Minä ja Pakolaisapu: Suvi Niemelä

Lyhyetkin kohtaamiset vapaaehtoisten kanssa voivat olla turvapaikanhakijoille todella merkityksellisiä, sanoo Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Suvi Niemelä.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Suunnittelen ja kehitän vapaaehtoistoiminnan eri muotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten vapaaehtoistehtävien ja siihen liittyvien koulutusten ja perehdytysten suunnittelua. Tuen vapaaehtoisia toiminnan aikana ja vedän Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiä.

Lisäksi työhöni kuuluu viestintää, arviontityötä ja yhteistyötä olennaisten tahojen, kuten vastaanottokeskusten ja erilaisten kototutumispalveluiden järjestäjien kanssa.

Tanssien ja keilaten kohti kotoutumista

Pakolaisavun retkiryhmät tuovat vaihtelua vastaanottokeskusten asukkaiden arkeen ja piristystä pääkaupunkiseutulaisten kesään. Samalla ne edistävät maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Muutaman sadan metrin päässä Erottajan trendikkäisiin kuppiloihin ahtautuneista turisteista sijaitsee Punavuoren vastaanottokeskus. Ulkona aikuiset juttelevat auringossa ja lapset pelaavat rikkinäisellä pallolla. Pihan keskellä pieni tyttö juoksee ympyrää ja leikkii lentokonetta.

Kaveriksi-tapahtuma mahdollistaa uusia kohtaamisia

Kahdensuuntainen kotoutuminen alkaa kohtaamisista. Pakolaisavun vapaaehtoiset Anu ja Tarja järjestivät Kahvitellen kaveriksi -tapahtuman mahdollistaakseen valtaväestön ja maahan muuttaneiden kohtaamisia Lahdessa.

Pakolaisavun Kaveriksi-toiminnassa suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuvat kahvikupin, harrastusten tai kulttuurielämysten äärellä. Uudet tuttavuudet syntyvät alkutapahtumassa, jossa suomalaiset ja maahan muuttaneet tutustuvat ja sopivat 1–3 tapaamisesta parien tai pienryhmien kanssa.

Minä ja Pakolaisapu: Nina Patanen

Pakolaisavun kansalais- ja järjestötoiminnan päällikkö Nina Patanen haluaa innostaa sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajat mukaan vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen kansalais-ja järjestötoiminnan päällikkö. Työnkuvaani kuuluu hankehallinnointia, kehittämistä ja verkostotyötä. Olemme läpileikkaava yksikkö ja vahvasti mukana organisaation muissa toiminnoissa. Aikaisemmin toimin Pakolaisavun Järjestöhautomon hankejohtajana, mutta organisaatiomuutoksen myötä vapaaehtoistoiminta ja Järjestöhautomo yhdistettiin samaan yksikköön. Kumpikin toiminta vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja aktiivista toimijuutta.

Kohtaamisia kotona – Kahvitellen kaveriksi -toiminta tarjoaa puitteet rentoon yhdessäoloon

Kahvitellen kaveriksi -kohtaamisissa valtaväestön edustajista ja maahan muuttaneista muodostetut parit tapaavat vuorotellen toistensa kotona. Osallistujat saavat samalla mahdollisuuden tutustua vastapuolen kulttuuriin rennon yhdessäolon merkeissä.

Töölöläisasunnosta kuuluu kokkauksen ääniä, kun Riina ja Timo valmistautuvat ottamaan vastaan Saifin ja Rashan lapsineen. Tämä on toinen kerta, kun he tapaavat perheen Kahvitellen kaveriksi –toiminnan puitteissa. Pelkän kahvittelun sijaan Riina ja Timo ovat päätyneet tekemään kyläilijöille kalakeittoa, sillä ensimmäisellä tapaamiskerralla Saifin ja Rashan luona heitä oli hemmoteltu hyvällä ruoalla, ja isäntäpariskunta oli kertonut pitävänsä suomalaisista kalaruoista. Saif oli alun perin kuullut toiminnasta ystävältään ja Riina näki ilmoituksen Pakolaisavun uutiskirjeessä. Tapaamisista kiinnostuneet kokoontuvat ensin yhteiseen alkutapaamiseen, jossa muodostetaan kahvitteluparit ja sovitaan vierailuista molempien osapuolten kotiin.

Tutustu turvapaikanhakijoihin naapurustossasi

Vastaanottokeskuksen asukkaita tapaavat yleensä vain keskuksissa toimivat työntekijät ja vapaaehtoiset. Nyt siihen on mahdollisuus muillakin.

Pakolaisavun vapaaehtoiset järjestävät yhdessä Helsingin kaupungin ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n kanssa kohtaamiskahviloita, joissa paikalliset voivat matalalla kynnyksellä tavata läheisen vastaanottokeskuksen asukkaita. Tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja ja tarjota tila kohtaamisille. Myös Fazer on lähtenyt mukaan tarjoamalla kahvit ja syötävää.

Vastaanottokeskuksen käsityöillassa opetellaan kutomista

Sohvaryhmälle on kerääntynyt joukko naisia sukkapuikkojen kanssa. Kassit ovat pullollaan värikkäitä lankoja sekä vanhoja sukkia ja muita askartelutarvikkeita. Pöydän äärellä istuu pari naista tekemässä sukkanukkeja lapsille, jotka juoksentelevat sipsit kourassa ympäriinsä.

On meneillään Pakolaisavun järjestämä käsityöilta Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen naisille.

Naiset ovat hyväntuulisia ja ottavat haasteen innolla vastaan: suurimmalle osalle tämä on ensimmäinen kosketus kutomiseen. Ainoastaan yksi Venäjältä tullut nainen osaa virkata. Hän näyttääkin ystävälleen, miten virkataan kukka ja kiinnitetään se hiuslenkkiin – kaiken vain muutamalla yhteisellä sanalla ja runsailla eleillä.

”Me ollaan vanhanaikainen katupartio”

Kaksi miestä keltaiset huomioliivit päällään nojaa metroaseman seinään. Toinen liivipukeinen kaksikko puolestaan lähestyy metropysäkin äärelle kokoontunutta nuorisojoukkoa. Liivien selkämyksessä lukee isolla ”Partio”. Joku saattaisi kohottaa kulmakarvojaan: Taasko uusi suojelun tarvetta julistava ryhmä?

Harva aihe herättää tällä hetkellä yhtä kiihkeitä argumentteja kuin katupartiot. Äärioikeistolaisten marssijoiden ja ilkikuristen vastaliikkeiden myötä julkinen tila on jälleen politisoitunut. Kysymykset siitä, kuka saa antaa suojelua, kuka sitä edes kaipaa ja mitä kaduilla ylipäätään voi tehdä, ovat jakaneet mielipiteitä.

Vapaaehtoisena voi olla oma itsensä

Mustakulmaiset miehet ja naiset tapailevat perässä lastenlaulun liikkeitä. Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat, polvet, varpaat.  Silmät, korvat, vatsaa taputa. Pää, olkapää, pep … Me, ryhmä Pakolaisavun vapaaehtoisia, muistelemme hikihatussa omia tai lastemme päiväkotihetkiä osataksemme olla vetäjinä noin kolmellekymmenelle muukalaiselle.

Sitten leikitään Hämähämähäkki kiipes langalleen. He kirjoittavat ylös sanoja: Pää. Vatsa. Sade. Aurinko. Mustakulmaiset muukalaiset myös vastavuoroisesti opettavat meille arabiaa. Mieleeni jää vain yksi sana: SHAMS – aurinko. Äsken päättyi taas vauhdikkaasti sujunut parituntinen Helsingin Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden kanssa.