Välimeren keskellä vallitsee hiljaisuus. Aallot lyövät täpötäyden kumiveneen kylkiin, kun matkustajat yrittävät olla herättämättä rajavartioston huomiota. Berivan Suleiman on yksi veneen matkustajista. Hän on paossa lähisuhdeväkivaltaa määränpäänään Suomi, missä hänen sisaruksensa asuvat. Takana on kuudentoista tunnin linja-automatka Turkin halki ja öitä salakuljettajan ahtaassa asunnossa.
Nyt salakuljettaja tekee kumiveneeseen viillon, kun Kreikan viranomaisten valot alkavat loistaa vastakkaiselta rannalta. Vene alkaa upota. Berivan pitää 2-vuotiaasta tyttärestään tiukasti kiinni. Hän ei osaa uida.
“Olin kauhun vallassa, uppoamassa jääkylmään veteen”, Berivan muistelee. ”Sitten eräs mies veneestä ui viereeni, otti minusta kiinni ja veti meidät turvaan perässään. Hän pelasti meidät.”
Berivan ja hänen tyttärensä saapuivat Suomeen jouluaattona 2015 kuukauden matkustamisen ja kahdentoista maan jälkeen. Suomen Pakolaisapu valitsi hänet Vuoden pakolaiseksi 2023. Alun perin sotaa Syyriasta Turkkiin paennut Berivan on yksi heistä, jotka selviytyivät Välimeren vaarallisesta ylityksestä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Missing Migrants -projekti raportoi, että vuonna 2024 yli 8 900 ihmistä menehtyi muuttoreittinsä varrella. Ainoastaan Välimerellä kuoli ainakin 2 452 ihmistä. Luvut ovat järkyttäviä, mutta vain jäävuoren huippu – kaikki kuolemat eivät edes päädy tilastoihin.
IOM on kerännyt tilastoja muuttoreiteillä kuolleista ja kadonneista ihmisistä jo vuodesta 2014 alkaen. Tobias van Treeckin, IOM Suomen johtajan, mukaan tilastot ovat tärkeitä, koska ne tekevät näkymättömästä näkyvää. Samalla täytyy paneutua numeroita syvemmälle.
”Emme saa unohtaa, että jokaisen numeron takana on kokonainen ainutlaatuinen elämä”, Tobias sanoo ja jatkaa: ”Heidän ja heidän läheistensä tarinoita tarvitaan näkyviin. Tilastoja täytyy hyödyntää myös päätöksenteossa: kansainvälisen yhteisön on edistettävä realistisia ratkaisuja tällaisten tragedioiden ennaltaehkäisemiseksi.”
Ihmiset lähtevät liikkeelle esimerkiksi sodan, vainon, väkivallan, köyhyyden, näköalattomuuden tai ilmastonmuutoksen ajamina. Kun turvallisia ja laillisia reittejä ei ole, monet joutuvat turvautumaan salakuljettajien järjestämiin hengenvaarallisiin matkoihin.
“Kautta historian ihmiset ovat löytäneet tapoja liikkua paikasta toiseen. Valtaosa muuttoliikkeestä globaalisti on turvallista ja tapahtuu maiden sisällä tai lähialueille”, Tobias sanoo ja jatkaa: ”Kaikilla ei ole kuitenkaan mahdollisuutta turvalliseen liikkumiseen, tarpeeksi tietoa laittomien reittien vaaroista tai siitä, millaisia haasteita kohdemaassa voi olla vastassa.”
Berivan tietää omasta kokemuksestaan, että vaaralliselle matkalle lähteminen ei ole koskaan kevyt päätös. Moni näkee lähdön ainoana vaihtoehtona, oli reitti millainen tahansa. “Mietin kaikkia kanssani veneessä olleita, jotka jäivät mereen. Meidän täytyy muistaa heidät ja pitää ääntä, että tällaista ei enää tapahtuisi.”
Miten siirtolaisia voidaan suojella ja kuolemia ennaltaehkäistä? -aiheesta keskustellaan Helsingin Kirjamessuilla torstaina 24.10.2025 klo 16.30–17.00 Hakaniemi-lavalla ja verkossa. Keskustelua alustaa Taina Tervonen teoksellaan Me emme ole täältä. Lavalle nousevat Vuoden pakolainen 2023 Berivan Suleiman ja IOM Suomen johtaja Tobias van Treeck. Keskustelun juontaa toimittaja, podcastaaja Nadja Mikkonen. Tapahtuman järjestävät yhdessä IOM Suomi, Suomen Pakolaisapu ja One UN Finland. Tapahtuma on osa YK80-juhlavuoden ohjelmaa.
Kirjoittanut: Miina Noroila, viestinnän asiantuntija, IOM Suomi