Kansalaisyhteiskuntaa on pidetty Suomessa yhtenä yhteiskunnan kulmakivistä. Se on tarjonnut ihmisille keinon organisoitua ja ajaa muutoksia, jotka ovat myöhemmin näkyneet lainsäädännössä ja yhteiskunnan rakenteissa. Ihmiset perustavat järjestöjä ja toimivat niissä, koska he huomaavat yhteiskunnan nykytilassa puutteita ja näkevät mahdollisuuksia niiden korjaamiseen.
Viime aikoina hyvän tekeminen on kuitenkin saatu näyttämään pahalta. Kohteeksi on otettu milloin järjestöjen tekemä vaikuttamistyö, milloin vapaaehtoistoiminnan koordinointi ja tukeminen. Rakentavaa kritiikkiä on enää vaikeaa erottaa joukosta, kun voimistuva vihapuhe yleistää ja leimaa koko järjestökenttää.
Järjestöt ansaitsevat edelleen paikkansa, sillä niissä vaalitaan kolmea yhteiskunnan kannalta hyvin tärkeää asiaa: ihmisten aktiivista osallistumista, luottamusta ja kuulumisen tunnetta.
Järjestöt saavat ihmiset toimimaan
Järjestöt pystyvät kokoamaan ihmisiä toimimaan aktiivisesti sellaisten tavoitteiden eteen, jotka ovat heidän itsensä määrittelemiä. Tämä on yksi syistä, jonka vuoksi valtiot, hyvinvointialueet ja kunnat tukevat järjestöjä. Julkinen sektori ei voi aina tietää, millainen toiminta on asukkaiden parhaaksi. Tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata vain sektorien välisellä yhteistyöllä, jossa myös järjestölähtöisellä kehittämistyöllä on oma paikkansa.
Järjestöt ovat vipuvoima, jolla yhteisöissä piilevät voimavarat saadaan käyttöön. Vapaaehtoistoiminnassa omia vahvuuksiaan pääsee käyttämään useimmiten hyvin matalalla kynnyksellä. Epävarmoina ja haastavinakin aikoina ihmiset haluavat edelleen toimia vapaaehtoisena, minkä osoittaa myös tuore tutkimus. Erityisesti nuorilla on halua osallistua ja kantaa vastuuta myös tulevaisuudessa. Järjestöjen rahoituksen on kuitenkin oltava kunnossa, jotta ne voivat antaa vapaaehtoisilleen riittävää tukea.
Järjestöt vaalivat luottamusta
Ihmiset, jotka saavat apua ja tukea järjestöltä tai toimivat siinä itse aktiivisesti, ovat voineet kohdata yhteiskunnan muilla osa-alueilla paljon epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää. Siksi on tärkeää, että he voivat luottaa edes johonkin. Järjestöissä luottamusta vaalitaan monilla eri tavoilla. Jo yhdistyslaki edellyttää, että järjestöjen hallinto on läpinäkyvää ja päätöksenteko demokraattista. Luottamusta vaalitaan myös järjestöjen arjessa ja jokapäiväisissä kohtaamisissa. Ihmisen on tärkeää voida luottaa siihen, että hän saa apua ja tukea tasa-arvoisesti muiden kanssa. Hän voi myös tuoda esille tulevaisuuden toiveitaan ja vaikuttaa siihen, mitä järjestö tavoittelee.
Järjestöissä voi kokea kuulumisen tunnetta
Kotoutumista ei voida mitata pelkästään työllistymisellä tai koulutuspolun alkamisella. Siihen tarvitaan myös yhteisöjä. Työpaikka ei automaattisesti kiinnitä ihmistä sellaiseen yhteisöön, jossa hän tulee nähdyksi omana itsenään ja kokee todella kuuluvansa joukkoon. Kuulumisen tunteen lisäksi järjestöt tarjoavat mahdollisuuden opetella tärkeitä kansalaistaitoja ja kehittää osaamistaan.
Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon toiminta lisää monikulttuurisissa yhdistyksissä toimivien henkilöiden osaamista sekä tukee heidän toimintavalmiuksiaan ja voimavarojaan. Toiminnalla madalletaan kielellisiä ja rakenteellisia esteitä sekä vahvistetaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kansalaistoimintaan. Kun järjestötoimijat kehittävät osaamistaan ja pysyvät motivoituneina, he pystyvät luomaan turvallisia yhteisöjä, joissa ihmiset voivat kokea kuuluvansa joukkoon ja pääsevät käyttämään taitojaan.
Marjo Salmela
Kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen asiantuntija