Miksi suomalaiset ovat yksinäisiä ja muita kysymyksiä

Vertaisryhmä auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan ja ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa. Arabiankielisten miesten ryhmässä pohdittiin suomalaisten puhumattomuutta ja jaettiin vinkkejä mielialan parantamiseen.

Miten ylläpitää arjen hyvinvointia? Keskellä Helsingin marraskuuta aihe on enemmän kuin ajankohtainen, joten ei liene sattumaa, että se on valittu myös Pakolaisavun vertaisryhmän kuudennen tapaamiskerran teemaksi.

Viikoittain kokoontuvaan ryhmään osallistuu tavallisesti neljästä kahdeksaan äidinkielenään arabiaa puhuvaa miestä. Tänään osallistujamäärää kuitenkin verottavat samalle iltapäivälle osuva suomen kielen kurssi ja muut menot, joten kerhohuoneeseen Malmille ovat ehtineet ainoastaan syyrialainen Tämim Rägäb ja irakilainen Amir Salam. Lisäksi paikalla ovat ryhmän ohjaaja, Pakolaisavun vertaisryhmätoiminnan aluekoordinaattori Petri Komulainen, sekä vertaisohjaaja Omar Al-Azaoe, joka ohjaamisen lisäksi tulkkaa keskustelua arabiasta suomeksi.

Välimeren tilanteeseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna 318 280 ihmistä on pyrkinyt Eurooppaan turvattomia reittejä pitkin Välimeren yli. Heistä 3 654 on kadonnut tai hukkunut matkan aikana. Todellisten ratkaisujen sijaan päättäjät ovat keskittyneet laastariratkaisuihin.

Välimeren ylittäminen on monille sotaa ja vainoa pakeneville ainoa tapa päästä turvaan. Euroopan unioni on tiukalla viisumi- ja rajapolitiikallaan käytännössä sulkenut turvalliset ja lailliset reitit kansainvälisen suojelun hakemiseksi.

Monet jäsenvaltioista ovat lisäksi tehneet omalla politiikallaan selväksi, ettei niihin kannata tulla. Suomessa on muun muassa tiukennettu turvapaikkalinjauksia, vaikeutettu perheenyhdistämistä, pienennetty pakolaiskiintiötä ja heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusapua.

Surullinen päivä pakolaisten oikeuksille

Kansanedustajat aloittavat kesälomansa tänään. Viime töikseen eduskunta hyväksyi pakolaisten perheenyhdistämisten kiristykset ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentämisen.

Lakimuutoksen myötä pakolaisten mahdollisuus perhe-elämän viettoon Suomessa käytännössä lakkaa. Jo nyt vaikeasta perheenyhdistämisestä tehdään kohtuuttomien toimeentuloedellytysten myötä mahdotonta. Toimeentuloa vaaditaan myös yksin Suomeen tulleilta lapsilta.

Eduskunnassa lakiesityksestä keskusteltiin useaan otteeseen tuntikausia. ”Mitä olette tehneet minun maalleni? Meillä ei ole mitään tarvetta, ei mitään hätää rajoittaa perheiden yhdistämistä edelleen”, sanoi RKP:n kansanedustaja ja entinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kyyneleet silmissään eduskunnassa viime viikolla.

Vuoden pakolaisnaisen kirje kansanedustajille: Uskotko, että ilman perhettään oleva ihminen voi olla onnellinen?

Suomi on hyvä maa. Voisin sanoa, että se on paras maa, jossa olen asunut. Olen onnekas, iloinen ja kiitollinen siitä, että Suomi otti minut ja osan perheenjäsenistäni vastaan kiintiöpakolaisena.

Sain mahdollisuuden aloittaa elämäni nollasta ja tällä hetkellä minulla on kaikki hyvin. Suomen avulla sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja jopa oman yrityksen.

Mutta arvoisat kansanedustajat ja koko Suomi, tiedättekö mikä on ollut elämässäni tärkein ja on edelleen tärkein asia? Se on PERHE. Minä muistan sen päivän, kun pienenä jouduin hyvästelemään isäni ja äitini. Oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoa. Luulin ja toivoin, että palaisin takaisin heidän luokseen pian. Mutta se ei toiveistani huolimatta ikinä toteutunut!

Kansanedustajat, äänestäkää perheenyhdistämisen kiristykset kumoon!

Hallituksen esitys uusista tiukennuksista perheenyhdistämisen ehtoihin menee eduskunnan lopulliseen äänestykseen tällä viikolla. Joukko pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsi- ja naisjärjestöjä vetoaa kansanedustajiin, jotta julmista ja lyhytnäköisistä kiristyksistä luovuttaisiin.

Jos kansanedustajat antavat hyväksyntänsä hallituksen esitykselle, perheenyhdistämisen ehtona vaadittaisiin kohtuuttoman suuria tuloja kansainvälistä suojelua saavilta. Toimeentulovaatimus ollaan ulottamassa nyt myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin.  Se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa. Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.

Lasten paikka on perheessä – miten käy yli 3000 yksin tulleelle lapselle?

Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on huolissaan niistä tuhansista lapsista, jotka hallituksen esitys uhkaa jättää Suomeen ilman perhettä. Perheenyhdistämisen vaikeuttamista koskeva lakiesitys on käsittelyssä tällä viikolla hallintovaliokunnassa. Järjestöt vaativat, että Suomen on turvattava lapsille oikeus perhe-elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Järjestöt vetoavat eduskuntaan lakiesityksen hylkäämiseksi.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 7000 lasta. Heistä 3024 saapui yksin maahan, tänä vuonna yksin tulleita lapsia on 198. Viime vuonna Suomessa ratkaistuista yksintulleita lapsia koskeneista turvapaikkahakemuksista 112 oli myönteisiä ja vain kaksi kielteistä. Suhdeluku on vuonna 2016 tehdyissä päätöksissä samaa luokkaa.

Vuoden pakolaismies Ali Giray jaksaa yrittää

18-vuotias Ali Giray asteli rehtorin kansliaan ilmoittaakseen lopettavansa koulunkäynnin. Mieluummin lähden huolehtimaan itsestäni työelämään kuin istun koulunpenkillä, ajatteli nuori mies. Yllättäen koulussa saksaa opettava rehtori Raija Filpus ilmoitti ykskantaan, että ei käy. ”En anna sinulle lupaa lopettaa”, hän sanoi ja ajoi Girayn pois huoneesta. Vanhempia kunnioittava Ali Giray ei uskaltanut sanoa vastaan ja niin pojan aikeet jäivät sillä kertaa toteuttamatta.

”Raija ja isäni estivät minua lopettamasta koulua kaksi kertaa”, Giray kertoo. ”Isä sanoi, etten ole tervetullut hänen yritykseensä töihin, jos koulu ei maistu.”

Perheenyhdistämisen ABC: miksi sitä ei tulisi enää vaikeuttaa?

Tiesitkö, että perheenyhdistäminen on jo nyt todella vaikeaa, monelle pakolaiselle jopa mahdotonta? Kerromme sarjakuvan avulla, miten monimutkaista perheen yhteen saattaminen on jo nyt.

Kuvitteellisen perhe Karzain tytär on saanut Suomesta turvapaikan. Pakistanissa paossa elävä perhe hakee perheenyhdistämistä. Koko prosessin ajan perheen tulee maksaa kaikki kulut itse.

Ennen edellisiä perheenyhdistämiskiristyksiä Suomessa asuva perheenjäsen, eli perheenkokoaja, sai panna hakemuksen vireille hakijoiden puolesta. Nykyään oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi panna vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse.

Perheenyhdistäminen mahdotonta jo nyt: Jamalin tarina

Suomesta oleskeluluvan saanut syyrialaismies Jamal luuli voivansa tuoda perheensä Suomeen. Perhe ei voi kuitenkaan jättää perheenyhdistämishakemusta, koska heitä ei päästetä Turkkiin. Jamal kertoo nyt oman tarinansa.

Huhtikuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun lähdin Syyriasta ja näin viimeksi perheeni. Olemme kotoisin pääkaupungista Damaskoksesta, jossa vaimoni ja 6-vuotias poikani ovat yhä. Päätimme lähdöstäni vaimoni kanssa, sillä olosuhteet Syyriassa pahenivat koko ajan. Olimme huolissamme etenkin poikamme tulevaisuudesta. Luulimme, että saatuani turvapaikan perheeni voisi tulla pian perässä. Erehdyimme pahasti.

Pakolaisapu vastustaa perheenyhdistämiseen kaavailtuja kiristyksiä

Hallitus valmistelee perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä. Pakolaisapu lausui luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta.

Pakolaisapu vastustaa perheenyhdistämiseen kaavailtuja kiristyksiä. Perhe-elämän vietto on ihmisoikeus. Tämän oikeuden toteutuminen on jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa monelle mahdotonta, eikä edellisten kiristysten seurauksia ole riittävissä määrin selvitetty. Kiristysten sijaan perheenyhdistämistä tulisi helpottaa.