Koulutuksella pitkäkestoista hyötyä

Opiskelua Adjumanissa

Ugandaan on paennut nälänhätää ja väkivaltaisuuksia jo yli miljoona ihmistä. Suurin osa heistä on tullut Etelä-Sudanista. Pakolaisapu auttaa paenneita tarjoamalla pakolaisasutusalueilla koulutusta, josta on pitkäkestoista hyötyä paenneille ja heidän perheilleen. Koulutuksissa ihmiset oppivat mm. lukutaidon, hankkimaan elinkeinon, kasvattamaan ruokaa ja keräämään juomavettä. Pakolaisapu on pakolaisasutusalueilla ainoa lukutaito-opetusta tarjoava aikuiskouluttaja ja kysyntää koulutukselle on paljon.

Naisten puolella

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari haluaa varmistaa, että myös maahanmuuttajanaiset pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Mikä auttaa parhaiten maahanmuuttajien kotoutumista? Tätä miettivät virkamiehet, tutkijat, poliitikot ja opettajat. Myös vuoden 2017 pakolaisnaisella Bahar Mozaffarilla, 39, on näkemys aiheeseen.

”Aidot kohtaamiset suomalaisten kanssa.”

Hänen omassa kotoutumisessaan ratkaisevaa oli vuonna 2008 satunnaisesta juttutuokiosta alkanut ystävyys.

”Parhaan ystäväni Pirjon kautta tutustuin suomalaisten todelliseen elämään. Hän ei yrittänyt selittää minulle, miten asiat pitää tehdä eikä ollut liian varovainen, vaikka tulemme eri kulttuureista. Kun tuli pettymyksiä, hän välillä kiroili.”

Alusta asti suomalainen

Vuoden pakolaismies Ramin Akhi muistuttaa, ettei pakolaisuus ole pysyvää.

Useimmat meistä puhuvat mieluummin siitä, mitä elämämme on tällä hetkellä kuin siitä, mitä se joskus oli. Niin myös vuoden 2017 pakolaismies Ramin Akhi.

”Pakolaisuus oli yksi vaihe elämässäni, mutta nyt se on jo menneisyyttä. Ajattelen että pakolaisuus loppui viimeistään silloin, kun sain Suomen kansalaisuuden. Suomalaisia on erilaisia, ja minä olen yksi heistä”, hän sanoo.

Siksi uussuomalainen on hänestä parempi sana kuin pakolainen. Yhtä lailla 30-vuotiaan Raminin voi esitellä oululaiseksi, jatko-opintojaan tekeväksi hammaslääkäriksi, joka vain sattui syntymään Afganistanissa.

Viisi hienoa lukua vuodelta 2016

Tammikuussa Pakolaisavussa on summattu viime vuoden työn tuloksia ja kehitysyhteistyöohjelmamme osalta luvut alkavat olla koossa. Vuonna 2016 työstämme hyötyi Ugandassa, Myanmarissa, Liberiassa ja Sierra Leonessa yhteensä lähes 16 000 ihmistä. Tämä on kirkkaasti yli tavoitteen, joka vuodelle oli asetettu!

15 800 ihmisen elämästä tuli parempaa

Vuoden aikana kaikkiaan lähes 16 000 konflikteista kärsinyttä ihmistä sai taitoja, jotka auttavat heitä hankkimaan itse toimeentulonsa, osallistumaan kotikylänsä ja yhteisönsä päätöksentekoon, huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista sekä myöhemmin auttamaan kotimaansa jälleenrakentamisessa. Kun mukaan lasketaan heidän perheenjäsenensä, työmme voi todeta muuttaneen yli 60 000 ihmisen elämää.

Yhdessä elämistä ja pikkulettejä

Nobert oppi kymmenen vuotta sitten letittämään ja leikkaamaan hiuksia synnyinmaassaan Kongossa. Nyt hän pyörittää ryhmänsä kanssa parturi-kampaamoa pakolaisasutusalueella Ugandassa ja jakaa taitojaan muille pakolaisille.

Pölyisen tien varressa Nakivalen pakolaisasutusalueella Ugandassa on savitalo, jossa on kaksi parturi-kampaamoa. Toisen seinä on maalattu vaaleanpunaiseksi, toisen siniseksi. Tie on pakolaisasutusalueella yksi niitä harvoja, jonka läpi ajaa useita autoja päivässä. Autot saavat tien kuparinvärisen pinnan pöllähtämään, mutta vaaleanpunaisen saviseinän sisällä on siistiä.

Lukutaidon avulla kohti parempaa elämää

Muistatko kun opit lukemaan? Lukutaito avaa aivan uuden maailman ja luo pohjan monen muun taidon oppimiselle. Todistamme tätä uuden oppimisen iloa jatkuvasti kohdemaissamme järjestettävissä lukutaitoryhmissä. Lahjoittajien ansiosta jo kymmenet tuhannet pakolaiset ovat saaneet avaimet parempaan elämään. Yksi heistä on kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti Bahati Clodnei.

Bahati pakeni yksin 24-vuotiaana Kongon sotaa Ugandaan. Hän odotti tuolloin ensimmäistä lastaan. Lapsen isä oli saanut sodassa surmansa. Ugandassa Bahati asettui Nakivalen pakolaisasutusalueelle ja tapasi toisen aviomiehensä, jonka kanssa sai kaksi lasta. Viime vuonna Bahatia kohtasi uusi menetys, kun mies kuoli käärmeen puremaan. Nyt Bahati huolehtii yksin kolmesta lapsestaan. Bahatin silmistä näkee surun: ”Elannon saaminen pakolaisasutusalueella on vaikeaa. Saan välillä tehdä töitä muiden kasvimaalla ja tienaan siitä hieman rahaa”. Kongossa Bahati pyöritti vihanneskauppaa: ”Lukutaidottomana en osannut pitää listaa ihmisistä, jotka olivat minulle velkaa ja menetin varmasti paljon rahaa.”

Surullinen päivä pakolaisten oikeuksille

Kansanedustajat aloittavat kesälomansa tänään. Viime töikseen eduskunta hyväksyi pakolaisten perheenyhdistämisten kiristykset ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentämisen.

Lakimuutoksen myötä pakolaisten mahdollisuus perhe-elämän viettoon Suomessa käytännössä lakkaa. Jo nyt vaikeasta perheenyhdistämisestä tehdään kohtuuttomien toimeentuloedellytysten myötä mahdotonta. Toimeentuloa vaaditaan myös yksin Suomeen tulleilta lapsilta.

Eduskunnassa lakiesityksestä keskusteltiin useaan otteeseen tuntikausia. ”Mitä olette tehneet minun maalleni? Meillä ei ole mitään tarvetta, ei mitään hätää rajoittaa perheiden yhdistämistä edelleen”, sanoi RKP:n kansanedustaja ja entinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kyyneleet silmissään eduskunnassa viime viikolla.

Vuoden pakolaisnaisen kirje kansanedustajille: Uskotko, että ilman perhettään oleva ihminen voi olla onnellinen?

Suomi on hyvä maa. Voisin sanoa, että se on paras maa, jossa olen asunut. Olen onnekas, iloinen ja kiitollinen siitä, että Suomi otti minut ja osan perheenjäsenistäni vastaan kiintiöpakolaisena.

Sain mahdollisuuden aloittaa elämäni nollasta ja tällä hetkellä minulla on kaikki hyvin. Suomen avulla sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja jopa oman yrityksen.

Mutta arvoisat kansanedustajat ja koko Suomi, tiedättekö mikä on ollut elämässäni tärkein ja on edelleen tärkein asia? Se on PERHE. Minä muistan sen päivän, kun pienenä jouduin hyvästelemään isäni ja äitini. Oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoa. Luulin ja toivoin, että palaisin takaisin heidän luokseen pian. Mutta se ei toiveistani huolimatta ikinä toteutunut!

Kansanedustajat, äänestäkää perheenyhdistämisen kiristykset kumoon!

Hallituksen esitys uusista tiukennuksista perheenyhdistämisen ehtoihin menee eduskunnan lopulliseen äänestykseen tällä viikolla. Joukko pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsi- ja naisjärjestöjä vetoaa kansanedustajiin, jotta julmista ja lyhytnäköisistä kiristyksistä luovuttaisiin.

Jos kansanedustajat antavat hyväksyntänsä hallituksen esitykselle, perheenyhdistämisen ehtona vaadittaisiin kohtuuttoman suuria tuloja kansainvälistä suojelua saavilta. Toimeentulovaatimus ollaan ulottamassa nyt myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin.  Se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa. Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.

Nuorten ammattikoulutus tukee koko sodasta toipuvaa yhteisöä

Koulutus ja työllisyyden parantaminen ovat avaintekijöitä, kun vuosia jatkunut sotiminen päättyy ja yhteiskuntaa aletaan jälleenrakentaa. Pakolaisapu tukee syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ammattikoulutusta Sierra Leonessa ja Myanmarissa. Koulutuksiin osallistuu myös liikuntarajoitteisia nuoria.

Sierra Leone ja Myanmarin reuna-alueet toimivat vuosikausia sotien näyttämöinä. Moni on sotien vuoksi jäänyt vaille koulutusta, työttömyysluvut ovat korkeat ja iso osa ihmisistä elää köyhyydessä. Jälleenrakentamisen tukeminen ja rauhallisten olojen vahvistaminen on tärkeää.