Talven aikana neljä nuorten parissa työskentelevää Pakolaisapua Suomesta, Virosta, Irlannista ja Tanskasta (Suomen Pakolaisapu, Viron Pakolaisapu, Irlannin Pakolaisapu ja Tanskan Pakolaisapu) toteuttivat yhteisen kyselyn selvittääkseen, millaisia näkemyksiä ja tarpeita ulkomaalais- ja pakolaistaustaisilla nuorilla on.
Kysely toteutettiin osana vuoden mittaista Refugee Councils United for Youth -yhteistyöhanketta. Hankkeen tavoitteena on kehittää nuorisotyön käytäntöjä ja toimintamalleja järjestöjen välisen yhteistyön, yhteisen toiminnan ja kokemusten jakamisen kautta.
Tässä artikkelissa esitellään tarvekartoituksen keskeisimmät tulokset. Tavoitteena on tuoda nuorten omat näkemykset esiin ja innostaa nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia suunnittelemaan toimintaa ja tukimuotoja, jotka vastaavat nuorten omiin tarpeisiin. Artikkelissa keskitytään erityisesti Suomessa kyselyyn vastanneiden nuorten näkemyksiin, mutta tuloksia verrataan paikoin myös muiden maiden tuloksiin.
Kyselyyn osallistuneiden nuorten taustat
Kyselyyn osallistui yhteensä 227 iältään 13–29-vuotiasta nuorta Suomesta, Virosta, Irlannista ja Tanskasta. Nuoret edustivat monenlaisia kulttuurisia ja kansallisia taustoja: he olivat lähtöisin yhteensä 14 eri maasta, mutta asuivat kyselyn toteuttamisen aikaan Suomessa, Virossa, Irlannissa tai Tanskassa.
Kyselyyn osallistuneet nuoret tavoitettiin organisaatioiden toiminnan ja verkostojen kautta. Siksi eri maiden vastaajajoukot heijastavat niiden nuorten kokemuksia ja elämäntilanteita, joiden kanssa kyseiset Pakolaisavut työskentelevät. Osa nuorista oli joutunut lähtemään kotimaastaan ja saapunut kohdemaahan pakolaisina. Mukana oli myös nykyisessä asuinmaassa syntyneitä nuoria, joiden vanhemmat tai suku olivat maahanmuuttaneita. Suomessa ja Tanskassa he muodostivat enemmistön vastaajista.
Tarvekartoitus toteutettiin kussakin maassa erikseen mutta samanaikaisesti. Kysely oli saatavilla kahdeksalla eri pakolais- ja ulkomaalaistaustaisille nuorille yleisellä kielellä: ukrainaksi, venäjäksi, suomeksi, englanniksi, arabiaksi, tanskaksi, persiaksi ja somaliksi.
Suomessa vastaajat olivat pääosin pitkään maassa asuneita nuoria
Suomessa kyselyyn vastasi yhteensä 104 nuorta. Heistä suurin osa oli asunut Suomessa pitkään: yli viisi vuotta tai syntynyt Suomessa. Suomessa enintään kaksi vuotta asuneita nuoria oli 28 ja 3–5 vuotta asuneita 10.
Vastaajista suurin osa oli 13–17-vuotiaita (64 %), 18–23-vuotiaita 27 % ja 24–29-vuotiaita 9 %.
Nuoret olivat syntyneet tai heidän perhetaustansa oli useista eri maista, kuten Somaliasta, Irakista, Ukrainasta, Virosta, Ruotsista, Suomesta, Afganistanista, Albaniasta, Vietnamista, Iranista, Thaimaasta, Kuwaitista, Kamerunista, Nigeriasta, Intiasta, Gambiasta ja Nicaraguasta. Vastaajien taustat olivat siten moninaisia.
Nuorten tapahtumat: toiveet ja osallistumisen esteet
Nuorilta kysyttiin heidän kokemuksistaan nuorten tapahtumista ja siitä, millaiseen toimintaan he haluaisivat tulevaisuudessa osallistua.
Enemmistö vastaajista (55 %, 54 vastaajaa) oli aiemmin osallistunut liikunta- tai ulkoilutoimintaan. Yli puolet vastaajista haluaisi osallistua myös tulevaisuudessa juuri tällaiseen toimintaan, mikä teki liikunta- ja ulkoilutoiminnasta suosituimman vaihtoehdon. Sama näkyi myös muiden maiden tuloksissa, erityisesti Virossa ja Irlannissa.
Suomessa kyselyyn vastanneet nuoret toivoivat lisäksi erityisesti taide-, musiikki- ja teatteritoimintaa (36 %) sekä vertaisryhmiä ja yhdessäoloa (30 %).
Kyselyyn vastanneet nuoret saivat tietoa tapahtumista ja toiminnasta ennen kaikkea sosiaalisesta mediasta. Tärkeitä tiedonlähteitä olivat myös ystävät, perheenjäsenet ja tuttavat sekä koulut.
Mikä vaikeuttaa osallistumista?
Nuorilta kysyttiin myös, millaisia esteitä he kohtaavat halutessaan osallistua nuorten toimintaan.
Yleisin este oli ajan puute: koulu, työ ja perheeseen liittyvät velvollisuudet vaikeuttavat osallistumista. Toiseksi yleisin este oli kielimuuri (30 %, 30 vastaajaa). Kolmanneksi yleisin syy oli tiedon puute tapahtumista ja toiminnasta (28 vastaajaa).
Kaikkien neljän maan tuloksia tarkasteltaessa havaittiin, että nykyisessä asuinmaassaan syntyneet tai siellä yli viisi vuotta asuneet nuoret kokivat kielimuurin osallistumisen esteeksi harvemmin.
Paikallisen kielen riittämätön osaaminen sekä puutteellinen tieto uuden yhteiskunnan palveluista ja mahdollisuuksista ovat yleisiä haasteita ulkomaalaistaustaisille ihmisille. Nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten on tärkeää jakaa aktiivisesti tietoa olemassa olevista mahdollisuuksista, sillä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla ei välttämättä ole samaa tietoa, jota paikalliset nuoret pitävät itsestään selvänä.
Myös toiminnan saavutettavuuteen on tärkeää kiinnittää huomiota. Toimintaa voidaan esimerkiksi järjestää useilla kielillä tai niin, että siihen voi osallistua ilman vahvaa suomen kielen taitoa. Osa Suomessa asuvista nuorista kertoi, että he osallistuisivat mieluummin englanninkieliseen toimintaan, koska englannin käyttäminen tuntuu heistä luontevammalta.
Nuorten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet
Yksi Pakolaisapujen välisen yhteistyön tavoitteista oli luoda nuorille toimintaa, jossa he voivat ottaa vastuuta ja johtaa toimintaa itse, ja rakentaa mahdollisuuksia tulla kuulluiksi yhteiskunnassa. Nuoret pystyivät suunnitelmaan heille tärkeitä aiheita käsitteleviä projekteja ja toimintaa sekä tuoda omat näkemyksensä esiin. Siksi kyselyyn vastanneilta nuorilta kysyttiin, kokevatko he tulevansa kuulluiksi omassa yhteisössään, koulussaan ja yhteiskunnassa. Heiltä kysyttiin myös, mitkä aiheet ovat heille tärkeitä ja mitä asioita he haluaisivat edistää omassa yhteisössään.
Osa nuorista koki, ettei heidän mielipiteitään ja ideoitaan välttämättä kuunnella heidän yhteiskunnallisen asemansa tai kielitaitonsa vuoksi. Vastauksissa nousivat esiin muun muassa kielitaitoon liittyvät haasteet sekä sopivien vaikuttamisen ja itseilmaisun kanavien puute.
Tämä korostaa tarvetta luoda jatkuvasti mahdollisuuksia ulkomaalaistaustaisille nuorille osallistua, vaikuttaa ja tuoda omia näkemyksiään esiin, erityisesti silloin, kun heidän asemansa yhteiskunnassa ei muuten tue heidän näkyväksi tulemista.
Nuorille tärkeät teemat
Suomessa asuvien nuorten tärkeimmäksi teemaksi nousi terveys ja hyvinvointi (60 %, 58 vastaajaa). Se oli suosituin teema myös kaikkien neljän maan vastaajista muodostuvassa aineistossa.
Tulos kertoo hyvinvoinnin yleisestä merkityksestä nuorten elämässä, mutta myös siitä, että erityisesti turvapaikanhakijoiden, maahanmuuttaneiden ja pakolaisten elämäntilanteisiin voi liittyä merkittävää henkistä kuormitusta.
Muita Suomessa asuville nuorille tärkeitä teemoja olivat ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus (50 vastaajaa), työllisyys ja ura (48), luovuus (46) sekä koulutus ja oppiminen (42).
Tulokset osoittavat, että ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus ovat monille kyselyyn vastanneille nuorille tärkeitä teemoja.
Kotoutuminen ja yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus
Vuorovaikutus eri kulttuuri- ja etnisten ryhmien välillä voi vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Siksi nuorilta kysyttiin myös heidän kontakteistaan nuoriin, joilla on erilainen kulttuuritausta kuin heillä itsellään.
Suomessa yleisin paikka, jossa vastaajat olivat tekemisissä muun kulttuuritaustan omaavien nuorten kanssa, oli koulu (85 %, 77 vastaajaa). Seuraavaksi yleisin paikka oli kaveripiiri (67 vastaajaa). Tulokset olivat samansuuntaisia koko aineistossa.
Myös Suomessa syntyneiden nuorten kanssa vastaajat kertoivat olevansa useimmiten tekemisissä koulussa ja kaveripiirissä. Harvemmin nuoret tapasivat eri kulttuuritaustaisia (11 vastaajaa) tai Suomessa syntyneitä nuoria (20 vastaajaa) nuorisotyötä tekevissä paikallisissa organisaatioissa, kuten nuorisotaloilla, järjestöissä tai kirjastoissa.
Kyselyyn vastanneista nuorista ne, jotka olivat syntyneet nykyisessä asuinmaassaan, kokivat muita useammin, että heidän mielipiteitään ja ajatuksiaan kuunnellaan yhteisössä, koulussa ja yhteiskunnassa. Tulos viittaa siihen, että asuinmaassa syntyneillä nuorilla voi olla paremmat mahdollisuudet saada näkemyksensä kuuluviin kuin myöhemmin maahan muuttaneilla nuorilla. He saattavat myös kokea, että heidän on helpompi kertoa ajatuksistaan ja kokemuksistaan kuin nuorten, jotka ovat muuttaneet maahan myöhemmin.
Kuulumisen tunne Suomessa
Nuorilta kysyttiin myös, kuinka vahvasti he kokevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Suomessa 34 vastaajaa kertoi kokevansa kuuluvansa yhteiskuntaan melko paljon, 32 jonkin verran ja 13 täysin. Vain 12 vastaajaa koki kuuluvansa yhteiskuntaan vähän tai ei lainkaan.
Nuoria pyydettiin myös kertomaan tarkemmin kokemuksistaan ja yhteenkuuluvuudestaan eri kulttuuri- ja etnisten ryhmien välillä. Yksi Suomessa asuva nuori kertoi, että yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu silloin, kun hän viettää aikaa ihmisten kanssa, joilla on samanlainen tausta.
Kyselyssä nousi esiin myös havainto, että Suomessa syntyneet nuoret eivät välttämättä halua viettää aikaa ulkomailla syntyneiden nuorten kanssa. Vastauksissa nousi esiin myös kokemuksia siitä, ettei eri taustoista tulevien nuorten välille aina synny helposti kontakteja. Osa vastaajista koki, ettei Suomessa syntyneillä nuorilla ole aina kiinnostusta tutustua ulkomaalaistaustaisiin nuoriin. Eräs vastaaja kuvasi kokemustaan näin:
”Asun Suomessa, jossa ihmiset ovat yleensä hiljaisempia vallitsevan sosiaalisen ilmapiirin vuoksi. Vain pieni osa suomalaisista ja nuorista haluaa osallistua yhteisön toimintaan ja keskustella maahanmuuttaneiden kanssa.”
Rasismi ja ulkopuolisuuden kokemukset
Osa vastaajista kertoi kohdanneensa tai havainneensa Suomessa rasismia. Esille nousi myös tilanteita, joissa suomalaiset eivät välttämättä oleta ulkomaalaistaustaisen henkilön ymmärtävän suomea. Tämä voi kuvastaa asenteita, joita ulkomaalaistaustaiset nuoret kohtaavat arjessaan.
Osa ulkomaalaistaustaisista nuorista kertoi myös tuntevansa olonsa luontevammaksi muiden samaa taustaa omaavien ihmisten seurassa, koska yhteiset kokemukset yhdistävät heitä.
Yksi Suomessa asuva nuori kuvasi kokemustaan näin:
”Tunnen oloni mukavaksi eri taustoista tulevien ihmisten seurassa, koska olen itsekin eri kulttuuritaustasta. Olen lähtöisin espanjalaisesta kulttuurista, ja kaveripiirini on hyvin monimuotoinen. Koen kuuluvani yhteiskuntaan, mutta ehkä en kuitenkaan nimenomaan suomalaiseen yhteiskuntaan. En tunne heidän kulttuuriaan, perinteitään tai kieltään, ja se saa minut tuntemaan itseni ulkopuoliseksi. Toivon kuitenkin, että jonain päivänä opin kielen ja pääsen paremmin tutustumaan heidän perinteisiinsä ja kulttuuriin.”
Nuorten kokemukset osoittavat, että yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eri taustoista tulevien nuorten välistä vuorovaikutusta on tärkeää vahvistaa. Kyselyn perusteella koulu on keskeinen paikka, jossa eri taustoista tulevat nuoret kohtaavat, mutta pelkkä samassa tilassa oleminen ei vielä synnytä merkityksellisiä suhteita. Nuorisotyöllä ja muilla nuorten kohtaamispaikoilla onkin tärkeä mahdollisuus tukea eri taustoista tulevien nuorten tutustumista ja yhteistä tekemistä.
Nuorisotyöllä ja muilla nuorten kohtaamispaikoilla onkin suuri, osin vielä hyödyntämätön mahdollisuus rakentaa ymmärrystä eri taustoista tulevien nuorten välille ja järjestää yhteistä toimintaa.
Johtopäätökset
Tulokset korostavat, että ulkomaalaistaustaisille nuorille suunnattua toimintaa on tärkeää suunnitella yhdessä nuorten kanssa ja heidän omista tarpeistaan lähtien. Kun nuoret pääsevät vaikuttamaan toiminnan sisältöihin ja ottamaan siinä aktiivisia rooleja, voidaan vahvistaa sekä toiminnan merkityksellisyyttä että nuorten osallisuutta.
Samalla tarvitaan enemmän mahdollisuuksia eri taustoista tulevien nuorten kohtaamiseen ja yhteiseen tekemiseen. Nuorisotyöllä ja muilla nuorten kohtaamispaikoilla on tärkeä rooli yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa ja siinä, että jokainen nuori voi kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja osaksi yhteiskuntaa.
Työ nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi jatkuu myös uudessa Youth Voices -hankkeessa vuosina 2026–2028. Uusi Erasmus+ -hanke rakentuu Refugee Councils United for Youth -hankkeessa tehdylle yhteistyölle ja sen aikana saaduille kokemuksille ja havainnoille.
Youth Voices -hankkeessa nuorilla on entistä vahvempi rooli toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hankkeessa järjestetään kansallista ja kansainvälistä toimintaa, jossa eri taustoista tulevat nuoret pääsevät kohtaamaan toisiaan, jakamaan kokemuksiaan ja nostamaan esiin heille tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja. Samalla tavoitteena on vahvistaa nuorten mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin.
Refugee Councils United for Youth -hanketta rahoittaa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma.
