Maailman pakolaisten määrä rikkoi ennätyksen viidettä vuotta peräkkäin – apua tarvitaan enemmän kuin koskaan

Sodat, väkivalta ja vaino johtivat siihen, että vuoden 2017 lopussa kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten määrä nousi 68,5 miljoonaan. Maailman pakolaisista yli puolet on lapsia.

Kansainvälisten pakolaisten määrä nousi vuoden 2017 aikana nopeammin kuin yhtenäkään aiempana vuonna, jona asiaa on tilastoitu. UNHCR:n pakolaisstatuksen saaneita ihmisiä oli vuoden 2017 lopussa 25,4 miljoonaa, mikä on 2,9 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Pakolaisten määrän kasvua kiihdyttivät etenkin Kongon ja Myanmarin turvallisuustilanteiden heikkeneminen ja Syyrian sota.

Kaikkiaan kotinsa jättämään joutuneita oli vuoden lopussa 68,5 miljoonaa. Keskimäärin maailmaan tuli yksi pakolainen lisää joka toinen sekunti. Tiedot selviävät YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tänään maailman pakolaispäivän aattona julkaisemasta raportista.

”Toivoisin jokaisen päättäjän tutustuvan näihin lukuihin, sillä ne osoittavat, että maailman pakolaiskriisi on kaikkea muuta kuin ohi. Suomen on muiden länsimaiden tavoin kannettava entistä vahvemmin vastuuta globaalista tilanteesta puuttumalla pakolaisuuden juurisyihin sekä pitkittyneissä että uusissa pakolaistilanteissa”, sanoo Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.

Kehitysmaat kantavat vastuun

Vuoden 2017 lopussa 40 miljoonaa ihmistä oli pakolaisena omassa kotimaassaan, ennen muuta Kolumbiassa, Syyriassa ja Kongossa. Maailmanlaajuisesti edelleen selvästi suurin osa pakolaisista, 85 prosenttia, elää kehittyvissä maissa.

”Kehittyvät maat kantavat suhteettoman suurta vastuuta maailman pakolaisista. Tämän vuoksi myös Suomen Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä pitkittyneissä pakolaistilanteissa ja on laajentanut viime vuosien aikana toimintaansa etenkin Ugandassa, jossa on jo 1,4 miljoonaa pakolaista”, Schauman kertoo.

Pakolaisapu tukee Ugandassa etenkin Etelä-Sudanin konfliktia paenneita ihmisiä. Vuoden 2017 aikana juuri eteläsudanilaisten pakolaisten määrä kasvoi kaikkein eniten, 1,4 miljoonasta 2,4 miljoonaan.

Kaikkiaan kaksi kolmasosaa pakolaisista tulee viidestä maasta: Syyriasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista, Myanmarista ja Somaliasta. Kansainvälisistä pakolaisista kolmannes eli 6,3 miljoonaa syyrialaisia. Heistä yli 3,4 miljoonaa on paennut Turkkiin, joka oli viime vuoden lopussa ottanut vastaan jo 3,5 miljoonaa pakolaista. Vastatakseen tilanteeseen Suomen Pakolaisapu aloittaa ensi vuonna työn Turkissa syyrialaispakolaisten parissa.

Suhteessa väkilukuun eniten pakolaisia on Libanonissa, missä joka kuudes ihminen on pakolainen.

Pakolaiskiintiöpaikkoja tarvitaan lisää 

Vuoden 2017 aikana hieman edellisvuotta suurempi määrä, reilut 667 000 kansainvälistä pakolaista pääsi palaamaan kotiseudulleen. UNHCR muistuttaa, että monien kohdalla paluu kuitenkin tapahtui kaikkea muuta kuin ihanteellisissa olosuhteissa ja pakolaisten mahdollisuudet olivat epävarmoja.

Pakolaisten uudelleensijoituksessa oli vuoden aikana suuria haasteita. Kun pakolaiskiintiöpaikkaa tarvitsevia oli arviolta 1,2 miljoonaa, uudelleensijoitukseen pääsi vain 75 200 pakolaista – yli puolet edellisvuotta vähemmän.

”94 prosenttia sitä tarvitsevista ei siis saanut paikkaa pakolaiskiintiössä. Tässä kohtaa Suomella on mahdollisuus auttaa konkreettisesti. Nykyinen 750 ihmisen pakolaiskiintiömme on maailmantilanteeseen nähden kohtuuttoman pieni ja sitä tulisi nostaa heti ensi vuonna”, Schauman sanoo.

Suomen Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tiedotuskumppani Suomessa. UNHCR:n vuosittaisen Global Trends -raportin voi lukea kokonaisuudessaan täältä.