Yritysten rooli kotoutumisessa kasvaa – Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on konkreettisia tekoja, joilla on suoria vaikutuksia ihmisten elämään

Pakolaisavun työssä on jo pitkään näkynyt ajatus siitä, että sekä maahanmuuttaneiden että vastaanottavan väestön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää saada mahdollisimman monet tahot mukaan tukemaan kotoutumista. Tämän vuoksi teemme monipuolista yhteistyötä myös yritysten kanssa. Työtämme taloudellisesti tai oman osaamisensa kautta tukevat yritykset ovat mukana rakentamassa tulevaisuuden yhdenvertaista Suomea.

“Yhteistyö on käytännön tekoja, jotka vaikuttavat ihmisten ja heidän perheidensä tai lähiyhteisöjensä elämään: esimerkiksi siihen, miten Suomessa pääsee töihin. Kaiken yhteistyön ei tarvitse aina olla suoraa ja konkreettista pakkomuuttaneiden tukemista, myös välillinen tuki esimerkiksi viestintäämme tai hallintoomme on meille hyvin tärkeää ja sillä on vaikutusta,” kertoo Pakolaisavun kotimaan ohjelmajohtaja Kaisa Kannuksela.

Tekemämme yritysyhteistyön keskiössä ovat tällä hetkellä rahalahjoitukset sekä tuki maahanmuuttaneiden työllistymisessä, minkä lisäksi tavoitteenamme on jatkuvasti laajentaa yritysyhteistyön muotoja. Kaisa kertoo, että monissa merkittävissä institutionaalisissa rahoituksissa esimerkiksi EU:lta on itse kustannettava rahoitusosuus. Yritysten rahalahjoituksilla on merkittävä rooli siinä, miten pystymme kattamaan näitä osarahoituksia ja miten voimme hakea isompia rahoituksia. Yritykset pystyvät rahallisella tuellaan aidosti vaikuttamaan yhteiskunnan vastaanottavuuteen mahdollistamalla toimintamme laajentamisen suuremmalla tai kokonaan uudelle asiakasryhmälle.

“Yritykselle suhteellisen pieni rahallinen panos voi siis skaalata työtämme merkittävästi”, Kaisa tähdentää.

”Toinen keskeinen yhteistyön osa-alue on se, miten yritykset voivat avata ovia maahanmuuttaneiden työllistymiselle ja näin tukea haavoittuvaisessa asemassa olevia”, Kaisa kertoo.

Tästä erinomainen esimerkki on Pakolaisavun Sauma-toiminto, joka tukee maahanmuuttaneiden työllistymistä työelämävalmennuksen ja yksilöllisen mentoroinnin avulla.

“Sauman tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Tulosten taustalla on se, että yritykset ovat rekrytoineet Sauma-kurssille osallistuneita sekä avanneet Sauman osallistujille ovia työhaastatteluihin”, Kaisa kertoo.

Yhteistyö on käytännön tekoja, jotka vaikuttavat ihmisten ja heidän perheidensä tai lähiyhteisöjensä elämään.

Pakolaisavun kotimaan ohjelmajohtaja Kaisa Kannuksela kertoo, että yritysyhteistyön merkitys on korostunut entisestään.

Tärkeä osa Sauma-toimintoa on myös yrityksille tarjottava tuki työpaikan moninaistumiseen koskeviin kysymyksiin liittyen. Sauman keskeisiä yritysyhteistyökumppaneita ovat olleet viime vuosina esimerkiksi Ikea, Kotipalvelu Mehiläinen ja Lidl.

Kaisa lisää, että yksi yritysyhteistyön osa-alue on se, että yritysten työntekijät voivat toimia Pakolaisavun vapaaehtoisina esimerkiksi Sauman työelämämentoreina. Joissakin yrityksissä tällaista vapaaehtoistyötä saa tehdä myös työajalla.

“Pyrimme siihen, että yritysyhteistyö on aina win-win: järjestön todellinen tarve ja yrityksen ydinosaaminen tai taloudellisten resurssien soveltuvuus kohtaavat niin, että myös yritys saa todellista hyötyä”, Kaisa tiivistää.

Yhteistyö Pakolaisavun kanssa toi Kotipalvelu Mehiläiselle työntekijöiden lisäksi uusia toimintaohjeita – ”Haimme mukaan antirasistiseen oppimisprosessiin yhteistyöstä nousevien kysymysten myötä”

Kotipalvelu Mehiläinen on kuulunut yritysyhteistyökumppaneihimme vuodesta 2023 lähtien. Mehiläisen HR-projektipäällikkö Reetta-Maija Koskinen toteaa, että isona työllistäjänä Mehiläiselle on tärkeää vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

“On tärkeää, että yritykset ovat esillä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyen etenkin tänä aikana, kun maailman tapahtumat puhuttavat”, hän kiteyttää.

Pakolaisavun Sauma-toiminnon ja Kotipalvelu Mehiläisen yhteistyö alkoi syksyllä 2023 suunnittelutyöllä, ja seuraavana kesänä pidettiin henkilökohtaisen avustajan tehtävää varten räätälöity työelämäkurssi.

Kurssin tavoitteena oli palkata Kotipalvelu Mehiläiselle kymmenen työntekijää, mutta loppujen lopuksi rekrytointeja tehtiinkin vielä enemmän. Osa kurssin käyneistä on edelleen töissä Mehiläisellä ja on saanut hyvää palautetta työstään asiakkailta.

“Pilotin jälkeen pidimme jatkokeskustelut Pakolaisavun työryhmän kanssa ja yhdessä päätimme jatkaa tätä tärkeää yhteistyötä. Toukokuussa käynnistyi jo toinen kurssi, jonka osallistujia palkataan Mehiläiselle kesätöihin. Lisäksi tehdään rekrytointiyhteistyötä ympäri vuoden, eli jos muilta Sauma-kursseilta löytyy henkilökohtaisen avun töistä kiinnostuneita, heidät haastatellaan meillä”, Reetta-Maija kertoo.

Mehiläisen HR-päällikkö Reetta-Maija Koskinen kertoo, että Sauma-kurssin kautta Mehiläiselle palkatut ovat saaneet hyvää palautetta asiakkailta.

Myös toukokuun kurssi oli Mehiläiselle positiivinen kokemus ja kurssin päätteeksi viisi kurssin osallistujista rekrytoitiin töihin Kotipalvelu Mehiläiselle. Rekrytoijat kertovat, että kurssista jäi mieleen toiminnan positiivisuus ja ihmisten innokkuus, minkä lisäksi ihmisten tapaaminen tuntui merkitykselliseltä.

Reetta-Maija kehuu, että yhteistyö Pakolaisavun kanssa on toiminut mukavasti ja matkan varrelle sattuneisiin käänteisiin reagoitiin nopeasti. Yhteistyön ansiosta Kotipalvelu Mehiläisellä on herätty kielitietoisuuden ja selkokielisyyden tärkeyteen.

“On tärkeää antaa ihmiselle mahdollisuus työllistyä taustasta riippumatta. Esimerkiksi kielitaidon ei tarvitse olla täydellinen, jos persoona ja asenne on sopiva. Yhteistyön ansiosta meillä on herännyt ajatus siitä, että selkokielisyys on tärkeä asia. Oman monimuotoisuushankkeemme myötä olemme kehittäneet esimerkiksi sisäisiä ohjeitamme selkokielelle ja sitä kautta yhdenvertaisemmiksi. Selkokieliset ohjeet tulevat hyödyttämään sekä työntekijöitä että asiakkaitamme”, Reetta-Maija kertoo yhteistyön opeista.

”Osallistumme yhtenä 28 organisaatiosta THL:n järjestämään antirasistiseen oppimisprosessiin, johon haimme mukaan Pakolaisapu-yhteistyöstä nousevien kysymysten myötä”, hän jatkaa.

On tärkeää, että yritykset ovat esillä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyen etenkin tänä aikana, kun maailman tapahtumat puhuttavat.

Reetta-Maija painottaa, että yrityksissä on tärkeä keskustella siitä, mitkä arvot koetaan tärkeiksi ja mitä halutaan yhdessä edistää. Hän kertoo, että Pakolaisavun kanssa tehdyn yhteistyön kautta tulleet uudistukset ovat tuoneet arvostusta ja ymmärrystä eri taustoista tulevia työntekijöitä kohtaan sekä lisänneet kommunikaatiotapoja ja työntekijöiden osallistumisen tukemista.

“Kotoutuminen on pitkälti työyhteisön ja uusien työystävien kautta tapahtuva asia. On tärkeää ottaa kaikki työyhteisöön mukaan. Siksi etsimme jatkuvasti väyliä, jotta kaikki saavat paremmin äänensä kuuluviin työssä ja työyhteisössä. Pyrimme oppimaan koko ajan enemmän toisiltamme”, Reetta-Maija sanoo.

Toukokuussa päättyi kevään viimeinen Sauma-kurssi, jonka yritysyhteistyökumppanina oli Kotipalvelu Mehiläinen. Kurssin päätteeksi Kotipalvelu Mehiläinen palkkasi kuusi kurssin suorittanutta työntekijöikseen.

Lidlin taidot kohdata maahanmuuttaneita työnhakijoita kohenivat Sauma-yhteistyön myötä – ” Jos kaikki työpaikan ihmiset ovat samasta muotista, kehittyminen hidastuu”

Lidlin kanssa Sauma-toimintomme on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2024 lähtien. Viime syksynä järjestettiin ensimmäinen yhteistyökurssi, ja tulevalle syksylle on luvassa seuraava kierros. Lidlin rekrytointipäällikkö Saila Salminen kertoo, että jo ensimmäisen Sauma-kurssin myötä Lidl sai Helsingin keskusta-alueen myymälöihinsä useita hyviä työntekijöitä.

“Olemme tarjonneet vakituisia työsopimuksia, ja työntekijöistä on tullut esihenkilöiltä positiivista palautetta. Olemme löytäneet motivoituneita tekijöitä, mikä on vahvistanut rohkeutta palkata eri taustoista tulevia henkilöitä. Monesti voidaan ajatella, että on ”helppoa” palkata suomen kieltä sujuvasti puhuva, mutta on tärkeää miettiä, miten paljon muut tekijät voivat rikastuttaa työyhteisöä ”, Saila kertoo.

Sauma-yhteistyöllä on ollut Sailan mukaan konkreettisia vaikutuksia esimerkiksi Lidlin rekrytointikäytäntöihin. Sauma-kurssiin liittyvien työhaastattelujen yhteydessä haastattelijoille esimerkiksi kerrottiin, mitä on hyvä ottaa huomioon, kun kohtaa maahanmuuttaneen työnhakijan.

Yhteistyö Pakolaisavun kanssa osui Lidlin kannalta sopivaan aikaan, sillä samaan aikaan yrityksellä on käynnistynyt monimuotoisen rekrytoinnin projektikokonaisuus.

“Yhteistyön myötä opimme, miten tärkeää on huomioida ne monet asiat, jotka voivat vaikuttaa hakijan onnistumiseen: esimerkiksi miten asetellaan kysymykset ja miten nopeatempoinen haastattelu on. Työhaastattelutilanteessa on tosi tärkeää mahdollistaa hakijan onnistuminen”, Saila tiivistää.

Yrityksissä tulee olla rohkeutta lähteä mukaan tällaisiin yhteistöihin.

Lidlin rekrytointipäällikkö Saila Salminen muistuttaa, että moninainen työyhteisö on monella tapaa yrityksen etu.

Saila toteaa, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevien tukeminen ja työllistymisen kynnysten madaltaminen on yritykselle tärkeää. Isona ja hyvin säänneltynä toimijana Lidlin tavoitteena on näyttää työntekijöille, mihin heillä on oikeus. Näin voidaan ennaltaehkäistä työperäistä hyväksikäyttöä, joka koskettaa suhteessa enemmän maahanmuuttaneita työntekijöitä. Saila huomauttaa myös, että moninainen työyhteisö on monella tapaa yrityksen etu.

“Jos kaikki työpaikan ihmiset ovat samasta muotista, kehittyminen hidastuu. Moninaisuus voi positiivisella tavalla ravistella työyhteisöä ja tuoda mukanaan uusia ideoita ja vanhojen tapojen rakentavaa kyseenalaistamista. Yrityksissä tulee olla rohkeutta lähteä mukaan tällaisiin yhteistöihin. Ei tarvitse olla aina valmis kaikessa – mekin opimme koko ajan yhteistyön ja Sauma-kurssilaisten kanssa käydyistä keskusteluista”, Saila muistuttaa.

“Fakta on, että työ on iso osa ihmisen elämää ja arkea. Mitä paremmin pystytään erilaisten yhteistyökuvioiden kautta mahdollistamaan kaikille tasavertainen tilaisuus työllistyä ja rakentaa sitä enemmän koko yhteiskunta hyötyy”, hän summaa.

Yritysten osallistumisen rooli kasvaa, kun julkista rahoitusta leikataan

Pakolaisavun kotimaan ohjelmajohtaja Kaisa toivoo, että yritykset voivat oppia yhteistyöstä Pakolaisavun kanssa ymmärrystä pakkomuutosta, moninaisuudesta ja siitä, miten Suomessa voidaan olla vastaanottavaisempia.

“Tässä ajassa, jossa pakkomuuton määrä kasvaa globaalisti samaan aikaan, kun julkista rahoitusta leikataan, yritysten osallistumisen rooli korostuu entistä enemmän. Yhdessä voimme rakentaa kestäviä yhteiskunnallisia ratkaisuja pakkomuuttoon”, Kaisa tiivistää.

Pakolaisavun tekemä yritysyhteistyö myös kehittyy jatkuvasti. Kaisa kertoo, että tulevaisuudessa tavoitteena on panostaa enemmän myös sellaiseen yhteistyöhön, jossa yritys voi tukea Pakolaisapua osaamisellaan ja ajallaan pro bono –muodossa. Tällainen yhteistyö voisi sopia Kaisan mukaan esimerkiksi organisaation kehittämiseen.

“Haluan kiittää olemassa olevia yhteistyökumppaneitamme ja toivottaa myös uudet yrityskumppanit lämpimästi tervetulleiksi. Meihin voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä – etsitään osaamisemme ja resurssiemme yhtymäkohtia yhdessä.”

Lue lisää tekemästämme yritysyhteistyöstä täältä.