Empatia on… haastattelussa Ozan Yanar

Empatia on... haastattelussa Ozan Yanar #empathymovement

Empatia on… -haastattelusarjassa nostamme vaalien alla esille poliittisten vaikuttajien ajatuksia empatiasta, asenneilmapiiristä ja polarisaatiosta. Ozan Yanar on Vihreiden kansanedustaja Helsingin vaalipiiristä. Hänen empatiaesikuvansa on Barack Obama.

1. Milloin olet viimeksi ollut empaattinen toista ihmistä kohtaan ja miten?

Poliitikon pitäisi olla empaattinen joka päivä. Me teemme eduskunnassa jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen suomalaisen elämään. Yritän päätöksiä tehdessäni parhaani mukaan asettua niiden ihmisten kenkiin, joiden puolesta päätöksiä teemme.

2. Onko Suomen asenneilmapiiri mielestäsi muuttunut?

Ei tarvitse kuin avata netti, kun näkee valitettavasti toista mustamaalaavaa ja vihan täyteistä puhetta. Äärioikeisto on lietsonut eri ihmisryhmien välille vastakkainasettelua. Nämä ryhmät ovat välillä äänekkäitä, joten on todella tärkeää, että hiljainen enemmistö pitää inhimillisten arvojen puolta.

3. Miten yhteiskunnan polarisaatiota ja vastakkainasettelua voisi vähentää?

Siihen tarvitaan monia keinoja sekä sitoutumista meiltä ihan kaikilta. Jo ihan tavallinen ihminen voi puuttua esimerkiksi menemällä väliin keskustelemaan rakentavasti nähdessään esimerkiksi vihapuhetta, syrjintää tai kiusaamista. Jokainen meistä vaikuttaa ilmapiiriin myös tavalla, jolla käymme julkista keskustelua. Erityinen vastuu on kuitenkin tietenkin näkyvillä poliitikoilla, joiden pitäisi tehdä selväksi, ettei minkäänlaiselle vihapuheelle tai syrjinnälle ole sijaa. Tärkeää olisi tietenkin myös puuttua poliittisin keinoin syrjiviin rakenteisiin, joita yhteiskunnassamme on.

4. Monen eduskunnan jättävän kansanedustajan mielestä politiikan luonne ja keskustelukulttuuri on muuttunut kärjistyneempään suuntaan. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää sinussa, onko politiikka muuttunut?

Politiikkaan kuuluu se, että on olemassa erilaisia ideologioita ja näkemyksiä siitä, mihin suuntaan Suomea pitäisi viedä. Poliittista keskustelua pitäisi kuitenkin käydä toisia ihmisiä kunnioittavassa hengessä. Valitettavasti tässä suhteessa keskustelu on mennyt yhä kärjistyneempään suuntaan. Rasistisesta, syrjivästä ja vihaa lietsovasta puheesta on tullut arkea. Se on huolestuttavaa.

5. Tarvitseeko Suomi lisää empatiaa? Miksi?

Tarvitsee ehdottomasti. Empatiaa tarvitsisi monella tapaa. Meidän pitäisi uskoa toistemme hyvyyteen ja osata asettua toistemme asemaan. Valitettavan usein näkee puhetta, jossa esimerkiksi työttömiä syytetään heidän tilanteestaan julmasti. Kun puhutaan taas naisten oikeuksista, keskustelu yritetään vaientaa sanomalla, että muualla asiat ovat vielä huonommin. Rasismista ja ihmisoikeuksista puhuessa edessä on aina kylmä törkyryöppy. Tällaisista lähtökohdista on todella vaikeaa parantaa asioita. Tarvitsisimme paljon enemmän kuuntelemista ja toisen asemaan eläytymistä. Suomi olisi silloin paljon parempi paikka.