Petteri Orpon hallitus kokoontuu syksyn budjettiriiheen 1.-2.9.2025 neuvottelemaan valtion talousarviosta vuodelle 2026. Budjettiriihen alla Suomen Pakolaisapu haluaa muistuttaa päättäjiä järjestöjen vaikuttavasta ja tärkeästä työstä, jolla muun muassa tuetaan heikoimmassa asemassa olevia, mahdollistetaan koulutusta, puretaan eriarvoisuutta ja vahvistetaan ihmisoikeuksia. Järjestöt täydentävät julkisia palveluja ja rakentavat elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, joka on demokratian perusta.
Suomen Pakolaisapu vetoaakin nyt hallitukseen: kehitysyhteistyön rahoituksesta sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista ei tule leikata enää euroakaan.
Lue alta Pakolaisavun terveiset syksyn 2025 budjettiriiheen.
Ei lisäleikkauksia kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun!
Kiihtyvien kriisien ja konfliktien aikakautena kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat tärkeitä panostuksia, joilla vaikutetaan tehokkaasti muun muassa köyhyyteen, turvallisuuteen ja vakauteen. Kehitysyhteistyö on myös osa kokonaisvaltaista ja toimivaa turvallisuuspolitiikkaa. Kehitysyhteistyöllä vaikutetaan myös konfliktien ja pakkomuuton juurisyihin.
Kehitysyhteystyöllä saadaan aikaan aitoa ja pitkäkestoista muutosta: vuonna 2024 Pakolaisavun järjestämistä koulutuksista hyötyi yli 130 000 yksilöä ja perhettä toimintamaissamme Etiopiassa, Ugandassa ja Myanmarissa. Esimerkiksi Etiopiassa 98 % lukutaidottomista kurssilaisista oppi lukemaan ja kirjoittamaan Pakolaisavun järjestämässä aikuiskoulutuksessa. Luku- ja kirjoitustaito antavat avaimia itsenäiseen elämään ja toimeentuloon, mikä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko perheen elämään ja mahdollisuuksiin.
Humanitaarisella avulla sen sijaan pelastetaan henkiä ja turvataan elämän elinehtoja väkivaltaisten konfliktien ja luonnonkatastrofien aikana sekä niiden jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2024 Myanmarin humanitaarinen kriisi paheni ennennäkemättömällä tavalla, ja lähes kolmannes maan väestöstä tarvitsi kiireellistä humanitaarista apua. Suomen Pakolaisapu toimi paikan päällä vastaten kriisiin tukemalla yli 26 300 ihmistä esimerkiksi käteisavustuksilla, välttämättömillä tarvikkeilla ja tarjoamalla psykososiaalista tukea.
Tarve humanitaariselle avulle on ennätyksellisen korkealla, ja globaalisti yli 300 miljoonaa ihmistä tarvitsee kiireellisesti humanitaarista apua ja suojelua. Joka viides maailman lapsista elää konfliktialueella tai on paossa. Kriisien keskellä naiset ja tytöt kärsivät usein eniten muun muassa puutteellisen terveydenhuollon ja sukupuolittuneen väkivallan seurauksista. Yhä useampi ihminen joutuu jättämään kotinsa, ja pakenemaan joutuneita on maailmassa nyt enemmän kuin koskaan.
Näistä surullisista faktoista huolimatta Suomen hallitus on leikannut kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön rahoitusta jo yli 1,3 miljardia euroa tämän hallituskauden aikana. Rahoitukset ovat joutuneet leikkuriin jokaisella budjettikierroksella, eli jo kolmesti.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kaavailee 6. elokuuta jättämässään budjettiesityksessä jälleen uutta leikkauskierrosta syksyn budjettiriihessä. Uusien leikkauksien myötä Suomen kehitysyhteistyön rahoitus putoaisi historiallisen alhaiselle tasolle. Tämä aiheuttaisi väistämättä valtavaa takapakkia vuosien aikana saavutettuihin tuloksiin. Leikkauksilla rapautetaan myös kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, mikä lisää epävakautta maailmassa.
Leikkausten seuraukset ovat pahimmillaan katastrofaalisia: esimerkiksi ruoka-apu, terveyspalvelut ja koulutus voivat kadota kokonaan haavoittuvimmilta alueilta.
Leikkaukset ovat iskeneet vakavalla tavalla myös Pakolaisavun työhön, ja olemme joutuneet sopeuttamaan toimintaamme. Työmme vaarantuessa yhä useampi pakenemaan joutunut jäisi tulevaisuudessa ilman tarvitsemaansa tukea.
Kehitysyhteistyössä on kyse globaalista vastuunkannosta ja solidaarisuudesta. Vakaampi, turvallisempi ja oikeudenmukaisempi maailma on myös Suomen etu – ei siis enää leikkauksia!
Sote-järjestöjen leikkaukset vievät pohjan korvaamattomalta ja tulokselliselta työltä
Järjestösektoria on hallituskauden aikana kuritettu myös muilla toimenpiteillä, kuten leikkauksilla sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Sote-järjestöjen valtionavustuksia on leikattu hallituskauden aikana jo 140 miljoonalla eurolla vuoden 2024 avustustasoon nähden. Nyt avustuksiin on väläytelty uusia, yli 100 miljoonan euron leikkauksia. Toteutuessaan leikkaukset tarkoittaisivat sitä, että sote-järjestöjen valtionavustuksia leikattaisiin hallituskauden aikana järkyttävät 60 prosenttia. Järjestöt yrittävät edelleen sopeuttaa toimintaansa aikaisemmin päätettyihin leikkauksiin, ja monet toiminnot ovat vaarassa päättyä kokonaan.
Järjestöillä on korvaamaton rooli suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä sekä kotoutumisen ja työllisyyden tuessa. Järjestöt tarjoavat hyvinvointialueiden ja kuntien toimintaa täydentäviä palveluita ja neuvontaa, tuottavat tietoa, kouluttavat ja edistävät demokratiaa osana kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöt tekevät avainasemassa olevaa ennaltaehkäisevää työtä ja ovat asiantuntijoita oman alansa erityiskysymyksissä. Järjestöt kykenevät mukauttamaan toimintaansa ketterästi ja joustavasti asiaryhmiensä tarpeisiin.
Suomen Pakolaisavulla on kuudenkymmenen vuoden ajalta vankkaa asiantuntijuutta pakkomuuton ja kotoutumisen kysymyksistä. Olemme tehneet vuosien ajan tuloksellista työtä esimerkiksi matalan kynnyksen neuvontapalveluiden ja monikulttuurisen järjestökentän tukemisen parissa. Tarjoamme arvokasta tukea muun muassa maahanmuuttaneille nuorille, työperäisen hyväksikäytön uhreille sekä vaikeassa työmarkkinatilanteessa oleville. Vapaaehtoisemme kulkevat Suomeen muuttaneiden rinnalla vahvistaen heidän kotoutumistaan, hyvinvointiaan, kielitaitoaan, sosiaalisia suhteitaan ja osallisuuttaan. Monikielinen työmme tavoittaa kohderyhmiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa tai jotka ajetaan usein yhteiskunnan marginaaliin. Kotimaan työssämme tuemme vuosittain tuhansia erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja perheitä.
Tuloksellinen ja vaikuttava toiminta ei synny itsestään, vaan tarvitsee onnistuakseen ennakoitavissa olevaa ja pitkäkestoista resurssointia. Suomen Pakolaisapu on erittäin huolissaan viimeaikaisesta suunnanmuutoksesta sekä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta. Budjettiriihen alla haluamme muistuttaa, että kolmannen sektorin työstä leikkaaminen ei todennäköisesti tuo kaivattuja säästöjä, vaan voi johtaa jopa lisäkustannuksiin, kun yhä useampi joutuu hakeutumaan valmiiksi tiukoilla olevien julkisten palveluiden piiriin. Järjestöjen työn supistuessa yhä useampi putoaa kokonaan yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle.
Järjestökenttää ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ei tule ajaa alas lyhytnäköisillä leikkauksilla, vaan hyvinvointiin ja järjestöjen toiminnan tukemiseen olisi päinvastaisesti investoitava.
Pakolaiskiintiön määrää tulisi nostaa, ei laskea
Maailmassa on historiallisen paljon pakenemaan joutuneita, yli 123 miljoonaa. Epävakauksien ja pitkittyneiden kriisien keskellä Suomen tulisi sitoutua kunnianhimoiseen ja ihmisoikeusperustaiseen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan. Hallitus on kuitenkin kulkenut täysin päinvastaiseen suuntaan: kuluneen hallituskauden aikana on tehty lukuisia hälyttäviä lainsäädäntömuutoksia, joilla on heikennetty merkittävästi jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja paperittomien ihmisoikeuksia, asemaa ja hyvinvointia.
Pakolaisapu haluaa muistuttaa, että kaikkina aikoina uudelleensijoittaminen, eli pakolaiskiintiö, on tehokas ja kestävä tapa auttaa pakolaisia, jotka tarvitsevat suojelua. Suomen pakolaiskiintiö on ajettu Petteri Orpon hallituskaudella vuosituhannen alhaisemmalle tasolle. Kiintiö on nykyisellään vain 500 ihmistä vuodessa, kun vielä vuonna 2023 määrä oli 1 050. Samaan aikaa maailmaa järkyttäneet konfliktit muun muassa Gazassa, Afganistanissa ja Sudanissa ovat ajaneet viime vuosina miljoonia ihmisiä pois kodeistaan etsimään turvaa muualta. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n on arvioinut, että pelkästään vuonna 2026 yli 2,4 miljoonaa ihmistä on uudelleensijoittamisen tarpeessa.
Kiintiöön valitaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja perheitä, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tunnistanut suojelun tarpeessa oleviksi. Kiintiöön valitut ovat usein lapsiperheitä, ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, naisia sekä väkivallan ja kidutuksen uhreja. Kiintiön kautta he pääsevät rakentamaan elämälleen uutta alkua heille turvallisessa maassa. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon on Suomessa toimiva järjestelmä ja paljon ammattitaitoa. Kiintiöön valittujen taustat tarkastetaan ja heidän kotoutumistaan tuetaan.
Hallitus on omassa ohjelmassaan sitoutunut turvapaikkapolitiikkaan, joka perustuu hädänalaisempien ihmisten auttamiseen. Suomen Pakolaisapu odottaakin hallitukselta vahvaa ja arvopohjaista sitoutumista pakolaiskiintiön periaatteisiin sekä kansainvälisiin sopimuksiin. Pakolaiskiintiötä tulee puolustaa, eikä kiintiön määrää tule enää laskea nykyisestään.
Pakolaisapu kannustaa hallitusta uudelleen tarkastelemaan vuosittaisen kiintiön määrää ja nostamaan sen huomattavasti nykyistä korkeammalle tasolle. Suomella on kaikki edellytykset auttaa kodeistaan pakenemaan joutuneita nykyistä tehokkaammin.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Melissa Ahlberg, vaikuttamistyön asiantuntija, Suomen Pakolaisapu ry
melissa.ahlberg@pakolaisapu.fi, p. 044 719 7911
PAKOLAISAVUN VAIKUTTAMISTYÖ
Meidän tulevaisuuden visiossamme pakolaiset ja maahanmuuttaneet ovat yhdenvertaisia ja osallistuvia yhteiskuntiensa jäseniä kaikkialla maailmassa. Toimintamme ytimessä on pitkäjänteinen vaikuttamistyö tämän vision toteutumiseksi.
Vaikutamme yhteiskunnan rakenteisiin, poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen asenneilmapiiriin. Tarjoamme asiantuntijatukea viranomaisille, järjestöille, medialle ja kotoutuville henkilöille.
Lue lisää