Uusia alkuja Suomessa ja maailmalla

Kiitos lahjoittajiemme ja rahoittajiemme, maailmasta tuli jälleen vähän parempi vuonna 2016! Tässä joitakin esimerkkejä työmme tuloksista Suomessa ja maailmalla.

Yksi keskeinen toimintamuoto kotimaan työssämme on maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminta, jota Pakolaisapu on tehnyt jo 15 vuotta. Vuonna 2016 vertaisryhmiä järjestettiin myös turvapaikanhakijoille. Yhteensä 554 turvapaikanhakijaa sai vastaanottokeskuksissa pidetyissä ryhmissä tietoa muun muassa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä Suomessa.

Viisi hienoa lukua vuodelta 2016

Tammikuussa Pakolaisavussa on summattu viime vuoden työn tuloksia ja kehitysyhteistyöohjelmamme osalta luvut alkavat olla koossa. Vuonna 2016 työstämme hyötyi Ugandassa, Myanmarissa, Liberiassa ja Sierra Leonessa yhteensä lähes 16 000 ihmistä. Tämä on kirkkaasti yli tavoitteen, joka vuodelle oli asetettu!

15 800 ihmisen elämästä tuli parempaa

Vuoden aikana kaikkiaan lähes 16 000 konflikteista kärsinyttä ihmistä sai taitoja, jotka auttavat heitä hankkimaan itse toimeentulonsa, osallistumaan kotikylänsä ja yhteisönsä päätöksentekoon, huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista sekä myöhemmin auttamaan kotimaansa jälleenrakentamisessa. Kun mukaan lasketaan heidän perheenjäsenensä, työmme voi todeta muuttaneen yli 60 000 ihmisen elämää.

Suomalaiset automekaanikot tukevat kollegoitaan sodasta toipuvassa Sierra Leonessa

Automekaniikkaopiskelijat

Autoasi-autokorjaamoketju on tukenut jo viiden vuoden ajan nuorten automekaanikkokoulutusta Sierra Leonessa. 11-vuotinen sisällissota jätti maan nuoret vaille koulutusta ja työtä. Huhtikuussa nuoret ja autoasilaiset tapasivat vihdoin toisensa.

Auto kaartaa ammattikoulun pihaan, jossa tytöt ja pojat ovat kerääntyneet autonmoottorin ympärille. Sinisten työhaalarien selässä lukee FRC, Finnish Refugee Council. Olemme Sierra Leonessa, Bo:n kaupungissa. Pakolaisapu on toiminut täällä vuodesta 2003, 11-vuotisen sisällissodan päättymisestä asti.

Nuorista sairaanhoitajia sotien ja ebolan runtelemassa Sierra Leonessa

Francess Kamara

97 nuorta opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi sodista ja ebolasta toipuvassa Sierra Leonessa. Opiskelupaikka avautui stipendin ansiosta. Sairaanhoitajaopintojen tukeminen ei tuo konkreettista apua ainoastaan nuorelle ja hänen läheisilleen, vaan auttaa koko maan jälleenrakennuksessa.

Yksinhuoltajaäiti Salamtu Dumbuya istuu luokkahuoneessa. Hän opiskelee Njalan yliopistossa sairaanhoitajaksi. Sierra Leonessa on sairaanhoitajista huutava pula: vuosikymmeniä jatkuneet sodat saattoivat koko yhteiskunnan polvilleen. Vuonna 2014 puhjennut ebolaepidemia pahensi tilannetta entisestään: yli 200 terveydenhuollon työntekijää kuoli virukseen.

Nuorten ammattikoulutus tukee koko sodasta toipuvaa yhteisöä

Koulutus ja työllisyyden parantaminen ovat avaintekijöitä, kun vuosia jatkunut sotiminen päättyy ja yhteiskuntaa aletaan jälleenrakentaa. Pakolaisapu tukee syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ammattikoulutusta Sierra Leonessa ja Myanmarissa. Koulutuksiin osallistuu myös liikuntarajoitteisia nuoria.

Sierra Leone ja Myanmarin reuna-alueet toimivat vuosikausia sotien näyttämöinä. Moni on sotien vuoksi jäänyt vaille koulutusta, työttömyysluvut ovat korkeat ja iso osa ihmisistä elää köyhyydessä. Jälleenrakentamisen tukeminen ja rauhallisten olojen vahvistaminen on tärkeää.

Aamiaisseminaari 22.3.: Joustamattomat rakenteet ja kotoutuminen

Kutsu aamiaisseminaariin:

Joustamattomat rakenteet ja kotoutuminen
Maahan muuttaneiden nuorten historiattomuus ja haasteet yhteiskunnassa 

Aika: tiistai 22.3.2016 klo 8.30–11

Paikka: Eurooppa-sali (Malminkatu 16, Helsinki)

Kurvi-projektin asiakkaat, nuoret aikuiset, ovat muuttaneet Suomeen täysi-ikäisyyden kynnyksellä. He tulevat usein kriisialueilta, valtioista, joiden yhteiskuntarakenne on usein vuosia kestäneiden konfliktien seurauksena romahtanut – järjestäytynyttä yhteiskuntaa ei ole ollut olemassakaan heidän elinaikanaan.

”Me ollaan vanhanaikainen katupartio”

Kaksi miestä keltaiset huomioliivit päällään nojaa metroaseman seinään. Toinen liivipukeinen kaksikko puolestaan lähestyy metropysäkin äärelle kokoontunutta nuorisojoukkoa. Liivien selkämyksessä lukee isolla ”Partio”. Joku saattaisi kohottaa kulmakarvojaan: Taasko uusi suojelun tarvetta julistava ryhmä?

Harva aihe herättää tällä hetkellä yhtä kiihkeitä argumentteja kuin katupartiot. Äärioikeistolaisten marssijoiden ja ilkikuristen vastaliikkeiden myötä julkinen tila on jälleen politisoitunut. Kysymykset siitä, kuka saa antaa suojelua, kuka sitä edes kaipaa ja mitä kaduilla ylipäätään voi tehdä, ovat jakaneet mielipiteitä.

Nakivalen nuoret kurkottavat tähtiin

Moni Nakivalen pakolaisasutusalueella elävistä nuorista on menettänyt kotimaassaan paljon. Pakolaisavun järjestämällä musiikkileirillä nuoret saavat kehittää intohimoaan ja muistavat, että heilläkin on lupa unelmoida.

Kuvassa: Julius Venas Chirmwani, Claudine Dusenge ja Anny Sybille Izere.

–    Olen artisti, runoilija, laulaja ja esiintyjä, burundilainen Anny Sybille Izere aloittaa itsevarmasti.

Hän seisoo parinkymmenen nuoren muodostamassa  ringissä yhden luokkahuoneen kokoisessa nuorisokeskuksessa ja lukee kirjoittamaansa artistiesittelyä luokalle. Anny Sybille on yksi lähes 100 000 pakolaisesta, jotka asuvat Lounais-Ugandan Nakivalen pakolaisasutusalueella.

“Jos haluat sanoa enemmän, sun pitää olla nopeampi”

Marraskuisena torstaiaamuna Koskelan nuorisotalolla kuuluu hurraahuutoja.  Ryhmä Pakolaisavun vapaaehtoisia ja Koskelassa majailevia turvapaikanhakijoita on kokoontunut pyöreän pöydän ääreen työstämään rap-sanoituksia ja irakilainen, Suomesta turvapaikkaa hakeva Anas on juuri esittänyt oman vetonsa. Työpajaa vetävä rap-muusikko Tuomas Kauhanen kannustaa rap-noviisia jatkamaan: ”Mahtavaa! Nyt vaan neljä säettä lisää.”

Tuomas Kauhanen kertoo, että työpaja on hänen ja Pakolaisavun yhteisesti työstämä: ”Halusin tehdä turvapaikanhakijoiden hyväksi jotain sen sijaan, että huutelisin kommentteja puolesta ja vastaan. Kerroin olevani muusikko, josta vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Saara Simonen keksi, että pitäisin rap-työpajan.”