Koulutuksella pitkäkestoista hyötyä

Opiskelua Adjumanissa

Ugandaan on paennut nälänhätää ja väkivaltaisuuksia jo yli miljoona ihmistä. Suurin osa heistä on tullut Etelä-Sudanista. Pakolaisapu auttaa paenneita tarjoamalla pakolaisasutusalueilla koulutusta, josta on pitkäkestoista hyötyä paenneille ja heidän perheilleen. Koulutuksissa ihmiset oppivat mm. lukutaidon, hankkimaan elinkeinon, kasvattamaan ruokaa ja keräämään juomavettä. Pakolaisapu on pakolaisasutusalueilla ainoa lukutaito-opetusta tarjoava aikuiskouluttaja ja kysyntää koulutukselle on paljon.

Naisten puolella

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari haluaa varmistaa, että myös maahanmuuttajanaiset pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Mikä auttaa parhaiten maahanmuuttajien kotoutumista? Tätä miettivät virkamiehet, tutkijat, poliitikot ja opettajat. Myös vuoden 2017 pakolaisnaisella Bahar Mozaffarilla, 39, on näkemys aiheeseen.

”Aidot kohtaamiset suomalaisten kanssa.”

Hänen omassa kotoutumisessaan ratkaisevaa oli vuonna 2008 satunnaisesta juttutuokiosta alkanut ystävyys.

”Parhaan ystäväni Pirjon kautta tutustuin suomalaisten todelliseen elämään. Hän ei yrittänyt selittää minulle, miten asiat pitää tehdä eikä ollut liian varovainen, vaikka tulemme eri kulttuureista. Kun tuli pettymyksiä, hän välillä kiroili.”

Alusta asti suomalainen

Vuoden pakolaismies Ramin Akhi muistuttaa, ettei pakolaisuus ole pysyvää.

Useimmat meistä puhuvat mieluummin siitä, mitä elämämme on tällä hetkellä kuin siitä, mitä se joskus oli. Niin myös vuoden 2017 pakolaismies Ramin Akhi.

”Pakolaisuus oli yksi vaihe elämässäni, mutta nyt se on jo menneisyyttä. Ajattelen että pakolaisuus loppui viimeistään silloin, kun sain Suomen kansalaisuuden. Suomalaisia on erilaisia, ja minä olen yksi heistä”, hän sanoo.

Siksi uussuomalainen on hänestä parempi sana kuin pakolainen. Yhtä lailla 30-vuotiaan Raminin voi esitellä oululaiseksi, jatko-opintojaan tekeväksi hammaslääkäriksi, joka vain sattui syntymään Afganistanissa.

Vuoden pakolaiset 2017 ovat Bahar Mozaffari ja Ramin Akhi

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaiseksi espoolaisen Bahar Mozaffarin ja vuoden pakolaismieheksi oululaisen Ramin Akhin. Nimitykset julkistettiin lauantaina Tampereella Women of the World -festivaalilla.

”Haluan olla kannustamassa maahanmuuttajanaisia itsenäiseen elämään, löytämään oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja pääsemään mukaan työelämään”, Bahar Mozaffari, 39, sanoo.

Hän itse tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2006. Ekonomiksi opiskellut Mozaffari joutui pakolaiseksi poliittisista syistä, sillä hän toimi naisjärjestössä entisessä kotimaassaan Iranissa. Nykyisin hän työskentelee Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttotyön erikoissuunnittelijana. Tämän lisäksi Mozaffari on tehnyt vapaaehtoistyötä muun muassa WILPF -naisjärjestössä ja lasten kerhonohjaajana.

Pakolaiskylä, jota ei ole olemassa

Pakolaisavun kumppani Law Home Law Firm pyrkii luomaan Myanmarista maan, jossa kansalaisoikeudet toteutuvat kaikilla. Lakitoimisto pyrkii tavoittamaan syrjäiset kylät ja kannustamaan kyliä ja niiden asukkaita rekisteröitymään.

Yli kuusi vuosikymmentä jatkuneesta konfliktista toipuva Myanmar on hiljalleen pääsemässä jaloilleen. Demokraattiset vaalit on pidetty, hallitus nimitetty ja kansainväliset yritykset vyöryneet avautuville markkinoille. Pakolaiset niin maan sisältä kuin rajojen ulkopuolelta alkavat hiljalleen suunnitella paluuta kotiseuduilleen.

Myös jalkapallo voi olla kehitysapua

Kehitysyhteistyö on paljon muutakin kuin lukutaito-opetusta ja kaivojen rakentamista. Tällä hetkellä yksi keskeisistä työmuodoista on paikallisten järjestöjen tukeminen, jota myös Pakolaisapu tekee kaikissa toimintamaissaan. Ugandassa koulutamme muun muassa Soccer Without Borders -järjestöä ja autamme alkuun nuorten itse perustamia harrastusryhmiä.

Jalkapallo yhdistää ihmisiä kansallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta – myös pakolaisten parissa.

Ugandan pääkaupungissa Kampalassa toimivalle Soccer Without Bordersille jalkapallo on kuitenkin enemmän kuin urheilulaji. Jalkapallon avulla järjestö opettaa pakolaisnuoria toimimaan ryhmässä, ymmärtämään kulttuurieroja ja löytämään omat vahvuutensa. Kentällä Kongon, Etelä-Sudanin ja muiden Ugandan naapurimaiden levottomuuksia paenneet lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa ja ugandalaisiin ikätovereihinsa.

Kun kansalaisyhteiskunta korvasi valtion

Pakolaisavun Minun Suomeni -blogisarjassa maahan muuttaneet ja turvapaikanhakijat pohtivat, miten he näkevät pakolaisuuden ja maahanmuuton sekä kertovat kokemuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämänkertaisessa kirjoituksessa kansalaisaktivisti Suldaan Said Ahmed (vas.) kritisoi Suomen hallituksen turvapaikkapolitiikkaa, jonka seurauksena valtion vastuut ovat kaatuneet pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteille.

Vuosi sitten Suomeen saapui lähes 33 000 turvapaikanhakijaa, mikä on paljon aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta samaan aikaan vähän verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan. Pakolaisten tulo kosketti jokaista suomalaista tavalla tai toisella.

Maailmassa on yli 65 miljoonaa pakolaista

Konfliktit ja vaino ajoivat ennätyksellisen määrän ihmisiä pakoon vuoden 2015 aikana. Pakolaisten määrä ylitti ensi kertaa historiassa 60 miljoonan rajapyykin. Pakolaisia oli viime vuoden lopulla 65,3 miljoonaa. Pakolaisten määrä kasvoi vuodessa suomalaisten verran, 5,8 miljoonalla.

Kun kymmenen vuotta sitten kuusi ihmistä joutui jättämään kotinsa joka minuutti, vuonna 2015 joka minuutti joutui pakenemaan 24 ihmistä. YK:n pakolaisjärjestö julkaisi vuoden 2015 pakolaistilastot kansainvälisenä pakolaispäivänä 20.6.

Tutkimus: Pakolaisavun työ auttaa kaupunkipakolaisia selättämään toimeentulon haasteita Ugandan pääkaupungissa Kampalassa

Kielimuuri, asuntopula, työttömyys, pääoman puute, syrjintä ja katukaupustelun kieltävä laki. Ugandan pakolaispolitiikka on kehuttu ja maailmalla tunnettu, mutta kaupunkipakolaiset kohtaavat useita haasteita Kampalassa.

UNHCR:n ja Oxfordin yliopiston pakolaistutkimuskeskuksen tekemä alkuvuonna julkaistu tutkimus kartoitti kaupunkipakolaisten haasteita ja sitä, miten järjestöt huomiovat nämä haasteet toimeentuloa vahvistavissa koulutuksissaan. Suomen Pakolaisapu oli yksi tutkimuksessa mukana olleista neljästä järjestöstä.

Kenia uhkaa sulkea maan pakolaisleirit – päätös heijastuisi väistämättä Ugandaan

Viime perjantaina Kenian hallitus antoi lausunnon, jossa se ilmoitti sulkevansa maan pakolaisleirit vedoten turvallisuuteen ja taloudellisiin syihin. 45 miljoonan asukkaan Keniassa on tällä hetkellä yli 600 000 pakolaista. Suurin osa heistä on paennut Somalian ja Etelä-Sudanin väkivaltaisia ja pitkittyneitä konflikteja.

Lausunto on Suomen Pakolaisavun Ugandan maajohtajan Tarja Saarela-Kaongan mukaan erittäin huolestuttava. Se asettaisi paitsi leireillä asuvat pakolaiset myös vielä konfliktialueilla olevat ihmiset suureen vaaraan.