”Olen todella kiitollinen Suomelle”

Rita Kostamasta tuli pakolainen, kun hänen synnyinmaassaan Ruandassa alkoi kansanmurha. Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen palautti hänen uskonsa elämään.

”Monet pakolaiset joutuvat myymään koko omaisuutensa, jättämään perheensä ja lähtemään vaaralliseen matkaan esimerkiksi Välimeren ylitykseen salakuljettajien avulla saadakseen turvallisemman paikan elää.

Oma elämäni pakolaisena oli ahdistavaa. Nuorena tyttönä ja ilman vanhempiani jouduin elämään monessa maassa epävarmuudessa ja pelossa, rahattomana ja paperittomana neljä vuotta vailla tietoa tulevaisuudesta. Minun piti vain odottaa ja odottaa, sillä en tiennyt yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Valoa savimajaan

“200 shillings” – “It can buy a banana”.

Mitä saa kahdella sadalla shillingillä? Sillä saa banaanin.
Mitä saa tuhannella shillingillä? Puheaikaa kännykkään. Ei kovin paljoa, mutta muutaman puhelun verran kumminkin.
Opettaja kysyy ja oppilaat vastaaavat vuorollaan.
50 000:lla shillingillä voi jo ostaa pienen aurinkopaneelin, jolla saa iltaisin valoa.
Tätä voisi jatkaa: Paljonko on kaksi sataa Ugandan shillinkiä euroissa? Noin viisi senttiä.

Viikko sitten seurasin aikuisten englanninkurssia Kyaka II pakolaisasutusalueella lounaisessa Ugandassa. Kyaka on yksi Ugandan vanhimpia asutusalueita, perustettu jo 1960-luvulla Kongon sisällissotaa pakenevia varten. Jotkut ovat asuneet alueella siitä lähtien.

Kävellen Bagdadista Helsinkiin menee neljä vuotta

Palkittu kirjailija ja elokuvantekijä Hassan Blasim päätyi Suomeen sattumalta 12 vuotta sitten.  Nyt hän puhuu pakolaisten oikeuksien puolesta, jotta kenenkään ei tarvitsisi tehdä samaa matkaa.

Hassan Blasim on tottunut kertaamaan haastatteluissa omaa matkaansa pakolaisena Bagdadista Helsinkiin. Hän ei kuitenkaan usko, että pelkästään pakolaisten tarinoilla saadaan aikaan muutosta.

“Kyllä suomalaiset tietävät pakolaisten kärsimyksestä. Sitä näkee jokaisessa uutislähetyksessä. Olisi tärkeää, että tarinoista siirryttäisiin isompaan kuvaan”, Blasim kommentoi.

”Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen vahvisti, että elämäni on elämisen arvoista”

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari muistuttaa, ettei pakolaisuus ole vain pakolaisten itsensä, vaan koko ihmiskunnan ongelma. Pakolaiskiintiön kautta Suomi voi auttaa heikoimpia ja edistää oikeudenmukaisuutta.

Pakolaisten uudelleensijoittaminen on paras ja toimivin tapa auttaa kaikkein suurimmassa hädässä olevia ihmisiä maailman kriiseissä ja samalla vahvistaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Siksi Suomen tulisi nostaa omaa vuosittaista pakolaiskiintiötään. Näin ajattelee Bahar Mozaffari, jonka Suomen Pakolaisapu valitsi maaliskuussa vuoden 2017 pakolaisnaiseksi.

Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen pakolaiskiintiön korottamiseksi

Hallituksen kehysriihessä huhtikuun lopussa luodaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle. Järjestöt vaativat, että pakolaiskiintiötä korotetaan vuodelle 2018. Kiintiön korottamisen puolesta puhuvat myös taloustieteen professori Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.

”Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi”, sanoo Sixten Korkman.

Närpiön menestystarina alkoi pakolaisten vastaanottamisesta

Runsaan 9000 asukkaan Närpiö kasvattaa yli puolet Suomen tomaateista. Tomaattien lisäksi Närpiö tunnetaan onnistuneesta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllistämisestä. Tulijoiden ansiosta kaupunki on säilynyt elinvoimaisena ja siellä on havahduttu jopa pienelle paikkakunnalle epätyypillisiin ongelmiin kuten liian pieniksi jääviin kouluihin.

“Närpiön ilmiö” alkoi, kun kaupunki vuonna 1988 päätti antaa uuden kodin joukolle vietnamilaisia pakolaisia. Närpiö oli tuolloin edelläkävijä, sillä se oli ensimmäinen suurkaupunkialueiden ulkopuolinen kiintiöpakolaisia vastaanottanut kaupunki. Myöhemmin 1990-luvun lopulla Närpiö otti vastaan pakoon joutuneita bosnialaisia, serbejä ja kroaatteja ja viimeisimpinä kaupunkiin saapuivat 20 sudanilaista kiintiöpakolaista vuonna 2014.

25 järjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Heistä suurin osa on kehittyvissä maissa. Suomi voi omalta osaltaan tehdä enemmän poikkeuksellisen tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi 25 kansalaisjärjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä.

Kiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Pakolaiskiintiön moninkertaistamista vaativat Amnesty International Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UN Women, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Plan International Suomi, SOS-Lapsikylä, Väestöliitto, Suomen Mielenterveysseura, Seta, Naisasialiitto Unioni, Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Pro-tukipiste ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kehys ry, Raster-tutkijaverkosto, Changemaker-verkosto ja Refuhome ry.

Surullinen päivä pakolaisten oikeuksille

Kansanedustajat aloittavat kesälomansa tänään. Viime töikseen eduskunta hyväksyi pakolaisten perheenyhdistämisten kiristykset ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentämisen.

Lakimuutoksen myötä pakolaisten mahdollisuus perhe-elämän viettoon Suomessa käytännössä lakkaa. Jo nyt vaikeasta perheenyhdistämisestä tehdään kohtuuttomien toimeentuloedellytysten myötä mahdotonta. Toimeentuloa vaaditaan myös yksin Suomeen tulleilta lapsilta.

Eduskunnassa lakiesityksestä keskusteltiin useaan otteeseen tuntikausia. ”Mitä olette tehneet minun maalleni? Meillä ei ole mitään tarvetta, ei mitään hätää rajoittaa perheiden yhdistämistä edelleen”, sanoi RKP:n kansanedustaja ja entinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kyyneleet silmissään eduskunnassa viime viikolla.

Kansanedustajat, äänestäkää perheenyhdistämisen kiristykset kumoon!

Hallituksen esitys uusista tiukennuksista perheenyhdistämisen ehtoihin menee eduskunnan lopulliseen äänestykseen tällä viikolla. Joukko pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsi- ja naisjärjestöjä vetoaa kansanedustajiin, jotta julmista ja lyhytnäköisistä kiristyksistä luovuttaisiin.

Jos kansanedustajat antavat hyväksyntänsä hallituksen esitykselle, perheenyhdistämisen ehtona vaadittaisiin kohtuuttoman suuria tuloja kansainvälistä suojelua saavilta. Toimeentulovaatimus ollaan ulottamassa nyt myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin.  Se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa. Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.

Lasten paikka on perheessä – miten käy yli 3000 yksin tulleelle lapselle?

Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on huolissaan niistä tuhansista lapsista, jotka hallituksen esitys uhkaa jättää Suomeen ilman perhettä. Perheenyhdistämisen vaikeuttamista koskeva lakiesitys on käsittelyssä tällä viikolla hallintovaliokunnassa. Järjestöt vaativat, että Suomen on turvattava lapsille oikeus perhe-elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Järjestöt vetoavat eduskuntaan lakiesityksen hylkäämiseksi.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 7000 lasta. Heistä 3024 saapui yksin maahan, tänä vuonna yksin tulleita lapsia on 198. Viime vuonna Suomessa ratkaistuista yksintulleita lapsia koskeneista turvapaikkahakemuksista 112 oli myönteisiä ja vain kaksi kielteistä. Suhdeluku on vuonna 2016 tehdyissä päätöksissä samaa luokkaa.