Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.

Närpiön menestystarina alkoi pakolaisten vastaanottamisesta

Runsaan 9000 asukkaan Närpiö kasvattaa yli puolet Suomen tomaateista. Tomaattien lisäksi Närpiö tunnetaan onnistuneesta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllistämisestä. Tulijoiden ansiosta kaupunki on säilynyt elinvoimaisena ja siellä on havahduttu jopa pienelle paikkakunnalle epätyypillisiin ongelmiin kuten liian pieniksi jääviin kouluihin.

“Närpiön ilmiö” alkoi, kun kaupunki vuonna 1988 päätti antaa uuden kodin joukolle vietnamilaisia pakolaisia. Närpiö oli tuolloin edelläkävijä, sillä se oli ensimmäinen suurkaupunkialueiden ulkopuolinen kiintiöpakolaisia vastaanottanut kaupunki. Myöhemmin 1990-luvun lopulla Närpiö otti vastaan pakoon joutuneita bosnialaisia, serbejä ja kroaatteja ja viimeisimpinä kaupunkiin saapuivat 20 sudanilaista kiintiöpakolaista vuonna 2014.

”Parasta ovat kohtaamiset”

Sodankylä, Lappeenranta, Nauvo. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja maahanmuuttajia asuu joka puolella maata. Siksi myös vapaaehtoistyölle on tarvetta kaikissa ilmansuunnissa. Pakolaisapu laajentaakin paikallistoimintaansa uusiin kaupunkeihin ja etsii niihin paikallisvastaavia. Tampereen paikallisvastaava Emmaleena Niemi on nähnyt, kuinka merkityksellistä toiminta voi olla.

Syksyllä 2015 Emmaleena Niemi seurasi Suomen pakolaisuutisointia Chilestä käsin ja päätti, että kotiin palattuaan hän tekisi vapaaehtoistöitä pakolaisten parissa. Suomen Pakolaisapu tuntui sopivalta järjestöltä, ja vapaaehtoisten illasta alkanut polku johti siihen, että hänestä tuli Tampereen paikallisvastaava.

Ventovieraasta luotetuksi

Jokaisen kokemus vapaaehtoisuudesta on erilainen. Intialainen Anjana Sihna uskoo, että muiden auttaminen maksaa itsensä takaisin. Vantaalainen Juhana Neittamo on puolestaan saanut toivomaansa vastapainoa suomalaiseen kanssakäymiseen vastaanottokeskuksen vertaistukiryhmästä.

“Ihmisten auttaminen ei ole minulle pelkkä harrastus. Se on kiinnostukseni kohde ja asia, joka antaa elämälleni lisää merkitystä sekä päämäärän, jonka eteen tehdä töitä”, Intiasta Suomeen vuosi sitten muuttanut Anjana kertoo.

Miksi suomalaiset ovat yksinäisiä ja muita kysymyksiä

Vertaisryhmä auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan ja ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa. Arabiankielisten miesten ryhmässä pohdittiin suomalaisten puhumattomuutta ja jaettiin vinkkejä mielialan parantamiseen.

Miten ylläpitää arjen hyvinvointia? Keskellä Helsingin marraskuuta aihe on enemmän kuin ajankohtainen, joten ei liene sattumaa, että se on valittu myös Pakolaisavun vertaisryhmän kuudennen tapaamiskerran teemaksi.

Viikoittain kokoontuvaan ryhmään osallistuu tavallisesti neljästä kahdeksaan äidinkielenään arabiaa puhuvaa miestä. Tänään osallistujamäärää kuitenkin verottavat samalle iltapäivälle osuva suomen kielen kurssi ja muut menot, joten kerhohuoneeseen Malmille ovat ehtineet ainoastaan syyrialainen Tämim Rägäb ja irakilainen Amir Salam. Lisäksi paikalla ovat ryhmän ohjaaja, Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan aluekoordinaattori Petri Komulainen, sekä vertaisohjaaja Omar Al-Azaoe, joka ohjaamisen lisäksi tulkkaa keskustelua arabiasta suomeksi.

Järjestöt: STM:n lakiesitys perusoikeuksien vastainen – ulkomaalaisille alempi peruspäiväraha kuin suomalaisille

Suomalaiset järjestöt pitävät perusoikeuksien vastaisena sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitystä, jolla työttömien maahanmuuttajien perusturvaa aiotaan laskea kymmenen prosenttia pienemmäksi kuin suomalaisilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman lakiesityksen mukaan työttömyysturvalakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia muutettaisiin väliaikaisesti siten, että oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille työnhakijoille myönnettäisiin jatkossa työmarkkinatuen sijaan kotoutumistukea. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.

Tutustu turvapaikanhakijoihin naapurustossasi

Vastaanottokeskuksen asukkaita tapaavat yleensä vain keskuksissa toimivat työntekijät ja vapaaehtoiset. Nyt siihen on mahdollisuus muillakin.

Pakolaisavun vapaaehtoiset järjestävät yhdessä Helsingin kaupungin ja Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n kanssa kohtaamiskahviloita, joissa paikalliset voivat matalalla kynnyksellä tavata läheisen vastaanottokeskuksen asukkaita. Tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja ja tarjota tila kohtaamisille. Myös Fazer on lähtenyt mukaan tarjoamalla kahvit ja syötävää.

Vastaanottokeskuksen käsityöillassa opetellaan kutomista

Sohvaryhmälle on kerääntynyt joukko naisia sukkapuikkojen kanssa. Kassit ovat pullollaan värikkäitä lankoja sekä vanhoja sukkia ja muita askartelutarvikkeita. Pöydän äärellä istuu pari naista tekemässä sukkanukkeja lapsille, jotka juoksentelevat sipsit kourassa ympäriinsä.

On meneillään Pakolaisavun järjestämä käsityöilta Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen naisille.

Naiset ovat hyväntuulisia ja ottavat haasteen innolla vastaan: suurimmalle osalle tämä on ensimmäinen kosketus kutomiseen. Ainoastaan yksi Venäjältä tullut nainen osaa virkata. Hän näyttääkin ystävälleen, miten virkataan kukka ja kiinnitetään se hiuslenkkiin – kaiken vain muutamalla yhteisellä sanalla ja runsailla eleillä.

Seminaari: Pakolais- ja turvapaikanhakijanaiset Suomessa ja EU:ssa

Pakolais- ja turvapaikanhakijanaiset Suomessa ja EU:ssa:
näkymättömiä, haavoittuvia, hyväksikäytettyjä?

Ovatko kaikki turvapaikanhakijat nuoria miehiä? Millainen on pakolaisuuden sukupuolijakauma? Mitä erityisiä riskejä naiset kohtaavat pakomatkallaan? Väkivaltaa, häirintää, hyväksikäyttöä? Mitä voimme tehdä heidän auttamiseksi Suomessa ja EU:ssa?

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, Suomen Pakolaisapu ry sekä Monika-Naiset liitto ry järjestävät avoimen kansainvälisen naistenpäivän seminaarin perjantaina 4. maaliskuuta 2016 kello 11.00 – 13.00 (kahvitarjoilu klo 10.30 alkaen) Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki).

Isä ei saa tytärtään Suomeen

Sisäministeriö valmistelee parhaillaan perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamista. Perheenyhdistämisestä on kuitenkin tehty jo aiemmilla kiristyksillä vaikeaa, jopa mahdotonta. Pelkästään hakemuksen jättämisen liittyvä byrokratia ja kustannukset estävät monien perheiden haaveet yhteisestä elämästä. Togolainen Muhamed kertoo oman tarinansa.

Muhamed Bawa Sanoussin, 31.

Synnyin köyhälle alueelle Togossa, mutta vaikka minulla ei ollut varaa käydä koulua, pääsin oppipojaksi vaatekauppaan. Opin ammatin ja aikaa myöten pystyin perustamaan oman kauppani. Mieltäni kuitenkin kaihersi, että monet muut kotiseudullani eivät olleet niin onnekkaita, ja halusin antaa takaisin.