Moottoripyöräkorjaamo omaan kylään

Suomen Pakolaisapu tukee Myanmarissa nuorten ammattikoulutusta, jotta myös syrjäseutujen nuorilla aikuisilla olisi mahdollisuudet työllistymiseen ja parempaan elämään. Pakolaisavun kurssilta valmistuvat moottoripyöräkorjaajat haluavat hyödyntää oppimaansa ryhtymällä yrittäjiksi.

Aung Shein Oo, 20, ja Larka Baw Shee, 23, ovat käyneet moottoripyöräkorjauksen kurssin Pakolaisavun tukemassa ammattikoulussa. Koulutukseen kuului kuuden viikon harjoittelu, jonka nuoret miehet suorittivat Morning Sun -moottoripyöräkorjaamossa pienessä Loikawin kaupungissa.

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.

Kyyjärven ihme ja mitä sille tapahtui

Kyyjärven ihme jäi jäykän byrokratian ja säännösten jalkoihin. Se on kuitenkin todiste siitä, että kotoutuminen voi onnistua muuallakin kuin isoissa kasvukeskuksissa.

Ensin Kyyjärvellä vastustettiin turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskuksen perustamista. Kunnassa suunniteltiin jopa kodinturvajoukkoja ja osa harkitsi muuttoa toisaalle. Asenteet kuitenkin muuttuivat ja lopulta Kyyjärvellä vastustettiinkin vastaanottokeskuksen sulkemista. Kuntalaiset keräsivät nimiä vastaanottokeskuksen sulkemista vastustavaan vetoomukseen ja järjestivät mielenilmauksia. Näin syntyi sisäministeri Paula Risikon sanoin Kyyjärven ihme.

Närpiön menestystarina alkoi pakolaisten vastaanottamisesta

Runsaan 9000 asukkaan Närpiö kasvattaa yli puolet Suomen tomaateista. Tomaattien lisäksi Närpiö tunnetaan onnistuneesta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllistämisestä. Tulijoiden ansiosta kaupunki on säilynyt elinvoimaisena ja siellä on havahduttu jopa pienelle paikkakunnalle epätyypillisiin ongelmiin kuten liian pieniksi jääviin kouluihin.

“Närpiön ilmiö” alkoi, kun kaupunki vuonna 1988 päätti antaa uuden kodin joukolle vietnamilaisia pakolaisia. Närpiö oli tuolloin edelläkävijä, sillä se oli ensimmäinen suurkaupunkialueiden ulkopuolinen kiintiöpakolaisia vastaanottanut kaupunki. Myöhemmin 1990-luvun lopulla Närpiö otti vastaan pakoon joutuneita bosnialaisia, serbejä ja kroaatteja ja viimeisimpinä kaupunkiin saapuivat 20 sudanilaista kiintiöpakolaista vuonna 2014.

”Parasta ovat kohtaamiset”

Sodankylä, Lappeenranta, Nauvo. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja maahanmuuttajia asuu joka puolella maata. Siksi myös vapaaehtoistyölle on tarvetta kaikissa ilmansuunnissa. Pakolaisapu laajentaakin paikallistoimintaansa uusiin kaupunkeihin ja etsii niihin paikallisvastaavia. Tampereen paikallisvastaava Emmaleena Niemi on nähnyt, kuinka merkityksellistä toiminta voi olla.

Syksyllä 2015 Emmaleena Niemi seurasi Suomen pakolaisuutisointia Chilestä käsin ja päätti, että kotiin palattuaan hän tekisi vapaaehtoistöitä pakolaisten parissa. Suomen Pakolaisapu tuntui sopivalta järjestöltä, ja vapaaehtoisten illasta alkanut polku johti siihen, että hänestä tuli Tampereen paikallisvastaava.

Viisi hienoa lukua vuodelta 2016

Tammikuussa Pakolaisavussa on summattu viime vuoden työn tuloksia ja kehitysyhteistyöohjelmamme osalta luvut alkavat olla koossa. Vuonna 2016 työstämme hyötyi Ugandassa, Myanmarissa, Liberiassa ja Sierra Leonessa yhteensä lähes 16 000 ihmistä. Tämä on kirkkaasti yli tavoitteen, joka vuodelle oli asetettu!

15 800 ihmisen elämästä tuli parempaa

Vuoden aikana kaikkiaan lähes 16 000 konflikteista kärsinyttä ihmistä sai taitoja, jotka auttavat heitä hankkimaan itse toimeentulonsa, osallistumaan kotikylänsä ja yhteisönsä päätöksentekoon, huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista sekä myöhemmin auttamaan kotimaansa jälleenrakentamisessa. Kun mukaan lasketaan heidän perheenjäsenensä, työmme voi todeta muuttaneen yli 60 000 ihmisen elämää.

Ventovieraasta luotetuksi

Jokaisen kokemus vapaaehtoisuudesta on erilainen. Intialainen Anjana Sihna uskoo, että muiden auttaminen maksaa itsensä takaisin. Vantaalainen Juhana Neittamo on puolestaan saanut toivomaansa vastapainoa suomalaiseen kanssakäymiseen vastaanottokeskuksen vertaistukiryhmästä.

“Ihmisten auttaminen ei ole minulle pelkkä harrastus. Se on kiinnostukseni kohde ja asia, joka antaa elämälleni lisää merkitystä sekä päämäärän, jonka eteen tehdä töitä”, Intiasta Suomeen vuosi sitten muuttanut Anjana kertoo.

Paras mahdollinen uutinen Sierra Leonesta

Mitä kehitysyhteistyön kohdepaikkakunnilla tapahtuu sen jälkeen, kun ohjelmat päättyvät? Tähän kysymykseen Pakolaisapu sai tänä vuonna vastauksen Sierra Leonen maaseudulta. Siellä kylien asukkaat jatkavat nyt itsenäisesti lukutaitopiirejä ja kylätalkoita, jotka aloitettiin Pakolaisavun hankkeina vuosia aiemmin.

Pakolaisavun aikuiskoulutukseen ja yhteisöjen kehittämiseen keskittyneet hankkeet Sierra Leonen itä- ja eteläosien kylissä päättyivät osassa yhteisöistä vuonna 2011 ja viimeisissäkin kesällä 2014. Tuolloin Länsi-Afrikassa alkoi levitä historian pahin ebola-epidemia.

Markku Vesikko 1955–2016

Pakolaisapu sai lokakuun alussa suru-uutisen Liberiasta: maajohtaja Markku Vesikko oli kuollut. Markku ehti työskennellä Pakolaisavussa vuodesta 1999, ja hänellä oli keskeinen rooli muun muassa Liberian kansallisen lukutaito-ohjelman luomisessa.

Suomen Pakolaisavun Liberian maajohtaja Markku Vesikko (1955–2016) menehtyi sydänkohtaukseen 4. lokakuuta kotonaan Monroviassa, Liberiassa. Markku oli Suomen Pakolaisavun pitkäaikaisin työntekijä ja palveli järjestöä vuodesta 1999. Jo ennen tätä Markku oli ehtinyt luoda pitkän uran kehitysyhteisprojekteissa eri puolilla Afrikkaa.

Lukutaidottomat aikuiset eivät ole harvinaisuus − viisi esimerkkiä lukutaidon mullistavasta vaikutuksesta

Lukutaito on monelle suomalaiselle itsestäänselvyys. Maailmassa on Unescon mukaan kuitenkin jopa 780 miljoonaa lukutaidotonta aikuista ja esimerkiksi puolet Saharan eteläpuolisen Afrikassa asuvista naisista ei osaa lukea.

Suomen Pakolaisapu tekee lujasti töitä Ugandaan tulleiden pakolaisten lukutaidon edistämiseksi. Pakolaisten keskuudessa aikuisten lukutaidottomuus on erityisen yleistä: Konfliktit ovat keskeyttäneet tai kokonaan estäneet koulunkäynnin. Uuden elämän aloittaminen vieraassa maassa on hyvin vaikeaa, jos ei osaa lukea edes omalla äidinkielellään. Tarve aikuiskoulutukselle on siis valtava.