Ugandan kiitetty pakolaispolitiikka – mutta onko kaikki niin kaunista kuin kerrotaan?

Ugandan pakolaispolitiikkaa pidetään yhtenä maailman parhaista. Todellisuudessa sen soveltamisessa käytäntöön on monenlaisia ongelmia, etenkin nyt kun Ugandasta on tullut maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottava maa.

Ugandassa kulunut viikko on ollut varsinainen pakolaisasioiden superviikko. Tiistaina 20.6. juhlittiin perinteisesti maailman pakolaispäivää. Loppuviikko taas on sujunut Solidarity Summintissa YK:n pääsihteerin ja pakolaisjärjestön entisen johtajan, Antonio Guterresin johdolla.

Refugee Woman of the Year 2017 in Uganda: Burundian community worker and student of public health

28-year old Bella Nshimirimana has dedicated her life to help other refugees through social work, dance and getting a second degree in public health. Nshimirimana lives in Kampala where she is taking care of her family of 14 members.

Bella Nshimirimana speaks excellent English and some Luganda. She has learned two new languages after she had to escape from Burundi four years ago. A social worker by profession, she is now getting a second degree in public health administration with the help of the Windle Trust -foundation. She wanted to get a degree in medicine to help other refugees. She feels, that although refugees do have free access to health care in Uganda, they often face problems such as the language barrier or even discrimination.

Maailman pakolaisten määrä nousi edelleen vuonna 2016 – pakolaisia 65,6 miljoonaa

Opiskelua Adjumanissa

Sodat, väkivalta ja vaino johtivat siihen, että vuoden 2016 lopussa 65,6 miljoonaa ihmistä ympäri maailman oli joutunut siirtymään pakon edessä kodistaan. Pakolaisten määrä kasvoi noin 300 000:lla vuoteen 2015 verrattuna.

Uusien pakolaisten määrä kasvoi edelleen nopeasti vuonna 2016, ja vuoden aikana kaikkiaan 10,3 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan, heistä 6,9 miljoonaa oman kotimaansa sisällä. Keskimäärin 20 ihmistä minuutissa – yksi joka kolmas sekunti – joutui jättämään kotinsa. Kaikista pakolaisista 51 prosenttia oli lapsia.

Valoa savimajaan

“200 shillings” – “It can buy a banana”.

Mitä saa kahdella sadalla shillingillä? Sillä saa banaanin.
Mitä saa tuhannella shillingillä? Puheaikaa kännykkään. Ei kovin paljoa, mutta muutaman puhelun verran kumminkin.
Opettaja kysyy ja oppilaat vastaaavat vuorollaan.
50 000:lla shillingillä voi jo ostaa pienen aurinkopaneelin, jolla saa iltaisin valoa.
Tätä voisi jatkaa: Paljonko on kaksi sataa Ugandan shillinkiä euroissa? Noin viisi senttiä.

Viikko sitten seurasin aikuisten englanninkurssia Kyaka II pakolaisasutusalueella lounaisessa Ugandassa. Kyaka on yksi Ugandan vanhimpia asutusalueita, perustettu jo 1960-luvulla Kongon sisällissotaa pakenevia varten. Jotkut ovat asuneet alueella siitä lähtien.

Naisten puolella

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari haluaa varmistaa, että myös maahanmuuttajanaiset pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Mikä auttaa parhaiten maahanmuuttajien kotoutumista? Tätä miettivät virkamiehet, tutkijat, poliitikot ja opettajat. Myös vuoden 2017 pakolaisnaisella Bahar Mozaffarilla, 39, on näkemys aiheeseen.

”Aidot kohtaamiset suomalaisten kanssa.”

Hänen omassa kotoutumisessaan ratkaisevaa oli vuonna 2008 satunnaisesta juttutuokiosta alkanut ystävyys.

”Parhaan ystäväni Pirjon kautta tutustuin suomalaisten todelliseen elämään. Hän ei yrittänyt selittää minulle, miten asiat pitää tehdä eikä ollut liian varovainen, vaikka tulemme eri kulttuureista. Kun tuli pettymyksiä, hän välillä kiroili.”

25 järjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Heistä suurin osa on kehittyvissä maissa. Suomi voi omalta osaltaan tehdä enemmän poikkeuksellisen tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi 25 kansalaisjärjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä.

Kiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Pakolaiskiintiön moninkertaistamista vaativat Amnesty International Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UN Women, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Plan International Suomi, SOS-Lapsikylä, Väestöliitto, Suomen Mielenterveysseura, Seta, Naisasialiitto Unioni, Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Pro-tukipiste ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kehys ry, Raster-tutkijaverkosto, Changemaker-verkosto ja Refuhome ry.

Maailmassa on yli 65 miljoonaa pakolaista

Konfliktit ja vaino ajoivat ennätyksellisen määrän ihmisiä pakoon vuoden 2015 aikana. Pakolaisten määrä ylitti ensi kertaa historiassa 60 miljoonan rajapyykin. Pakolaisia oli viime vuoden lopulla 65,3 miljoonaa. Pakolaisten määrä kasvoi vuodessa suomalaisten verran, 5,8 miljoonalla.

Kun kymmenen vuotta sitten kuusi ihmistä joutui jättämään kotinsa joka minuutti, vuonna 2015 joka minuutti joutui pakenemaan 24 ihmistä. YK:n pakolaisjärjestö julkaisi vuoden 2015 pakolaistilastot kansainvälisenä pakolaispäivänä 20.6.

Suomi unohtaa pitkäkestoisista konflikteista kärsineet pakolaiset

EU:n ja Turkin välinen sopimus vaikuttaa Suomen pakolaiskiintiön kokoon. Kiintiöön pääseminen Turkista edellyttää, että Kreikasta turvapaikkaa hakenut syyrialainen palautetaan takaisin Turkkiin. Vasta tämän jälkeen Turkissa leirillä odottava syyrialainen pääsee kiintiöpakolaisena Suomeen.

Suomen pakolaiskiintiö laskettiin tänä vuonna 750 pakolaiseen. Osa heistä vastaanotetaan EU:n yhteisen pakolaiskiintiön ja loput EU:n ja Turkin sopimuksen kautta. Kaikki kiintiöön valittavat pakolaiset ovat lähtökohtaisesti syyrialaisia.

Dublin-palautukset Italiaan jatkuvat sisäisistä siirroista huolimatta

Suomeen on tällä viikolla saapumassa kolmas eritrealaisten turvapaikanhakijoiden ryhmä EU:n sisäisten siirtojen kautta Italiasta. Samaan aikaan Suomi kuitenkin jatkaa Dublin-palautuksia Italiaan.

Italiaan on tänä vuonna poliisin tilastojen mukaan palautettu 76 henkilöä, joista 20 lokakuun aikana. Sisäisten siirtojen kautta on syksyn aikana vastaanotettu 63 henkilöä Italiasta, ja 21 henkilön vastaanottoa valmistellaan vielä tämän vuoden puolelle.

Kuvateksti: Suomi on lopettanut turvapaikanhakijoiden palauttamisen Kreikkaan Dublin-asetuksen nojalla maan epäinhimillisten vastaanotto-olosuhteiden vuoksi. Kuva: UNHCR / A. D’Amato

Pakolaisapu 50 vuotta: Ihmisoikeudet unohtuneet politiikasta

Kun Helvi Sipilä vuonna 1965 perusti Suomen Pakolaisavun keräämään varoja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle, ei Suomessa juuri ulkomailta saapuneita pakolaisia ollut. Kokemus pakolaisista perustui lähinnä maansisäisiin pakolaisiin, Karjalan evakkoihin. Nyt maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Pakolaisavun 50-vuotispäivän aikaan Suomen hallitus julkisti turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman – jo kolmannen maahanmuuttoa ja pakolaisuutta linjaavan ohjelmapaperin tänä vuonna. Hallitusohjelman kirjauksia tarkennettiin maahanmuuttopoliittisessa toimenpideohjelmassa syyskuussa, ja tiistaina julkistettiin turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma. Nyt konkreettiseksi tavoitteeksi on kirjattu, että turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta Suomeen halutaan katkaista.