Naisten puolella

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari haluaa varmistaa, että myös maahanmuuttajanaiset pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Mikä auttaa parhaiten maahanmuuttajien kotoutumista? Tätä miettivät virkamiehet, tutkijat, poliitikot ja opettajat. Myös vuoden 2017 pakolaisnaisella Bahar Mozaffarilla, 39, on näkemys aiheeseen.

”Aidot kohtaamiset suomalaisten kanssa.”

Hänen omassa kotoutumisessaan ratkaisevaa oli vuonna 2008 satunnaisesta juttutuokiosta alkanut ystävyys.

”Parhaan ystäväni Pirjon kautta tutustuin suomalaisten todelliseen elämään. Hän ei yrittänyt selittää minulle, miten asiat pitää tehdä eikä ollut liian varovainen, vaikka tulemme eri kulttuureista. Kun tuli pettymyksiä, hän välillä kiroili.”

25 järjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Heistä suurin osa on kehittyvissä maissa. Suomi voi omalta osaltaan tehdä enemmän poikkeuksellisen tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi 25 kansalaisjärjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä.

Kiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Pakolaiskiintiön moninkertaistamista vaativat Amnesty International Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UN Women, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Plan International Suomi, SOS-Lapsikylä, Väestöliitto, Suomen Mielenterveysseura, Seta, Naisasialiitto Unioni, Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Pro-tukipiste ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kehys ry, Raster-tutkijaverkosto, Changemaker-verkosto ja Refuhome ry.

Maailmassa on yli 65 miljoonaa pakolaista

Konfliktit ja vaino ajoivat ennätyksellisen määrän ihmisiä pakoon vuoden 2015 aikana. Pakolaisten määrä ylitti ensi kertaa historiassa 60 miljoonan rajapyykin. Pakolaisia oli viime vuoden lopulla 65,3 miljoonaa. Pakolaisten määrä kasvoi vuodessa suomalaisten verran, 5,8 miljoonalla.

Kun kymmenen vuotta sitten kuusi ihmistä joutui jättämään kotinsa joka minuutti, vuonna 2015 joka minuutti joutui pakenemaan 24 ihmistä. YK:n pakolaisjärjestö julkaisi vuoden 2015 pakolaistilastot kansainvälisenä pakolaispäivänä 20.6.

Suomi unohtaa pitkäkestoisista konflikteista kärsineet pakolaiset

EU:n ja Turkin välinen sopimus vaikuttaa Suomen pakolaiskiintiön kokoon. Kiintiöön pääseminen Turkista edellyttää, että Kreikasta turvapaikkaa hakenut syyrialainen palautetaan takaisin Turkkiin. Vasta tämän jälkeen Turkissa leirillä odottava syyrialainen pääsee kiintiöpakolaisena Suomeen.

Suomen pakolaiskiintiö laskettiin tänä vuonna 750 pakolaiseen. Osa heistä vastaanotetaan EU:n yhteisen pakolaiskiintiön ja loput EU:n ja Turkin sopimuksen kautta. Kaikki kiintiöön valittavat pakolaiset ovat lähtökohtaisesti syyrialaisia.

Dublin-palautukset Italiaan jatkuvat sisäisistä siirroista huolimatta

Suomeen on tällä viikolla saapumassa kolmas eritrealaisten turvapaikanhakijoiden ryhmä EU:n sisäisten siirtojen kautta Italiasta. Samaan aikaan Suomi kuitenkin jatkaa Dublin-palautuksia Italiaan.

Italiaan on tänä vuonna poliisin tilastojen mukaan palautettu 76 henkilöä, joista 20 lokakuun aikana. Sisäisten siirtojen kautta on syksyn aikana vastaanotettu 63 henkilöä Italiasta, ja 21 henkilön vastaanottoa valmistellaan vielä tämän vuoden puolelle.

Kuvateksti: Suomi on lopettanut turvapaikanhakijoiden palauttamisen Kreikkaan Dublin-asetuksen nojalla maan epäinhimillisten vastaanotto-olosuhteiden vuoksi. Kuva: UNHCR / A. D’Amato

Pakolaisapu 50 vuotta: Ihmisoikeudet unohtuneet politiikasta

Kun Helvi Sipilä vuonna 1965 perusti Suomen Pakolaisavun keräämään varoja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle, ei Suomessa juuri ulkomailta saapuneita pakolaisia ollut. Kokemus pakolaisista perustui lähinnä maansisäisiin pakolaisiin, Karjalan evakkoihin. Nyt maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Pakolaisavun 50-vuotispäivän aikaan Suomen hallitus julkisti turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman – jo kolmannen maahanmuuttoa ja pakolaisuutta linjaavan ohjelmapaperin tänä vuonna. Hallitusohjelman kirjauksia tarkennettiin maahanmuuttopoliittisessa toimenpideohjelmassa syyskuussa, ja tiistaina julkistettiin turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma. Nyt konkreettiseksi tavoitteeksi on kirjattu, että turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta Suomeen halutaan katkaista.