaikanhakijoista on siirretty muihin EU-maihin eikä sitoumus siis ainakaan toistaiseksi ole tuonut ratkaisua tilanteeseen.

Vähentääkseen Euroopan houkuttavuutta ja vaikeuttaakseen turvapaikanhakijoiden pääsyä mantereelle EU teki Turkin kanssa keväällä 2016 sopimuksen turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Turkkiin. EU-Turkki sopimus on ihmisoikeuksien kannalta hyvin ongelmallinen. Turkki on jo sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen rikkonut palautuskieltoa palauttamalla ihmisiä vaarallisiin maihin, kuten Afganistaniin.

EU pyrkii kohti tilannetta, jossa kaikki jäsenmaat sitoutuisivat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Komissio haluaa jatkossa jakaa vastuuta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta tasapuolisemmin jäsenmaiden kesken. Tällä hetkellä läheskään kaikki EU-maat eivät vastaanota kiintiöpakolaisia, ja turvapaikanhakijat jakaantuvat hyvin epätasaisesti eri maiden kesken. EU onkin viime vuosien aikana ottanut yhä suurempia askelia kohti unionin yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.