Suomen Pakolaisapu pitää kriittistä keskustelua valtion tulo- ja menoarvion painopisteistä erittäin tarpeellisena. Tässä yhteiskuntakeskustelussa tulee kuitenkin tarkastella haasteita laajasti.
Julkisuudessa (IS 29.4.2026) on viime viikolla käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön avustuksia keskittyen erityisesti järjestöihin, jotka saavat tukea maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen ja kotoutumiseen liittyvään toimintaan. Tässä yhteydessä on listattu järjestöjä, jotka ovat saaneet ”50 000 € tai useita kymmeniä tuhansia euroja, tismalleen samaan kohteeseen: työllistääkseen nuoria erilaisiin monikulttuuriyhdistyksiin”. Myös Helvi Sipilän 60 vuotta sitten perustama Suomen Pakolaisapu on mainittu tässä joukossa.
Samalla, kun median kautta on esitetty, että STEA-avustuksia on myönnetty useille järjestöille samaan tarkoitukseen, syntyy virheellinen kuva siitä, että Pakolaisapu olisi käyttänyt saamansa STEA-avustukset kokonaan tähän yhteen tarkoitukseen. Haluamme oikaista tämän väärinkäsityksen, sillä yhden käyttötarkoituksen sijaan STEA-avustukset ovat osa laajempaa kotimaan toimintaamme, ja niitä käytetään monipuolisesti eri kohderyhmien tukemiseen. STEA-avustuksella olemme muun muassa
- tukeneet maahanmuuttaneiden työllistymistä ja siirtymistä työelämään. Teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, ja autamme asiakkaitamme kehittämään työelämässä tarvittavia taitoja, osaamista ja valmiuksia. Työllistymisen tukemisella on pitkäkestoisia vaikutuksia: asiakkaidemme ymmärrys suomalaisesta työelämästä kasvaa ja työnhakutaidot paranevat. Työllistymisten myötä he pääsevät paremmin osallistumaan yhteiskuntaan työn, verotuksen ja palveluiden kautta. Vapaaehtoistoimintamme vapaaehtoiset työelämämentorit ovat tärkeä osa tätä työllistymisen tukipolkua.
- ennaltaehkäisseet maahanmuuttaneiden nuorten aikuisten syrjäytymistä kohtaavan, rinnalla kulkevan, yksilöllisen ohjaus- ja neuvontatyön avulla. Työmme piirissä ja syrjäytymisvaarassa olevien pääsy koulutukseen, työhön ja palveluiden piiriin madaltuu, mikä edistää kestävämpiä kotoutumisen tuloksia. Tämä vähentää riippuvuutta julkisista palveluista ja vahvistaa yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Teemme tiivistä yhteistyötä matalan kynnyksen palvelupisteiden, kuten Ohjaamoiden, sekä sosiaalitoimen kanssa. Asiantuntemuksemme on vahvaa, ja se tunnistetaan palvelujärjestelmässä.
- ennaltaehkäisseet työperäistä hyväksikäyttöä valtakunnallisen ja moniammatillisen yhteistyön kautta, jossa pyritään tunnistamaan hyväksikäyttöä, ehkäisemään sitä ja tukemaan uhreja. Paikallisella tasolla teemme yhteistyötä kuntien, työllisyyspalveluiden, oppilaitosten, vastaanottokeskusten, International House -toimijoiden sekä erilaisten hankkeiden ja järjestöjen kanssa. Valtakunnallisella tasolla teemme yhteistyötä esimerkiksi työsuojeluviranomaisten kanssa ja olemme aktiivisessa tiedonvaihdossa ministeriöiden kanssa.
Toimintamme rahoitus koostuu useista eri lähteistä, kuten julkisesta ja kansainvälisestä rahoituksesta, hankekohtaisista avustuksista sekä lahjoituksista. Kaikkea rahoitusta käytetään tiukkojen sääntöjen, läpinäkyvien käytäntöjen ja valvonnan mukaisesti. Työmme vaikuttavuutta arvioidaan riippumattomasti. STEA toteuttaa säännöllisesti rahoittamalleen toiminnalle tuloksellisuusarviointia. Viimeisimmissä arvioinneissa useat keskeisistä ohjelmistamme ovat saaneet korkeimman mahdollisen arvosanan, mikä kertoo kohtaavan työmme vaikuttavuudesta ja laadusta.
Olemme viimeksi osallistuneet vuonna 2020 STEAn Paikka auki -ohjelmaan, johon oletettavasti viitataan nuorten työllistämistä koskevassa kritiikissä. Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena on ollut edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä tarjoamalla työpaikkoja nimenomaan sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Ohjelmassa oli kaksi kohderyhmää: työttömät tai vailla opiskelupaikkaa olevat 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset sekä osatyökykyiset ilman ikärajausta. Ohjelman kautta moni työmarkkinoiden ulkopuolelle jäänyt on saanut töitä sekä väylän työllistymiseen ja työelämään. Se, että ponnahduslauta työelämään tapahtuu kotoutumisen tuen parissa toimivassa työpaikassa, on ohjelman tavoitteen kannalta mielestämme täysin merkityksetöntä. Olemme ylpeitä jokaisesta Pakolaisavussa ohjelman kautta työskennelleestä ja työelämään päässeestä.
Työmme perustuu vahvaan moniammatilliseen yhteistyöhön viranomaisten ja päättäjien kanssa. Asiantuntijatukemme on keskeinen yhteistyön muoto, ja esimerkkinä tästä toimii nykyisin kunnissa toteutettava lakisääteinen yhteiskuntaorientaatio. Pakolaisapu kehitti Suomen yhteiskuntaorientaation ja valmisteli kokonaisuuden siirron osaksi lakisääteistä palvelua yhteistyössä Opetusministeriön ja KEHA-keskuksen kanssa.
STEA-avustukset ovat antaneet Pakolaisavun Suomessa tehtävälle työlle pitkään vakaan pohjan, minkä ansiosta olemme vuosien saatossa voineet vahvistaa asiantuntijuuttamme ja siten laajentaa toimintaamme tukemaan yhä useampia haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Olemme tehneet tietoista ja pitkäjänteistä työtä rahoituspohjamme monipuolistamiseksi niin Suomessa kuin muualla maailmassa tapahtuvan työn mahdollistamiseksi. STEA-avustukset ovat tänä päivänä Pakolaisavulle tärkeä rahoituksen lähde, mutta ei ainoa, vaan rahoitusportfoliossamme on useita suomalaisia ja kansainvälisiä institutionaalisia rahoittajia. Suomen toiminnan lisäksi työskentelemme pakkomuuttokysymyksien parissa ja humanitaarisissa konteksteissa Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Ugandassa ja Myanmarissa tukien vuosittain yli sataa tuhatta pakenemaan joutunutta ihmistä.