Uusi alku ompelijana

Pakolaisavun ompelukurssien kautta Myanmarin rajaseutujen naiset saavat mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen.

”Uskon, että voin ansaita ompelijana vähintään 5 000–7 000 Myanmarin kyatia päivässä”, sanoo Ma Thin Mar Oo luottavaisena.

Myanmarin kaakkoisosassa sijaitsevassa kylässä asuvalle yhden lapsen äidille noin 3–4 euroa vastaava summa olisi tuplasti se, mitä hän tienasi aiemmin peltotöissä. Mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen ompelemalla on 34-vuotiaalle Ma Thinille ehdottoman tarpeen, sillä enää maataloustöitä ei ole tarjolla.

Minä ja Pakolaisapu: Salome Awidi

Ugandassa Pakolaisavun projektivastaavana työskentelevä Salome Awidi haluaisi nähdä, että pakolaisten apuriippuvaisuus vähenee, sillä vain siten voidaan vähentää köyhyyttä.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen Kyakan pakolaisasustusalueen projektivastaava. Kyaka on yksi Ugandan monista pakolaisasustusalueista ja sijaitsee läntisessä Ugandassa, lähellä Kongon rajaa. Olen työskennellyt Pakolaisavun palveluksessa vuodesta 2008. Aikoinaan päätoimistomme oli Hoimassa, Kyangwalin pakolaisasutusalueen lähellä. Työskentelin silloin siellä projektityöntekijänä.

Mangopuun alla nuorten mielessä ovat vuohet, säästöt ja parempi ruoka

Automekaanikko Pascal Ntibashobokalle ei ole oman alan töitä Ugandan pakolaisasutusalueella. Sen sijaan hän vetää burundilaisnuorille toimeentuloryhmää, jossa nämä oppivat lukemaan ja kirjoittamaan sekä hankkimaan tuloja maataloudesta.

Mangopuun alla istuu joukko nuoria miehiä. Yksi paimentaa vuohilaumaa ja osallistuu välillä kokoukseen. Pikkuhiljaa puun alle saapuu myös tyttöjä ja muita kyläläisiä ihmettelemään, mistä oikein on kyse.

Ryhmää vetää Pascal Ntibashoboka, parikymppinen burundilainen, joka pöräyttää paikalle moottoripyörällä muodikkaasti pukeutuneena.

Pakolaisapu etsii globaalikasvattajia osaksi kasvavaa vapaaehtoisjoukkoaan

Kiinnostaako sinua pakolaisten oikeuksien edistäminen ja vaikuttava vapaaehtoistyö koulumaailmassa? Haluatko oppia lisää globaalikasvatuksesta ja saada kokemusta ryhmien ohjaamisesta? Hae Pakolaisavun globaalikasvattajaksi!

Suomen Pakolaisavussa tehdään työtä uusia alkuja varten. Globaalikasvattajat ovat tärkeä osa laajaa vaikuttajaverkostoamme: he edistävät pakolaisten oikeuksia ja toimivat innostavina muutoksentekijöinä koulumaailmassa. Globaalikasvattajana vierailet yläkouluissa ja lukioissa, joissa pidät pakolaisuuteen liittyviä toiminnallisia oppitunteja. Koulutamme kaikki vapaaehtoiset tehtävään, joten aiempaa kokemusta et tarvitse.

Suomen Pakolaisapu etsii Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen saajaa – hae mukaan tai ehdota palkittavaa

Uusien alkujen tukemiseksi ja maahanmuuttajien kotoutumista edistääkseen Suomen Pakolaisapu jakaa 1. marraskuuta Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen esimerkillisesti kotoutumista edistäneelle teolle. Kyseessä voi olla esimerkiksi tuote, teknologia, palvelu tai toimintamalli, jolla edistetään pakolaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä mahdollistetaan aktiivinen toimijuus yhteiskunnassa.

Suomen Pakolaisapu aloittaa tänä syksynä Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen jakamisen perinteen. Tunnustuksen kautta Pakolaisapu haluaa nostaa esiin kotoutumisen tukemisen yhteiskunnallista merkitystä. Tunnuksella kannustetaan kotouttamistyötä tekeviä tahoja kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä kotoutumisen edistämiseksi.

Suomen Pakolaisapu pettynyt pakolaiskiintiöön

Hallitus esittää budjettiesityksessään, että pakolaiskiintiö säilytettäisiin 750 kiintiöpakolaisessa. Suomen Pakolaisapu on pettynyt hallituksen esitykseen.

Suomen Pakolaisapu oli elokuussa mukana luovuttamassa sisäministeri Paula Risikolle järjestöjen yhteisvetoomuksen pakolaiskiintiön korottamisesta. Vetoomuksen oli allekirjoittanut yli 40 järjestöä ja 11 581 kansalaista. Myös sisäministeriö on esittänyt kiintiön korottamista. Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen toivoo, ettei hallitus ole antanut Turun traagisten tapahtumien vaikuttaa kiintiöpäätökseen.

Minä ja Pakolaisapu: Moe Zaw Aung

Myanmarissa Pakolaisavun projektikoordinaattorina työskentelevä Moe Zaw Aung haluaa kiittää lahjoittajia tuesta ja muistuttaa, että Pakolaisavun työ vaikuttaa positiivisesti niin yksittäisten ihmisten elämään kuin yhteiskuntaankin.

1. Kuinka kauan olet työskennellyt pakolaisten ja maan sisäisten pakolaisten kanssa?

Olen tehnyt töitä Suomen Pakolaisavulle siitä asti, kun järjestö aloitti toimintansa Myanmarissa elokuussa 2015. Ennen kuin Pakolaisapu pystyi aloittamaan Myanmarissa, Kayahin osavaltio, jossa työmme tapahtuu, arvioitiin. Toimin tuolloin konsulttina arvioinnissa erityisasiantuntija Massimo Lanciottin rinnalla. Arviointi liittyi nuoriso- ja ammattikoulutukseen.

Koulutus, koulutus, koulutus

Haluan kertoa Ayenista, jonka tapasin pari viikkoa sitten Adjumanin pakolaisasutusalueella pohjoisessa Ugandassa, Etelä-Sudanin rajalla. Kävin Ayenin teehuoneessa. Heinikkoisen tasangon kuumuudesta oli ihanaa poiketa pieneen mudasta ja puusta huolellisesti rakennettuun taloon.

Paikalla oli muutama pitkä ja hoikka dinkanuorukainen. Ayen tarjoili heille sudanilaiseen tapaan maustettua teetä. Siihen on lisätty asiakkaan maun mukaan kanelia, minttua, kardemummaa tai inkivääriä. Samoja mausteita laitetaan myös kahviin.

Pakolaisapu laajentaa toimintaansa Ugandassa – lukutaitoa ja englantia eteläsudanista saapuville pakolaisille

Suomen Pakolaisapu laajentaa toimintojaan Ugandassa. SPA ja Ugandan pääministerin toimisto OPM ovat sopineet, että Pakolaisapu pyrkii aloittamaan maahan saapuvien eteläsudanilaisten aikuisten lukutaito- ja englanninopetuksen mahdollisimman pian Lamwon kunnassa lähellä Etelä-Sudanin rajaa.

”Etsimme Lamwoon tällä hetkellä kolmea työntekijää sekä tonttia, jolle voimme rakentaa toimistomme. Alamme myös ihan näinä päivinä tiedottamaan pakolaisille kursseista, jotka alkavat syyskuussa”, Pakolaisavun Ugandan maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga sanoo.

Pakolaiskiintiö on Songan perheen ainoa toivo paremmasta elämästä

Syrjittyyn pygmiheimoon kuuluva kongolaisperhe odottaa Ugandassa tuhansien muiden kanssa, että heidät sijoitettaisiin kolmanteen maahan. Jono vetää hitaasti, vaikka aiempaa useammat maat ottavat kiintiöpakolaisia.­

Mupepelo Songalla on ongelma: mies kertoo olevansa niin turhautunut, että hänen ihokarvansa ovat lakanneet kasvamasta ja hänen aiemmin ruskea ihonsa on muuttunut harmaaksi. Myös aurinkoa on liikaa.

Kongolainen, syrjittyihin pygmeihin kuuluva Songa on asunut Ugandassa, Nakivalen pakolaisasutusalueella jo 12 vuotta, mutta ei jaksaisi enää yhtään kauemmin. Songan perhe on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uudelleensijoitusjonossa, koska syrjintä on seurannut heitä myös Ugandan puolelle ja elämä pakolaisasutusalueella käynyt lähes sietämättömäksi.