Empatia on… haastattelussa Hanna Sarkkinen

Empatia on… haastattelusarjassa nostamme vaalien alla esille poliittisten vaikuttajien ajatuksia empatiasta, asenneilmapiiristä ja polarisaatiosta. Hanna Sarkkinen on Vasemmistoliiton kansanedustaja Oulun vaalipiiristä. Sarkkisen empatiaesikuva on hänen oma äitinsä.

1. Milloin olet viimeksi kohdannut yksityiselämässäsi jonkun, joka on sinun kanssasi eri mieltä?

Olen ihmisten kanssa työkseni eri mieltä eduskunnassa, jossa erilaiset näkemykset ja niiden yhteensovittaminen on koko homman ydin. Myös vaalitöissä kohtaa jatkuvasti erimielisiä ihmisiä, joiden kanssa käyn keskusteluita. Yksityiselämässäni vältän yleensä erimielisyyksiä ja pyrin sovittelemaan niitä. Sukulaisten ja ystävien kanssa saattaa olla erimielisyyttä, mutta en pyri heitä käännyttämään, vaan kaikilla on oikeus mielipiteeseensä.

2. Miten meidän Suomessa pitäisi vastata yhteiskunnan kuplautumiseen?

Pitäisi ylläpitää rakentavaa keskustelukulttuuria, jossa puhutaan asiallisesti ja pyritään ymmärtämään myös erimieltä olevia. Tässä poliitikoilla on tärkeä esimerkin asettamisen valta. Pitää järjestää ja ylläpitää kasvokkain kohtaamisen paikkoja ja tilanteita, sillä nettikeskustelussa kuplaantumisen vaara on erityisen suuri. Laadukas ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on myös olennainen, koulussa kohdataan erilaisia ihmisiä ja toisaalta hyvä koulutus auttaa esimerkiksi rakentamaan ymmärrystä tieteestä ja yhteiskunnasta.

3. Monen luopuvan kansanedustajan mielestä politiikan luonne ja keskustelukulttuuri on muuttunut kärjistyneimpään suuntaan. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää sinussa, onko politiikassa liian paljon tahallaan väärinymmärtämistä?

Varmaankin on, some-julkisuus ruokkii kärjistynyttä keskustelua ja se valuu myös eduskuntakeskusteluihin. Lisäksi erilaisten rasististen äänenpainojen lisääntyminen politiikassa on kärjistänyt ilmapiiriä ja lisännyt esimerkiksi vihapuhetta.

4. Miten päättäjät voisivat edistää empatiaa ja hyviä väestösuhteita?

Omalla esimerkillään, pyrkimällä rakentavaan keskusteluun. Omassa puolueessa voi pyrkiä antamaan tilaa erilaisille äänille ja erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Hyviä väestösuhteita voidaan edistää tukemalla järjestöjä, ehkäisemällä asuinalueiden eriytymistä ja puuttumalla rasismiin ja syrjintään. Kouluopetuksessa tärkeää on tukea empatian kehitystä, esimerkiksi lukemalla kirjoja ja tekemällä harjoituksia, joissa lapset tarkastelevat maailmaa eri asemista ja näkökulmista käsin.

5. Tarvitseeko Suomi lisää empatiaa? Miksi?

Tarvitsee. Arvot vaikuttavat koventuneen, mikä on surullista. Empatian avulla ymmärrämme paremmin toisiamme ja pystymme rakentamaan yhteiskuntaa, joka on hyvä kaikille.