Pakolaiskiintiö on Songan perheen ainoa toivo paremmasta elämästä

Syrjittyyn pygmiheimoon kuuluva kongolaisperhe odottaa Ugandassa tuhansien muiden kanssa, että heidät sijoitettaisiin kolmanteen maahan. Jono vetää hitaasti, vaikka aiempaa useammat maat ottavat kiintiöpakolaisia.­

Mupepelo Songalla on ongelma: mies kertoo olevansa niin turhautunut, että hänen ihokarvansa ovat lakanneet kasvamasta ja hänen aiemmin ruskea ihonsa on muuttunut harmaaksi. Myös aurinkoa on liikaa.

Kongolainen, syrjittyihin pygmeihin kuuluva Songa on asunut Ugandassa, Nakivalen pakolaisasutusalueella jo 12 vuotta, mutta ei jaksaisi enää yhtään kauemmin. Songan perhe on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uudelleensijoitusjonossa, koska syrjintä on seurannut heitä myös Ugandan puolelle ja elämä pakolaisasutusalueella käynyt lähes sietämättömäksi.

”Olen todella kiitollinen Suomelle”

Rita Kostamasta tuli pakolainen, kun hänen synnyinmaassaan Ruandassa alkoi kansanmurha. Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen palautti hänen uskonsa elämään.

”Monet pakolaiset joutuvat myymään koko omaisuutensa, jättämään perheensä ja lähtemään vaaralliseen matkaan esimerkiksi Välimeren ylitykseen salakuljettajien avulla saadakseen turvallisemman paikan elää.

Oma elämäni pakolaisena oli ahdistavaa. Nuorena tyttönä ja ilman vanhempiani jouduin elämään monessa maassa epävarmuudessa ja pelossa, rahattomana ja paperittomana neljä vuotta vailla tietoa tulevaisuudesta. Minun piti vain odottaa ja odottaa, sillä en tiennyt yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kävellen Bagdadista Helsinkiin menee neljä vuotta

Palkittu kirjailija ja elokuvantekijä Hassan Blasim päätyi Suomeen sattumalta 12 vuotta sitten.  Nyt hän puhuu pakolaisten oikeuksien puolesta, jotta kenenkään ei tarvitsisi tehdä samaa matkaa.

Hassan Blasim on tottunut kertaamaan haastatteluissa omaa matkaansa pakolaisena Bagdadista Helsinkiin. Hän ei kuitenkaan usko, että pelkästään pakolaisten tarinoilla saadaan aikaan muutosta.

“Kyllä suomalaiset tietävät pakolaisten kärsimyksestä. Sitä näkee jokaisessa uutislähetyksessä. Olisi tärkeää, että tarinoista siirryttäisiin isompaan kuvaan”, Blasim kommentoi.

”Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen vahvisti, että elämäni on elämisen arvoista”

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari muistuttaa, ettei pakolaisuus ole vain pakolaisten itsensä, vaan koko ihmiskunnan ongelma. Pakolaiskiintiön kautta Suomi voi auttaa heikoimpia ja edistää oikeudenmukaisuutta.

Pakolaisten uudelleensijoittaminen on paras ja toimivin tapa auttaa kaikkein suurimmassa hädässä olevia ihmisiä maailman kriiseissä ja samalla vahvistaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Siksi Suomen tulisi nostaa omaa vuosittaista pakolaiskiintiötään. Näin ajattelee Bahar Mozaffari, jonka Suomen Pakolaisapu valitsi maaliskuussa vuoden 2017 pakolaisnaiseksi.

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.

Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen pakolaiskiintiön korottamiseksi

Hallituksen kehysriihessä huhtikuun lopussa luodaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle. Järjestöt vaativat, että pakolaiskiintiötä korotetaan vuodelle 2018. Kiintiön korottamisen puolesta puhuvat myös taloustieteen professori Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.

”Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi”, sanoo Sixten Korkman.

25 järjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Heistä suurin osa on kehittyvissä maissa. Suomi voi omalta osaltaan tehdä enemmän poikkeuksellisen tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi 25 kansalaisjärjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä.

Kiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Pakolaiskiintiön moninkertaistamista vaativat Amnesty International Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UN Women, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Plan International Suomi, SOS-Lapsikylä, Väestöliitto, Suomen Mielenterveysseura, Seta, Naisasialiitto Unioni, Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Pro-tukipiste ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kehys ry, Raster-tutkijaverkosto, Changemaker-verkosto ja Refuhome ry.

Pakolaiskiintiön nostamisen aika on nyt

Tuhannet marssivat rauhan puolesta YK:n päivänä 24.10. Helsingissä. Rauhanmarssilla vaadittiin loppua Syyrian sodalle. Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta vaati puheessaan hallitukselta toimia pakolaisten auttamiseksi. Lue puhe alta.

”Hyvät ystävät,

vielä viisi vuotta sitten Syyria oli suuri pakolaisten vastaanottajamaa, ja maailmassa oli pakolaisia 40 miljoonaa.

Nyt Syyrian konflikti on jatkunut yli viisi vuotta. Maailman pakolaisten määrä on kasvanut 65 miljoonaan, ja syyrialaisista on tullut suurin pakolaisryhmä. Joka toinen on joutunut jättämään kotinsa.

Välimeren tilanteeseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna 318 280 ihmistä on pyrkinyt Eurooppaan turvattomia reittejä pitkin Välimeren yli. Heistä 3 654 on kadonnut tai hukkunut matkan aikana. Todellisten ratkaisujen sijaan päättäjät ovat keskittyneet laastariratkaisuihin.

Välimeren ylittäminen on monille sotaa ja vainoa pakeneville ainoa tapa päästä turvaan. Euroopan unioni on tiukalla viisumi- ja rajapolitiikallaan käytännössä sulkenut turvalliset ja lailliset reitit kansainvälisen suojelun hakemiseksi.

Monet jäsenvaltioista ovat lisäksi tehneet omalla politiikallaan selväksi, ettei niihin kannata tulla. Suomessa on muun muassa tiukennettu turvapaikkalinjauksia, vaikeutettu perheenyhdistämistä, pienennetty pakolaiskiintiötä ja heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusapua.

Suomi unohtaa pitkäkestoisista konflikteista kärsineet pakolaiset

EU:n ja Turkin välinen sopimus vaikuttaa Suomen pakolaiskiintiön kokoon. Kiintiöön pääseminen Turkista edellyttää, että Kreikasta turvapaikkaa hakenut syyrialainen palautetaan takaisin Turkkiin. Vasta tämän jälkeen Turkissa leirillä odottava syyrialainen pääsee kiintiöpakolaisena Suomeen.

Suomen pakolaiskiintiö laskettiin tänä vuonna 750 pakolaiseen. Osa heistä vastaanotetaan EU:n yhteisen pakolaiskiintiön ja loput EU:n ja Turkin sopimuksen kautta. Kaikki kiintiöön valittavat pakolaiset ovat lähtökohtaisesti syyrialaisia.