Ugandan kiitetty pakolaispolitiikka – mutta onko kaikki niin kaunista kuin kerrotaan?

Ugandan pakolaispolitiikkaa pidetään yhtenä maailman parhaista. Todellisuudessa sen soveltamisessa käytäntöön on monenlaisia ongelmia, etenkin nyt kun Ugandasta on tullut maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottava maa.

Ugandassa kulunut viikko on ollut varsinainen pakolaisasioiden superviikko. Tiistaina 20.6. juhlittiin perinteisesti maailman pakolaispäivää. Loppuviikko taas on sujunut Solidarity Summintissa YK:n pääsihteerin ja pakolaisjärjestön entisen johtajan, Antonio Guterresin johdolla.

Naisten puolella

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari haluaa varmistaa, että myös maahanmuuttajanaiset pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Mikä auttaa parhaiten maahanmuuttajien kotoutumista? Tätä miettivät virkamiehet, tutkijat, poliitikot ja opettajat. Myös vuoden 2017 pakolaisnaisella Bahar Mozaffarilla, 39, on näkemys aiheeseen.

”Aidot kohtaamiset suomalaisten kanssa.”

Hänen omassa kotoutumisessaan ratkaisevaa oli vuonna 2008 satunnaisesta juttutuokiosta alkanut ystävyys.

”Parhaan ystäväni Pirjon kautta tutustuin suomalaisten todelliseen elämään. Hän ei yrittänyt selittää minulle, miten asiat pitää tehdä eikä ollut liian varovainen, vaikka tulemme eri kulttuureista. Kun tuli pettymyksiä, hän välillä kiroili.”

Alusta asti suomalainen

Vuoden pakolaismies Ramin Akhi muistuttaa, ettei pakolaisuus ole pysyvää.

Useimmat meistä puhuvat mieluummin siitä, mitä elämämme on tällä hetkellä kuin siitä, mitä se joskus oli. Niin myös vuoden 2017 pakolaismies Ramin Akhi.

”Pakolaisuus oli yksi vaihe elämässäni, mutta nyt se on jo menneisyyttä. Ajattelen että pakolaisuus loppui viimeistään silloin, kun sain Suomen kansalaisuuden. Suomalaisia on erilaisia, ja minä olen yksi heistä”, hän sanoo.

Siksi uussuomalainen on hänestä parempi sana kuin pakolainen. Yhtä lailla 30-vuotiaan Raminin voi esitellä oululaiseksi, jatko-opintojaan tekeväksi hammaslääkäriksi, joka vain sattui syntymään Afganistanissa.

Vuoden pakolaiset 2017 ovat Bahar Mozaffari ja Ramin Akhi

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaiseksi espoolaisen Bahar Mozaffarin ja vuoden pakolaismieheksi oululaisen Ramin Akhin. Nimitykset julkistettiin lauantaina Tampereella Women of the World -festivaalilla.

”Haluan olla kannustamassa maahanmuuttajanaisia itsenäiseen elämään, löytämään oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja pääsemään mukaan työelämään”, Bahar Mozaffari, 39, sanoo.

Hän itse tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2006. Ekonomiksi opiskellut Mozaffari joutui pakolaiseksi poliittisista syistä, sillä hän toimi naisjärjestössä entisessä kotimaassaan Iranissa. Nykyisin hän työskentelee Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttotyön erikoissuunnittelijana. Tämän lisäksi Mozaffari on tehnyt vapaaehtoistyötä muun muassa WILPF -naisjärjestössä ja lasten kerhonohjaajana.

Vuoden pakolaiset julkistetaan 11. maaliskuuta – tervetuloa mukaan!

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaisen vuodesta 1998 ja vuoden pakolaismiehen vuodesta 2016. Vuoden pakolainen -palkinnon tavoitteena on tukea pakolaisia näiden omien tavoitteiden ja unelmien toteuttamisessa uudessa kotimaassa sekä tarjota kannustava esimerkki muille pakolaisille ja siirtolaisille. Palkinnon myöntämiskriteerinä on ehdokkaan aktiivinen ja myönteinen toiminta arjessa ja yhteiskunnan jäsenenä Suomessa.

Pian on aika kertoa, ketkä saavat Vuoden pakolainen 2017 -kannustuspalkinnot. Tänä vuonna palkinnot jaetaan osana Tampereella järjestettävän feministisen Women of the World -festivaalin ohjelmaa.

Ehdota vuoden pakolaisia

Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolaiset -haku on nyt auki. Pakolaisapu on vuodesta 1998 lähtien myöntänyt Vuoden pakolaisnainen -kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Vuoden pakolaismies palkittiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Vuonna 2017 Vuoden pakolainen -palkinto myönnetään jälleen sekä miehelle että naiselle.

Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolaiset -haku on nyt auki. Pakolaisapu on vuodesta 1998 lähtien myöntänyt Vuoden pakolaisnainen -kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Vuoden pakolaismies palkittiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Vuonna 2017 Vuoden pakolainen -palkinto myönnetään jälleen sekä miehelle että naiselle.

Vuoden pakolaisnaisen kirje kansanedustajille: Uskotko, että ilman perhettään oleva ihminen voi olla onnellinen?

Suomi on hyvä maa. Voisin sanoa, että se on paras maa, jossa olen asunut. Olen onnekas, iloinen ja kiitollinen siitä, että Suomi otti minut ja osan perheenjäsenistäni vastaan kiintiöpakolaisena.

Sain mahdollisuuden aloittaa elämäni nollasta ja tällä hetkellä minulla on kaikki hyvin. Suomen avulla sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja jopa oman yrityksen.

Mutta arvoisat kansanedustajat ja koko Suomi, tiedättekö mikä on ollut elämässäni tärkein ja on edelleen tärkein asia? Se on PERHE. Minä muistan sen päivän, kun pienenä jouduin hyvästelemään isäni ja äitini. Oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoa. Luulin ja toivoin, että palaisin takaisin heidän luokseen pian. Mutta se ei toiveistani huolimatta ikinä toteutunut!

Tunnelmia vuoden pakolaisten julkistamistilaisuudesta

Tänä vuonna tehtiin historiaa, kun Pakolaisapu palkitsi ensimmäistä kertaa vuoden pakolaisnaisen lisäksi myös vuoden pakolaismiehen. Vuoden pakolaisnaiseksi valittiin järvenpääläinen Rita Kostama ja vuoden pakolaismieheksi joensuulainen Ali Giray.

Palaamme vielä hetkeksi julkistustilaisuuden kuviin ja tunnelmiin.

Vuoden pakolaisnainen 2015 Theresa Ngouth sekä vuoden pakolaisnainen 2011 Saido Mohamed olivat paikalla onnittelemassa ja kannustamassa seuraajiaan.

"Tee, mitä osaat, ja mitä et osaa, opi." @TheresaNgouth välittää @SaidoMohamed1:lta saamansa ohjeen seuraajilleen. #vuodenpakolaiset

Vuoden pakolaiset ovat yrittäjät Rita Kostama ja Ali Giray

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaiseksi järvenpääläisen Rita Kostaman ja vuoden pakolaismieheksi joensuulaisen Ali Girayn. Molemmat ovat koulutukseltaan tradenomeja. Rita Kostama joutui pakenemaan Ruandan kansanmurhaa ja saapui Suomeen kiintiöpakolaisena 1998. Ali Giray on Turkin kurdi, joka tuli maahan 11-vuotiaana perheenyhdistämisen kautta vuonna 1993.

Kuvassa: Vuoden pakolaismiehellä Ali Giraylla ja vuoden pakolaisnaisella Rita Kostamalla on hymy herkässä juuri ennen juhlatilaisuuden alkua.

Vuoden pakolaisnainen Rita Kostama kotiutui luistelemalla

Ruandan kansanmurhaa paenneelta Rita Kostamalta jäi pakolaisuudessa elettyjen vuosien takia monta vuotta koulua väliin. Viime vuonna hän valmistui tradenomiksi ja perusti oman kirjanpitoyrityksen.

Vuoden pakolaisnainen Rita Kostama muistelee, että yksi vaikeimmista hetkistä pakolaisuudessa oli se, kun hän Senegalissa katseli kouluun kulkevia nuoria eikä itse päässyt jatkamaan opintojaan.

Nyt 37-vuotias Kostama saapui kiintiöpakolaisena Turkuun 1998. Sitä ennen hän oli paennut Ruandan kansanmurhaa Kongon demokraattisen tasavallan ja Kenian kautta Senegaliin, jossa hän lopulta sai pakolaisstatuksen ja tuli valituksi Suomen pakolaiskiintiöön.