Literacy is a human right – 20 years of refugee work in Uganda

For 20 years the Finnish Refugee Council has been teaching adult literacy and English among refugees in Uganda

The Finnish Refugee Council started working among adult refugees in Uganda exactly 20 years ago. Our first classes of Functional Adult literacy (FLA) and English for Adults (EFA) started in Adjumani in 1997. Two years ago we returned to the busy northern border area again to four settlements: the Ayilo I and II and Nyamanzi and Pagirinya.

This year, we are planning to extend our operations to Lamwo.

Ugandan kiitetty pakolaispolitiikka – mutta onko kaikki niin kaunista kuin kerrotaan?

Ugandan pakolaispolitiikkaa pidetään yhtenä maailman parhaista. Todellisuudessa sen soveltamisessa käytäntöön on monenlaisia ongelmia, etenkin nyt kun Ugandasta on tullut maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottava maa.

Ugandassa kulunut viikko on ollut varsinainen pakolaisasioiden superviikko. Tiistaina 20.6. juhlittiin perinteisesti maailman pakolaispäivää. Loppuviikko taas on sujunut Solidarity Summintissa YK:n pääsihteerin ja pakolaisjärjestön entisen johtajan, Antonio Guterresin johdolla.

Bella Nshimirimana on Ugandan vuoden pakolaisnainen 2017

28-vuotias burundilainen opiskelija ja 12-henkisen perheen äiti käyttää vapaa-aikansa toisten pakolaisten auttamiseen.

Ugandan vuoden pakolaisnainen on burundilainen Bella Nshimirimana.  Nhsimirimana on 28-vuotias sosiaalityöntekijä, joka pakeni Burundin poliittisia väkivaltaisuuksia Ugandaan neljä vuotta sitten. Hänen miehensä oli tullut Ugandaan jo aiemmin.

Burundin pakolaiskriisi on jatkunut jo vuosia ilman, että siihen on maailmalla kiinnitetty huomiota. Yli 400 000 ihmisen lasketaan paenneen naapurimaihin. Ugandassa burundilaisia on noin 46 0000.

Refugee Woman of the Year 2017 in Uganda: Burundian community worker and student of public health

28-year old Bella Nshimirimana has dedicated her life to help other refugees through social work, dance and getting a second degree in public health. Nshimirimana lives in Kampala where she is taking care of her family of 14 members.

Bella Nshimirimana speaks excellent English and some Luganda. She has learned two new languages after she had to escape from Burundi four years ago. A social worker by profession, she is now getting a second degree in public health administration with the help of the Windle Trust -foundation. She wanted to get a degree in medicine to help other refugees. She feels, that although refugees do have free access to health care in Uganda, they often face problems such as the language barrier or even discrimination.

Minä ja Suomen Pakolaisapu: Ala Saeed

Uusi sarja ”Minä ja Suomen Pakolaisapu” -esittelee Suomen Pakolaisavun työtä työntekijöiden kautta. Vertaisohjaaja Ala Saeed näkee arjessaan, miten vertaisryhmätoiminta voimaannuttaa maahanmuuttajia ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

1. Mitä työhösi kuuluu?­­­­­

Olen vastaava vertaisohjaaja Pak­olaisavun yhteisötyön yksikössä. Kehitämme yhdessä vertaistukitiimimme kanssa maahanmuuttajien vertaisryhmätyötä, koulutamme vertaisohjaajia ja mietimme, kuinka voisimme parhaiten tukea heitä tehtävässään. Lisäksi ohjaan itse kahta vertaisryhmää pääkaupunkiseudulla.

Oppia elämää varten

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Pakolaisapu aloitti ihmisoikeusperustaisen aikuiskoulutuksen Ugandan pakolaisten keskuudessa. Ihmisoikeusperustaisuudella tarkoitetaan sitä, että koulutus nähdään ihmisoikeutena ja sen tulee vastata ihmisten todellisiin tarpeisiin.

Pakolaisapu on esimerkiksi luonut pakolaisille omat oppimateriaalit kielten opiskeluun. Ne on laadittu yhteistyössä pakolaisten kanssa, vastaamaan heidän tarpeitaan sekä pakolaisina Ugandassa että ajatellen mahdollista uudelleensijoitusta tai kotiinpaluuta.

Autonkorjaajanaiset ja lukutaidon voimaannuttamat – Suomen Pakolaisavun työ Sierra Leonessa 2003–2017

Suomen Pakolaisapu teki aikuislukutaito- ja ammattikoulutusta Sierra Leonessa 14 vuotta. Työn tuloksena entistä useammalla sierraleonelaisella on mahdollisuus toiveikkaaseen ja itsenäiseen arkeen. On aika koota yhteen vuosien onnistumiset.

Länsiafrikkalainen Sierra Leone on yksi maailman köyhimmistä maista. Naapurimaa Liberian sisällissota heijastui myös Sierra Leoneen 1980-luvulta lähtien, ja maahan tuli konfliktin seurauksena yli 40 000 pakolaista Liberiasta. Vuosina 1991–2002 käydyssä Sierra Leonen sisällissodassa on puolestaan arvioitu menehtyneen 50 000–100 000 ihmistä, ja yli puolet maan väestöstä joutui pakenemaan kodeistaan naapurimaihin tai oman maan turvallisemmille alueille.

Valoa savimajaan

“200 shillings” – “It can buy a banana”.

Mitä saa kahdella sadalla shillingillä? Sillä saa banaanin.
Mitä saa tuhannella shillingillä? Puheaikaa kännykkään. Ei kovin paljoa, mutta muutaman puhelun verran kumminkin.
Opettaja kysyy ja oppilaat vastaaavat vuorollaan.
50 000:lla shillingillä voi jo ostaa pienen aurinkopaneelin, jolla saa iltaisin valoa.
Tätä voisi jatkaa: Paljonko on kaksi sataa Ugandan shillinkiä euroissa? Noin viisi senttiä.

Viikko sitten seurasin aikuisten englanninkurssia Kyaka II pakolaisasutusalueella lounaisessa Ugandassa. Kyaka on yksi Ugandan vanhimpia asutusalueita, perustettu jo 1960-luvulla Kongon sisällissotaa pakenevia varten. Jotkut ovat asuneet alueella siitä lähtien.

Moottoripyöräkorjaamo omaan kylään

Suomen Pakolaisapu tukee Myanmarissa nuorten ammattikoulutusta, jotta myös syrjäseutujen nuorilla aikuisilla olisi mahdollisuudet työllistymiseen ja parempaan elämään. Pakolaisavun kurssilta valmistuvat moottoripyöräkorjaajat haluavat hyödyntää oppimaansa ryhtymällä yrittäjiksi.

Aung Shein Oo, 20, ja Larka Baw Shee, 23, ovat käyneet moottoripyöräkorjauksen kurssin Pakolaisavun tukemassa ammattikoulussa. Koulutukseen kuului kuuden viikon harjoittelu, jonka nuoret miehet suorittivat Morning Sun -moottoripyöräkorjaamossa pienessä Loikawin kaupungissa.

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.