Kunniaan liittyvän väkivallan uhrien tukeminen lisää hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa

Kahden vuoden työ kunniaan liittyvän väkivallan uhrien tukena Irada-hankkeessamme on osoittanut, että moni asiakkaistamme on joutunut patriarkaalisten rakenteiden, vanhojen uskomusten ja muuttumattomien asenteiden uhriksi. Kyse on tilanteista, joissa perheen tai yhteisön valtaa pyritään säilyttämään yksilön turvallisuuden ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Olemme viimeisten kahden vuoden aikana tavanneet tässä maassa monia nuoria naisia ja tyttöjä, jotka ovat pyytäneet meiltä tukea päästäkseen pois fyysisesti ja henkisesti kivuliaasta elämäntilanteesta. He pelkäävät palauttamista kotimaahansa, missä he saattaisivat joutua perheensä kontrolloimiksi ja kunniamurhan uhan alle perheen kunnian puhdistamiseksi.

Tukea tarvitsivat myös koululaiset, jotka elivät kahden hyvin erilaisen kulttuurin välissä. Monet heistä toivoivat voivansa elää samanlaista arkea kuin ikätoverinsa – ilman jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta.

Käytännön työ osoitti, että viranomaisten rooli naisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamisessa on keskeinen. Varhainen tunnistaminen voi pelastaa ihmishenkiä. Vanhempien ja opettajien yhteistyö kouluissa sekä järjestöjen, poliisin ja sosiaaliviranomaisten välinen yhteistyö tukevat merkittävästi ihmisten hyvinvointia ja koko yhteiskunnan tulevaisuutta. Viranomaiset kaipaavat edelleen lisää työkaluja ja tietoa, kuinka tukea kunniaan liittyvän väkivallan uhreja.

Kunniaan liittyvän väkivallan uhrien tunnistaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Monet eivät uskalla kertoa perheensä väkivaltaisesta arjesta, koska he pelkäävät yhteisönsä ja perheensä reaktiota – jopa oman henkensä puolesta. Lisäksi osa on saanut väärää tietoa viranomaisista, erityisesti lastensuojelusta. Yleinen pelko on, että avun hakeminen johtaa lasten huostaanottoon. Monet ovat myös riippuvaisia kumppaneistaan, jolloin suhteen kariutuminen voi johtaa oleskeluluvan muuttumiseen ja sitä myötä Suomesta karkottamiseen.

Kun uhrit saavat tietoa oikeuksistaan ja ymmärtävät, että heillä on samat oikeudet turvalliseen ja rauhalliseen elämään kuin muillakin yhteiskunnan jäsenillä, rohkeus kasvaa. Usein tästä alkaa myös heidän tiensä kohti koulutusta, työllistymistä ja yhteiskunnallista osallisuutta.

Kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisy edellyttää erityisosaamista, viranomaisten ja järjestöjen välistä jatkuvaa yhteistyötä sekä pitkäjänteistä työtä paikallisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Samalla on tärkeää luoda turvallinen ympäristö, jossa asiakkaat voivat osallistua kielen oppimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Projektin aikana nähtiin selkeästi myönteistä kehitystä: monet asiakkaat oppivat puolustamaan oikeuksiaan, auttamaan muita samassa tilanteessa olevia ja ohjaamaan heitä avun piiriin. Osa perusti sosiaalisen median vertaistukiryhmiä ja osallistui aktiivisesti väkivaltaa kokevien henkilöiden tukemiseen.

Kun näimme tämän muutoksen asiakkaissamme, ymmärsimme, miten merkittävästä toiminnasta on ollut kyse. Muutos ei jää yksittäisiin ihmisiin, vaan heijastuu laajemmalle yhteisöihin ja yhteiskunnan rakenteisiin. Siksi kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisyyn ja uhrien tukemiseen tulee panostaa myös jatkossa.

Ala Saeed ja Fathi Osman 
Kunniaan liittyvän väkivallan asiantuntijat

Nainen hymyilee kameralle. Pakolaisavun työntekijä Fathi Osman istuu tuolilla ja hymyilee kameralle.

Irada-hanke on Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja STEAn osarahoittama hanke, joka päättyy 28.2.2026.