”Parasta ovat kohtaamiset”

Sodankylä, Lappeenranta, Nauvo. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja maahanmuuttajia asuu joka puolella maata. Siksi myös vapaaehtoistyölle on tarvetta kaikissa ilmansuunnissa. Pakolaisapu laajentaakin paikallistoimintaansa uusiin kaupunkeihin ja etsii niihin paikallisvastaavia. Tampereen paikallisvastaava Emmaleena Niemi on nähnyt, kuinka merkityksellistä toiminta voi olla.

Syksyllä 2015 Emmaleena Niemi seurasi Suomen pakolaisuutisointia Chilestä käsin ja päätti, että kotiin palattuaan hän tekisi vapaaehtoistöitä pakolaisten parissa. Suomen Pakolaisapu tuntui sopivalta järjestöltä, ja vapaaehtoisten illasta alkanut polku johti siihen, että hänestä tuli Tampereen paikallisvastaava.

Viisi hienoa lukua vuodelta 2016

Tammikuussa Pakolaisavussa on summattu viime vuoden työn tuloksia ja kehitysyhteistyöohjelmamme osalta luvut alkavat olla koossa. Vuonna 2016 työstämme hyötyi Ugandassa, Myanmarissa, Liberiassa ja Sierra Leonessa yhteensä lähes 16 000 ihmistä. Tämä on kirkkaasti yli tavoitteen, joka vuodelle oli asetettu!

15 800 ihmisen elämästä tuli parempaa

Vuoden aikana kaikkiaan lähes 16 000 konflikteista kärsinyttä ihmistä sai taitoja, jotka auttavat heitä hankkimaan itse toimeentulonsa, osallistumaan kotikylänsä ja yhteisönsä päätöksentekoon, huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista sekä myöhemmin auttamaan kotimaansa jälleenrakentamisessa. Kun mukaan lasketaan heidän perheenjäsenensä, työmme voi todeta muuttaneen yli 60 000 ihmisen elämää.

Ventovieraasta luotetuksi

Jokaisen kokemus vapaaehtoisuudesta on erilainen. Intialainen Anjana Sihna uskoo, että muiden auttaminen maksaa itsensä takaisin. Vantaalainen Juhana Neittamo on puolestaan saanut toivomaansa vastapainoa suomalaiseen kanssakäymiseen vastaanottokeskuksen vertaistukiryhmästä.

“Ihmisten auttaminen ei ole minulle pelkkä harrastus. Se on kiinnostukseni kohde ja asia, joka antaa elämälleni lisää merkitystä sekä päämäärän, jonka eteen tehdä töitä”, Intiasta Suomeen vuosi sitten muuttanut Anjana kertoo.

Paras mahdollinen uutinen Sierra Leonesta

Mitä kehitysyhteistyön kohdepaikkakunnilla tapahtuu sen jälkeen, kun ohjelmat päättyvät? Tähän kysymykseen Pakolaisapu sai tänä vuonna vastauksen Sierra Leonen maaseudulta. Siellä kylien asukkaat jatkavat nyt itsenäisesti lukutaitopiirejä ja kylätalkoita, jotka aloitettiin Pakolaisavun hankkeina vuosia aiemmin.

Pakolaisavun aikuiskoulutukseen ja yhteisöjen kehittämiseen keskittyneet hankkeet Sierra Leonen itä- ja eteläosien kylissä päättyivät osassa yhteisöistä vuonna 2011 ja viimeisissäkin kesällä 2014. Tuolloin Länsi-Afrikassa alkoi levitä historian pahin ebola-epidemia.

Markku Vesikko 1955–2016

Pakolaisapu sai lokakuun alussa suru-uutisen Liberiasta: maajohtaja Markku Vesikko oli kuollut. Markku ehti työskennellä Pakolaisavussa vuodesta 1999, ja hänellä oli keskeinen rooli muun muassa Liberian kansallisen lukutaito-ohjelman luomisessa.

Suomen Pakolaisavun Liberian maajohtaja Markku Vesikko (1955–2016) menehtyi sydänkohtaukseen 4. lokakuuta kotonaan Monroviassa, Liberiassa. Markku oli Suomen Pakolaisavun pitkäaikaisin työntekijä ja palveli järjestöä vuodesta 1999. Jo ennen tätä Markku oli ehtinyt luoda pitkän uran kehitysyhteisprojekteissa eri puolilla Afrikkaa.

Lukutaidottomat aikuiset eivät ole harvinaisuus − viisi esimerkkiä lukutaidon mullistavasta vaikutuksesta

Lukutaito on monelle suomalaiselle itsestäänselvyys. Maailmassa on Unescon mukaan kuitenkin jopa 780 miljoonaa lukutaidotonta aikuista ja esimerkiksi puolet Saharan eteläpuolisen Afrikassa asuvista naisista ei osaa lukea.

Suomen Pakolaisapu tekee lujasti töitä Ugandaan tulleiden pakolaisten lukutaidon edistämiseksi. Pakolaisten keskuudessa aikuisten lukutaidottomuus on erityisen yleistä: Konfliktit ovat keskeyttäneet tai kokonaan estäneet koulunkäynnin. Uuden elämän aloittaminen vieraassa maassa on hyvin vaikeaa, jos ei osaa lukea edes omalla äidinkielellään. Tarve aikuiskoulutukselle on siis valtava.

Aikuiskoulutukselle suuri kysyntä Ugandan Adjumanissa – alueelle paetaan Etelä-Sudanin kriisiä

Ugandan Adjumaniin saapuu päivittäin useita satoja eteläsudanilaisia pakolaisia. Pakolaisapu jatkoi työtään Adjumanissa kymmenen vuoden tauon jälkeen viime syksynä.

Pölyä on kaikkialla, ilma on polttavan kuuma ja maailman nuorimman valtion rajalle on matkaa vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Adjumani on Ugandan vilkkain pakolaisastutusalue: Alkuvuonna Adjumaniin on tullut yli 28 000 nälkää ja väkivaltaisuuksia pakenevaa eteläsudanilaista. Heistä 86 prosenttia on naisia ja lapsia.

RAY tukee Pakolaisavun työtä

Suomen Pakolaisavun työ kotimaassa jatkuu. Raha-automaattiyhdistys myönsi Pakolaisavulle vuodelle 2016 yhteensä 1 283 000 euroa. Järjestö tukee maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti suomalaisessa yhteiskunnassa ja arjessa.

Rahoitusta myönnettiin maahanmuuttajien vertaistukitoimintaan, maahanmuuttajayhdistysten voimavaraistamiseen, naapuruussovitteluun, vapaaehtoistoimintaan sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Lisäksi rahaa saatiin työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin tehtäviin.

“Jos haluat sanoa enemmän, sun pitää olla nopeampi”

Marraskuisena torstaiaamuna Koskelan nuorisotalolla kuuluu hurraahuutoja.  Ryhmä Pakolaisavun vapaaehtoisia ja Koskelassa majailevia turvapaikanhakijoita on kokoontunut pyöreän pöydän ääreen työstämään rap-sanoituksia ja irakilainen, Suomesta turvapaikkaa hakeva Anas on juuri esittänyt oman vetonsa. Työpajaa vetävä rap-muusikko Tuomas Kauhanen kannustaa rap-noviisia jatkamaan: ”Mahtavaa! Nyt vaan neljä säettä lisää.”

Tuomas Kauhanen kertoo, että työpaja on hänen ja Pakolaisavun yhteisesti työstämä: ”Halusin tehdä turvapaikanhakijoiden hyväksi jotain sen sijaan, että huutelisin kommentteja puolesta ja vastaan. Kerroin olevani muusikko, josta vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Saara Simonen keksi, että pitäisin rap-työpajan.”

Suomen Pakolaisapu täytti 50 vuotta

Suomen Pakolaisapu on vastannut maailman muuttuvaan pakolaistilanteeseen jo vuodesta 1965 lähtien. Helvi Sipilän perustama Pakolaisapu aloitti YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n varainkeruujärjestönä. Nykyään Pakolaisapu tukee pakolaisia ja paluumuuttajia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä Suomessa ja ulkomailla. Kansainvälisessä työssään järjestö vähentää köyhyyttä kouluttamalla aikuisia pitkittyneissä pakolaistilanteissa.

Pakolaisavun 50-vuotista taivalta juhlistettiin 10. joulukuuta Teatterimuseossa Helsingissä.