Järjestöjen rahoituksia on viime aikoina leikattu rajusti, ja hallituksen säästölinjaukset ovat horjuttaneet monien yhdistysten toimintaedellytyksiä. Samalla julkisessa keskustelussa monikulttuurisia yhdistyksiä on vähätelty ”kivoina monikulttuurikerhoina”. Nyt jos koskaan tarvitaan palopuhetta monikulttuuristen järjestöjen puolesta. Järjestöhautomon asiantuntijat halusivat kirjoittaa kiitoskirjeen monikulttuurisille yhdistyksille. Samalla kirjoitus juhlii 20-vuotiasta Järjestöhautomoa ja kaikkia sen asiakasyhdistyksiä.
Monikulttuuriset järjestöt ja niiden toiminnasta apua saavat kohderyhmät ovat nykyisessä tilanteessa erityisen haavoittuvassa asemassa. Vain pienellä osalla monikulttuurisista järjestöistä on merkittävää vakiintunutta rahoitusta, ja myös tämä rahoitus on leikkausuhan alla. Paavo Rautio kirjoitti Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 17.8.2025, että ”järjestöjen tukien leikkaaminen on iso yhteiskunnallinen valinta”. Pääkirjoituksessa pohditaan, että järjestöjen työn merkitystä ei aina tunnisteta, ja osasyy voi olla siinä, etteivät järjestöt ole riittävästi tuoneet esiin tärkeää rooliaan esimerkiksi julkisen sektorin palvelujen täydentäjinä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, mitä monikulttuuriset järjestöt tekevät ja mikä on niiden merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa.
Millainen on monikulttuurinen järjestökenttä Suomessa? Mitä monikulttuuriset järjestöt tekevät?
Monikulttuuriset järjestöt toteuttavat monipuolisesti erilaista toimintaa. Niiden työ voi liittyä esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointiin, perheiden tukemiseen, taiteeseen ja kulttuuriin, terveyteen, ympäristöön tai ilmastoasioihin – lista on käytännössä loputon.
Lisäksi monikulttuuristen järjestöjen toiminta voi liittyä kotoutumisen tukemiseen, tietyn kieliryhmän asioiden edistämiseen tai kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. On kuitenkin yksinkertaistus ajatella, että monikulttuuriset järjestöt keskittyisivät pelkästään tai ensisijaisesti kotoutumisteemaan. Ne tekevät monipuolista työtä aivan kuten muutkin järjestöt. Ennen kaikkea monikulttuuriset järjestöt ovat suomalaisia kansalaisjärjestöjä.
Järjestöhautomon selvitysten mukaan monikulttuurisissa yhdistyksissä on usein kohtaavaa ja ryhmämuotoista toimintaa. Yhdistykset toimivat ruohonjuuritasolla, lähellä ihmisten arkea, ja tavoittavat toiminnallaan hyvin erilaisia yhteisöjä. Yhdistyksistä valtaosa on vapaaehtoisten aktiivisen toiminnan varassa.
Miksi monikulttuurisia järjestöjä tarvitaan?
Monikulttuurinen yhdistystoiminta hyödyttää sekä yksilöä että koko yhteiskuntaa. Yksilötasolla järjestöjen toiminta tarjoaa konkreettista apua monille. Monikulttuuriset järjestöt tavoittavat usein myös yhteisöjä, joihin julkisten palvelujen on vaikea ulottua, ja edistävät näin palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.
Monikulttuuriset järjestöt tarjoavat eritaustaisille ihmisille mahdollisuuden toimia yhdenvertaisesti osana yhteiskuntaa. MoniSuomi 2022 -tutkimuksen mukaan noin joka neljäs maahanmuuttanut on pyrkinyt vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin järjestötoiminnan kautta (THL, n.d.-a). Yhdistykset ovat siis tärkeä alusta osallistumiselle ja vaikuttamiselle myös maahanmuuttaneille.
Järjestötoiminta vahvistaa osallisuuden tunnetta, eli kokemusta kuulumisesta johonkin ja mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Osallisuuden tunne on tutkitusti yhteydessä ihmisen hyvinvointiin: se lisää turvallisuudentunnetta ja uskoa tulevaisuuteen sekä ehkäisee syrjäytymistä (THL, n.d.-b).
Maahanmuuttaneet ovat Suomessa järjestötoiminnassa ja sen eri rooleissa – esimerkiksi vapaaehtoisina, luottamushenkilöinä tai työntekijöinä – edelleen aliedustettuina (SOSTE, 2024). Vaikka halua muutokseen on, resurssipula vaikeuttaa saavutettavuuden parantamista, eikä kaikissa järjestöissä maahanmuuttaneita vielä näy täysipainoisesti mukana. Tämän vuoksi monikulttuuriset järjestöt ovat erityisen tärkeitä: ne tarjoavat toimintaympäristön, jossa eritaustaiset ihmiset voivat hyödyntää osaamistaan monipuolisesti ja osallistua järjestöjen tavoitteiden ja toiminnan määrittelyyn.
Mitä monikulttuuriset järjestöt merkitsevät yhteiskunnalle?
Osallisuus ja osallistuminen on tärkeää myös yhteiskunnallisella tasolla ja välttämättömyys demokratian toimivuudelle. Demokraattinen järjestelmämme edellyttää, että ihmiset osallistuvat. Järjestötoiminta ja ihmisten osallistuminen yhteisiin asioihin lisää myös positiivista vuorovaikutusta ja dialogia eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä. Vuorovaikutus ja dialogi vahvistavat luottamusta sekä ihmisiin että instituutioihin ja auttaa tukemaan hyviä väestösuhteita ja yhteiskuntarauhaa.
Monikulttuuriset järjestöt ja kansalaistoiminta lisäävät moniäänisyyttä. Järjestöt tuovat esiin erilaisten ihmisten tarpeita ja kokemuksia, mikä auttaa tunnistamaan helposti piiloon jääviä yhteiskunnallisia ongelmia. Erilaiset näkökulmat ja moniäänisyys synnyttävät uusia ratkaisuja ja innovaatioita, jotka voivat rikastuttaa yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.
Yhdistyksillä, myös monikulttuurisilla yhdistyksillä, on tärkeä rooli yhteiskunnassa. Yhdistykset täydentävät julkisia palveluja, eli tarjoavat sellaista tukea, palvelua ja toimintaa, johon julkisella sektorilla tai viranomaisilla ei aina ole mahdollisuuksia tai riittäviä resursseja. Monet järjestöt tekevät myös ennaltaehkäisevää työtä, eli tarttuvat tunnistamiinsa yhteiskunnallisiin haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa ja tarjoavat ihmisille tukea ja apua ennen kuin tilanteet vaikeutuvat ja vaativat julkisia palveluja. Näin järjestöt ehkäisevät ongelmien kärjistymistä, tukevat hyvinvointia arjen tasolla ja vahvistavat palvelujärjestelmän kestävyyttä.
Lopuksi
Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomo on jo 20 vuoden ajan tukenut moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöhautomon asiantuntijat haluavat kiittää Järjestöhautomon asiakasyhdistyksiä ja kaikkia monikulttuurisia yhdistyksiä niiden tekemästä tärkeästä työstä. Monikulttuuriset järjestöt ratkaisevat taitavasti ihmisten arkisia haasteita ja tuovat esille toiveita siitä, millainen Suomen tulisi tulevaisuudessa olla. Kansalaistoiminta on vauhdittanut Suomen kehitystä kohtalaisen hyvinvoivaksi ja tasa-arvoiseksi maaksi. Vielä paremman tulevaisuuden rakentamisessa maamme tarvitsee kaiken sen energian, osaamisen ja näkemyksellisyyden, jota Suomeen muuttaneet ihmiset tarjoavat.
Lisätietoa Järjestöhautomosta:
- Järjestöhautomo tarjoaa maksuttomia koulutuksia, työpajoja ja neuvontaa yhdistystoimijoille. Lue lisää verkkosivuiltamme.
- Kuuntele lisää blogin aiheesta Welcome To My Backyard –podcastista.
Annu-Riina Lamberg, asiantuntija, osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus
Marjo Salmela, asiantuntija, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen
Lähteet
Rautio, P. (2025, elokuu 17). Järjestöjen tukien leikkaaminen on iso yhteiskunnallinen valinta [Pääkirjoitus]. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.10.2025. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011422323.html
SOSTE. (2004). Järjestöbarometri 2024. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 16.10.2025. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2024/10/JB-2024_01102024-1.pdf
THL. (n.d.-a). MoniSuomi 2022 ilmiöraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.10.2025. https://www.thl.fi/monisuomi_verkkoraportit/monisuomi22/ilmiot/vaikuttaminen.html
THL. (n.d.-b). Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.10.2025. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet