Blogi: Yhden väestönosan turvallisuutta ei voi kohtuuttomasti lisätä toisten kustannuksella, kirjoittaa Jari Taponen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 3. osassa Poliisiammattikorkeakoulun ylikomisario Jari Taponen pohtii sitä, mitä turvallisuus on, mitä rikostilastot kertovat ja ketä poliisin halutaan suojelevan.

Kaupungin pormestari lisää sotilaiden läsnäoloa kaduilla ja turvapaikanhakijoiden jonot moottoriteillä pitenevät. Epäilyttävät henkilöt tarkastetaan, eikä kukaan pääse huomaamatta kaupunkiin tai sieltä ulos. Kyse on kahdesta erilaisesta turvallisuudesta: turvapaikanhakijoiden ja kaupunkilaisten.

Blogi: Kansainvälisen suojelun myöntämiseen liittyy monia tulkintakysymyksiä, muistuttaa Ville Punto

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan ensimmäisessä osassa asianajaja Ville Punto avaa sitä, mitä termit pakolainen ja turvapaikanhakija tarkoittavat ja kuka kansainvälistä suojelua voi käytännössä saada.

Turvapaikanhakija on ulkomaalainen, joka Suomessa ilmoittaa viranomaiselle hakevansa turvapaikkaa. Hakemuksen perusteella Maahanmuuttovirasto määrittelee hänen kansainvälisen suojelun tarpeensa, eli onko hän pakolainen tai toissijaisen suojelun tarpeessa. Hakemusta arvioitaessa tutkitaan lisäksi, onko oleskeluluvan myöntämiselle edellytyksiä yksilöllisten inhimillisten syiden vuoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kansainvälisen suojelun myöntämistä, vaikka harkinnassa kiinnitetään huomiota hakijan haavoittuvaan asemaan kotimaassa.

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

Vuosi sitten tapahtui jotain historiallista, kun YK:n yleiskokous kutsui kansainvälisen yhteisön koolle ensimmäiseen pakolaisuutta ja siirtolaisuutta käsittelevään huippukokoukseen. Huippukokouksen tavoitteena oli laatia aiempaa inhimillisempi ja yhtenäisempi strategia siirtolaiskysymysten ratkaisemiseksi. Kokouksen tuloksena syntyi New Yorkin julkilausuma.

New Yorkin julkilausuman sisältämiä keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten ihmisoikeuksien turvaaminen, pakolaislasten koulutuksen takaaminen, suuria pakolaismääriä vastaanottavien maiden tukeminen sekä muukalaisvihan ja rasismin torjuminen. Näiden lisäksi päätettiin, että laaditaan kaksi kansainvälistä sopimusta (engl: Global Compact) siirtolaisuuden ja pakolaisuuden yhteisistä periaatteista. Tämä tarkoittaisi, että siirtolaisuuden ja pakolaistilanteen hallitusta käsittelystä olisi ensimmäistä kertaa yhteinen kansainvälinen näkemys.

Suomen Pakolaisapu on huolestunut lisääntyneestä vastakkainasettelusta

Suomen Pakolaisapu on seurannut tiiviisti Turun tapahtumista viime päivinä käytyä keskustelua. Viikko sitten tehty isku oli tuomittava tragedia ja hirvittävä teko. Turun tapahtumat herättävät ymmärrettävästi vahvoja tunteita. Pakolaisapu on kuitenkin huolestunut lisääntyneestä vastakkainasettelusta ja maahanmuuttajataustaisiin kohdistuneesta uhkailusta ja väkivallasta.

”Terrorismin päätavoitteena on lietsoa pelkoa ja vastakkainasettelua. Pidämme tärkeänä, että tämän ei anneta tapahtua Suomessa Turun tapahtumien seurauksena. Kaikilla on maassamme sama oikeus turvallisuuteen”, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

Minä ja Pakolaisapu: Suvi Niemelä

Lyhyetkin kohtaamiset vapaaehtoisten kanssa voivat olla turvapaikanhakijoille todella merkityksellisiä, sanoo Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Suvi Niemelä.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Suunnittelen ja kehitän vapaaehtoistoiminnan eri muotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten vapaaehtoistehtävien ja siihen liittyvien koulutusten ja perehdytysten suunnittelua. Tuen vapaaehtoisia toiminnan aikana ja vedän Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiä.

Lisäksi työhöni kuuluu viestintää, arviontityötä ja yhteistyötä olennaisten tahojen, kuten vastaanottokeskusten ja erilaisten kototutumispalveluiden järjestäjien kanssa.

Tanssien ja keilaten kohti kotoutumista

Pakolaisavun retkiryhmät tuovat vaihtelua vastaanottokeskusten asukkaiden arkeen ja piristystä pääkaupunkiseutulaisten kesään. Samalla ne edistävät maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Muutaman sadan metrin päässä Erottajan trendikkäisiin kuppiloihin ahtautuneista turisteista sijaitsee Punavuoren vastaanottokeskus. Ulkona aikuiset juttelevat auringossa ja lapset pelaavat rikkinäisellä pallolla. Pihan keskellä pieni tyttö juoksee ympyrää ja leikkii lentokonetta.

Uusia alkuja Suomessa ja maailmalla

Kiitos lahjoittajiemme ja rahoittajiemme, maailmasta tuli jälleen vähän parempi vuonna 2016! Tässä joitakin esimerkkejä työmme tuloksista Suomessa ja maailmalla.

Yksi keskeinen toimintamuoto kotimaan työssämme on maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminta, jota Pakolaisapu on tehnyt jo 15 vuotta. Vuonna 2016 vertaisryhmiä järjestettiin myös turvapaikanhakijoille. Yhteensä 554 turvapaikanhakijaa sai vastaanottokeskuksissa pidetyissä ryhmissä tietoa muun muassa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä Suomessa.

Maailman pakolaisten määrä nousi edelleen vuonna 2016 – pakolaisia 65,6 miljoonaa

Opiskelua Adjumanissa

Sodat, väkivalta ja vaino johtivat siihen, että vuoden 2016 lopussa 65,6 miljoonaa ihmistä ympäri maailman oli joutunut siirtymään pakon edessä kodistaan. Pakolaisten määrä kasvoi noin 300 000:lla vuoteen 2015 verrattuna.

Uusien pakolaisten määrä kasvoi edelleen nopeasti vuonna 2016, ja vuoden aikana kaikkiaan 10,3 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan, heistä 6,9 miljoonaa oman kotimaansa sisällä. Keskimäärin 20 ihmistä minuutissa – yksi joka kolmas sekunti – joutui jättämään kotinsa. Kaikista pakolaisista 51 prosenttia oli lapsia.

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.

Närpiön menestystarina alkoi pakolaisten vastaanottamisesta

Runsaan 9000 asukkaan Närpiö kasvattaa yli puolet Suomen tomaateista. Tomaattien lisäksi Närpiö tunnetaan onnistuneesta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllistämisestä. Tulijoiden ansiosta kaupunki on säilynyt elinvoimaisena ja siellä on havahduttu jopa pienelle paikkakunnalle epätyypillisiin ongelmiin kuten liian pieniksi jääviin kouluihin.

“Närpiön ilmiö” alkoi, kun kaupunki vuonna 1988 päätti antaa uuden kodin joukolle vietnamilaisia pakolaisia. Närpiö oli tuolloin edelläkävijä, sillä se oli ensimmäinen suurkaupunkialueiden ulkopuolinen kiintiöpakolaisia vastaanottanut kaupunki. Myöhemmin 1990-luvun lopulla Närpiö otti vastaan pakoon joutuneita bosnialaisia, serbejä ja kroaatteja ja viimeisimpinä kaupunkiin saapuivat 20 sudanilaista kiintiöpakolaista vuonna 2014.