Kielitaito auttaa alkuun paossa

Suomen Pakolaisapu keskittää Ugandan-maaohjelmansa toimintaa maan pohjoisosaan, jossa eteläsudanilaisia pakolaisia on jo yli miljoona. Adjumanin maakunnassa pakolaisille opetetaan lukutaitoa ja englannin kieltä.

”Good morning, how are you? My name is…”, kuuluu reipas yhteislausunta, kun parikymmentä eteläsudanilaista pakolaisnaista harjoittelee englannin kielen lausumista aaltopellistä rakennetun katoksen alla. Aurinko porottaa, ja lämpöasteita on mittarissa 34.

Olemme Adjumanin maakunnassa Pohjois-Ugandassa, Ayilo II -nimisellä pakolaisasutusalueella. Noin 50 kilometriä tästä linnuntietä pohjoiseen sijaitsee Etelä-Sudanin ja Ugandan välinen raja. Sen rajan on viime vuosien aikana ylittänyt jokainen tänään Pakolaisavun englanninopetukseen osallistuvista.

Vuoden pakolaiset 2018 -haku on auki – ehdotuksia voi tehdä 18.3 saakka

Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolaiset -haku on auki.

Pakolaisapu on vuodesta 1998 lähtien myöntänyt Vuoden pakolaisnainen -kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Vuoden pakolaismies -palkinto on jaettu vuodesta 2016 alkaen. Vuonna 2018 Vuoden pakolainen -palkinto myönnetään jälleen sekä miehelle että naiselle.

Palkintojen tavoitteena on tukea pakolaisia näiden omien tavoitteiden ja unelmien toteuttamisessa uudessa kotimaassa sekä tarjota kannustavia esimerkkejä muille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

Vapaaehtoistyöntekijä Ugandaan

Haemme vapaaehtoistyöntekijää maatoimistollemme Kampalaan.

Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä. Kehitysyhteistyössään Suomen Pakolaisapu keskittyy pakolais- ja paluumuuttotilanteisiin. Toimintamuotoina ovat aikuiskoulutus, yhteisökehitys ja paikallisten järjestöjen vahvistaminen.

Vapaaehtoinen toimii Suomen Pakolaisavun Ugandan maatoimistossa, joka toteuttaa pakolaisten aikuiskoulutukseen keskittyviä hankkeita. Toiminnan tavoitteena ovat pakolaisten elinolojen parantaminen ja arjen vahvistaminen sekä paluumuuttoon valmistaminen aikuiskoulutuksen avulla.

Panostus pakolaisnaisten koulutukseen luo mahdollisuuksia myös seuraavalle sukupolvelle 

Kun Suomen Pakolaisapu kehittää ulkomailla pakolaisille ja paluumuuttajille tarjoamiaan koulutuksia, mielessä ovat etenkin naiset ja nuoret. Naisten koulutus voi edistää lasten koulunkäyntiä, mutta ennen kaikkea se tukee aikuisten kykyä hankkia toimeentulo ja vaikuttaa omaan elämäänsä myös pakolaistilanteessa.

Hyppää hetkeksi pakolaisnaisen kenkiin.

Kun lähdön hetki tulee, ehtii äiti usein ottaa mukaan vain kaikkein tärkeimmät. Välttämätöntä tavaraa kassiin, lapset mukaan matkaan ja äkkiä kohti turvallisempia seutuja, jotka voivat sijaita maan toisella puolella tai rajan takana.

Voimaa yhdessä viljelystä

Pakolaisapu tarjoaa pakolaisille mahdollisuuksia viljellä kasviksia keittiöpuutarhoissa ja oppia maanviljelystä pakolaisasutusalueilla Ugandassa. Kävimme Nakivalen asutusalueella katsomassa, miten yhteisviljely toimii.

Kasvimaalla käy iltapäiväauringossa kova kuhina, kun seitsemän burundilaista naista kuokkii maata ja nostaa kasvissatoa. Satoon kuuluu muun muassa tomaatteja, maissia ja vihreää dodo-vihannesta.

Olemme Suomen Pakolaisavun kenttätoimiston laidalla, Nakivalen pakolaisasutusalueella Lounais-Ugandassa. Asutusalueen pakolaiset tulevat tontilla sijaitsevalle kasvimaalle oppimaan maanviljelyyn liittyviä taitoja ja kokeilemaan viljelyä käytännössä.

Blogi: Maahanmuuttajien uskonnosta puhutaan enemmän kuin tiedetään, kirjoittaa Teemu Pauha

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 7. osassa tutkija Teemu Pauha testaa mielikuvia uskonnoista. Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuttajien uskonnollisuudesta ja mitä voi seurata yksipuolisesta islam-kuvasta?

Maahanmuuttajien uskonnollisuuden tarkasteluun liittyy monia haasteita. Jo pelkkä uskonnollisen jakauman selvittäminen on hankalaa, koska minkäänlaista tarkkaa rekisteriä eri uskontojen kannatuksesta ei ole olemassa. Suomessa on esimerkiksi arvioitu olevan noin 70 000 muslimia, mutta vain murto-osa heistä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Vähäinen uskonnollinen järjestäytyminen on tyypillistä myös muille kuin muslimitaustaisille maahanmuuttajille, sillä Tilastokeskuksen mukaan vain alle joka viides Suomen vieraskielisestä väestöstä kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Blogi: Hyvä kotoutuminen rakentuu paikallisyhteisössä, uskoo kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 6. osassa Pietarsaaren kaupunginjohtaja Kristina Stenman kertoo, miten kunnat vastasivat poikkeukselliseen pakolaistilanteeseen syksyllä 2015 ja miten kunta kotouttaa.

Toissa vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 32 476 henkilöä. Luvut tuntuivat huikeilta, kun hakemuksia on Suomessa yleensä tehty kolme–neljä tuhatta vuodessa.

Kynttiläpaja toi tukea pakolaisille

Kädentaito- ja kuvataidetila Värkkäämön kynttiläpajoissa valettiin kynttilöitä paitsi omaan joulunodotukseen, myös Pakolaisavun työn tukemiseksi.

Samban rytmit kantautuvat viereisestä tilasta, kun Värkkäämössä aloitetaan kynttilöiden valaminen. Sydänlangat on kiinnitetty pahveihin ja pajalaiset istuvat pieniin piireihin steariinilla täytettyjen ämpäreiden ympärille. Langat peittyvät hiljalleen kynttilämassaan, ja omaa vuoroa odottaessa joulukiireet saavat jäädä hetkeksi sivuun.

20 vuotta aikuiskoulutusta Ugandassa

Pakolaisavun kehitysyhteistyönohjelman suurin toimintamaa on Itä-Afrikan Uganda, jossa Pakolaisapu aloitti työnsä vuonna 1997. Toiminnan keskipisteessä on aikuiskoulutus: luku- ja kirjoitustaito, kielet, pienyrittäjyyskoulutus sekä muut arkielämää helpottavat taidot.

Tutustu aikajanan avulla Ugandan-työmme monipuolisiin vaiheisiin.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin.

Itä-Afrikan Ugandassa heistä asuu noin 1,3 miljoonaa. Tämä tekee Ugandasta maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottavan maan. Viime vuodet ovat olleet erityisen kriittisiä: vain vuoden 2016 aikana pakolaisia saapui ympäröivistä maista yli puoli miljoonaa.

Blogi: Suomen talous hyötyy, kun maahan muuttaneet pääsevät töihin, kirjoittaa Signe Jauhiainen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 5. osassa Kelan tutkija Signe Jauhiainen muistuttaa, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea monella tavalla. Työllistyminen on kaikkien etu.

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset herättävät jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa tuodaan usein esille, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä, mutta maahanmuuton pelätään aiheuttavan kustannuksia.