20 vuotta aikuiskoulutusta Ugandassa

Pakolaisavun kehitysyhteistyönohjelman suurin toimintamaa on Itä-Afrikan Uganda, jossa Pakolaisapu aloitti työnsä vuonna 1997. Toiminnan keskipisteessä on aikuiskoulutus: luku- ja kirjoitustaito, kielet, pienyrittäjyyskoulutus sekä muut arkielämää helpottavat taidot.

Tutustu aikajanan avulla Ugandan-työmme monipuolisiin vaiheisiin.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin.

Itä-Afrikan Ugandassa heistä asuu noin 1,3 miljoonaa. Tämä tekee Ugandasta maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottavan maan. Viime vuodet ovat olleet erityisen kriittisiä: vain vuoden 2016 aikana pakolaisia saapui ympäröivistä maista yli puoli miljoonaa.

Blogi: Suomen talous hyötyy, kun maahan muuttaneet pääsevät töihin, kirjoittaa Signe Jauhiainen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 5. osassa Kelan tutkija Signe Jauhiainen muistuttaa, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea monella tavalla. Työllistyminen on kaikkien etu.

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset herättävät jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa tuodaan usein esille, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä, mutta maahanmuuton pelätään aiheuttavan kustannuksia.

Laki, kierrätys ja lapsen oikeudet – Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla pohditaan, miksi Suomi on Suomi

Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla maahan muuttaneet aikuiset pääsevät keskustelemaan siitä, mikä on Suomi ja miten se eroaa omasta kotimaasta. Pakolaisavun Forssassa järjestämän kurssin palaute osoittaa, että sille on tarvetta.

Kenestä saa ottaa valokuvia. Miten roskat lajitellaan. Kuinka julkiset palvelut rahoitetaan. Mitä pitää tehdä, jos humalainen tulee häiritsemään julkisella paikalla.

Muun muassa nämä asiat Syyriasta ja Irakista turvapaikanhakijoina ja kiintiöpakolaisina Forssaan ja lähiseudun kuntiin saapuneet henkilöt kertovat kuluvan syksyn aikana oppineensa Forssassa järjestetyllä Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla.

Blogi: Maahanmuutosta keskustelevat eivät kohtaa, ja se on osin toimittajien syytä, kirjoittaa Noora Kettunen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 4. osassa toimittaja Noora Kettunen ottaa käsittelyyn median roolin: kuinka voitaisiin välttää se, että julkisuudessa vain huudetaan toisten ohi?

Maahanmuutto kytkeytyy kysymyksiin identiteetistä, tasa-arvosta ja kulttuurista. Mediataloissa pohditaan ankarasti, mikä olisi oikea tapa raportoida asiasta. Moni toimittaja turhautuu, kun keskustelu karkaa aina käsistä, vaikka juttu olisi tasapuolinen ja faktat kohdallaan. Tieto ei ylipäätään tunnu enää ihmisiä kiinnostavan.

12 vapaaehtoiskokemusta vuodelta 2017

Pyysimme Pakolaisavun vapaaehtoisia kertomaan, mitä heille jäi mieleen vuoden 2017 vapaaehtoistehtävistään.

”Puhutaan! -toiminnassa on ollut paljon unohtumattomia hetkiä. On aina mahtavaa huomata, että samat tyypit tulevat uudelleen ja uudelleen kerhoon: ilmeisesti keskustelijat ovat kokeneet meidän höpöttelyt mielekkääksi ja hyödylliseksi. Tuntuu, että ryhmässä kaikki uskaltavat olla omia itsejään. On hauskaa, että ryhmässä on alkanut muodostua sisäpiirivitsejä. Esimerkiksi muut tiedustelevat aina yhdeltä henkilöltä, miten hänen akvaariokalansa voivat ja vieläkö ne ovat hengissä.” Puhutaan!-ryhmien vapaaehtoinen, Helsinki

Pakolaisavun koulutus rohkaisi Ayenia perustamaan oman yrityksen

Köyhään Ugandaan on saapunut jo yli miljoona pakolaista. Myös 27-vuotias Ayen viettää vuoden viimeistä kuukautta Ugandan pakolaisasutusalueella sairaan äitinsä ja tytärtensä kanssa. Tälle eteläsudanilaiselle perheelle vuosi on jo neljäs poissa kotoa, mutta tunnelmaltaan kuluva vuosi on ollut aiempia iloisempi. Kaikki alkoi Pakolaisavun koulutuksesta.

Ugandaan saapuessaan Ayen ilmoittautui Pakolaisavun English for Adults -kurssille, sillä Ugandassa on vaikea tulla toimeen ilman englantia. Kurssilla Ayen oppi kielen lisäksi muun muassa säästämään ja viljelemään maata. Niinpä Ayen perusti kasvimaan. Kuivuudesta huolimatta kasvimaasta riitti satoa myytäväksi asti ja Ayen sai rahaa säästöön.

Blogi: Yhden väestönosan turvallisuutta ei voi kohtuuttomasti lisätä toisten kustannuksella, kirjoittaa Jari Taponen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 3. osassa Poliisiammattikorkeakoulun ylikomisario Jari Taponen pohtii sitä, mitä turvallisuus on, mitä rikostilastot kertovat ja ketä poliisin halutaan suojelevan.

Kaupungin pormestari lisää sotilaiden läsnäoloa kaduilla ja turvapaikanhakijoiden jonot moottoriteillä pitenevät. Epäilyttävät henkilöt tarkastetaan, eikä kukaan pääse huomaamatta kaupunkiin tai sieltä ulos. Kyse on kahdesta erilaisesta turvallisuudesta: turvapaikanhakijoiden ja kaupunkilaisten.

#lahjoituslauantai: Jo pienellä summalla saa aikaan uusia alkuja

Lauantaina 25.11. järjestetään Suomessa toista kertaa lahjoituslauantai. Teemapäivän ajatuksena on kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä lahjoittamaan aikaa tai rahaa itselleen tärkeään kohteeseen, ja kertomaan siitä sosiaalisessa mediassa hashtagilla #lahjoituslauantai.

Pakolaisapu on 50-vuotias järjestö, joka tekee työtä uusien alkujen eteen Suomessa ja kehitysmaissa. Lahjoittamalla Pakolaisavun työhön tuet sodista kärsineitä ihmisiä kehitysmaissa, joissa valtaosa pakolaisista elää. Lahjoitusten avulla ihmisille voidaan järjestää lukutaito-, ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta, jotka antavat elintärkeitä taitoja vaikeassa tilanteessa. Moni on jäänyt kokonaan vaille koulutusta ja menettänyt sodissa kotinsa, omaisuutensa, usein myös läheisensä.

Pakolaisavun uusi projekti Pohjois-Ugandassa käynnistyi – 1 200 eteläsudanilaista pakolaista lukutaitokursseilla

Pakolaisapu on aloittanut toimintansa Pohjois-Ugandan Lamwon kunnassa kuluvana syksynä. Muutaman kymmenen kilometrin päässä Etelä-Sudanin rajasta sijaitsevalla pakolaisasutusalueella koulutukselle on valtava tarve, sillä sinne saapuu päivittäin jopa satoja sotaa ja väkivaltaa pakenevia eteläsudanilaisia.

Eteläsudanilainen Magret Too, 30, oli naapurustonsa viimeisten lähtijöiden joukossa, kun hänen kotikaupunkinsa Pajok, joka sijaitsee viidentoista kilometrin päässä Ugandan ja Etelä-Sudanin rajalta, joutui viime huhtikuussa hyökkäyksen kohteeksi.

Blogi: Nyky-Suomea ei olisi ilman muuttoliikkeitä, kirjoittaa Tuomas Martikainen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 2. osassa Siirtolaisuusinstituutin johtaja Tuomas Martikainen valottaa, kuinka Suomeen ja Suomesta on muutettu läpi historian ja miten pakolaisuus näkyy maahanmuutossa.­­­

Nykyistä Suomea ei olisi olemassa ilman mittavia muuttoliikkeitä. Suomen suuret väestöliikkeet ovat liittyneet sotiin ja poliittisiin levottomuuksiin sekä muihin murrosjaksoihin, kuten teollistumiseen, kaupungistumiseen ja globalisaatioon. Tämä teksti luo katsauksen suomalaisten muuttoliikkeiden pääpiirteisiin autonomian ajalta nykypäiviin.