Minä ja Pakolaisapu: Jens Gellin

Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijan Jens Gellinin mukaan etukäteen ei voi tietää, mikä sovittelutapaus on helppo ja mikä vaikea.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen yhteydessä ihmisiin, joilla on erilaisia ristiriitoja naapureidensa kanssa. Minulla yhteistapaamisia ja erillistapaamisia kiistan osapuolten kanssa. Yhteistapaamisissa voi olla läsnä esimerkiksi kaksi perhettä tai jopa 25 henkilöä ikähaitarilla 4-85 vuotta. Naapureiden ristiriidat voivat liittyä esimerkiksi meluun, alkoholin ja huumeiden käyttöön, rasismiin, syrjintään tai vahingontekoihin. Olemme riitojen sovittelijoita, mutta monet asiakkaat ovat tehneet matkan varrella myös lastensuojeluilmoituksia, rikosilmoituksia ja jotkut myös eläinsuojeluilmoituksia, jolloin yhteistoiminta muiden tahojen kanssa on merkityksellistä.

Uusia alkuja Suomessa ja maailmalla

Kiitos lahjoittajiemme ja rahoittajiemme, maailmasta tuli jälleen vähän parempi vuonna 2016! Tässä joitakin esimerkkejä työmme tuloksista Suomessa ja maailmalla.

Yksi keskeinen toimintamuoto kotimaan työssämme on maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminta, jota Pakolaisapu on tehnyt jo 15 vuotta. Vuonna 2016 vertaisryhmiä järjestettiin myös turvapaikanhakijoille. Yhteensä 554 turvapaikanhakijaa sai vastaanottokeskuksissa pidetyissä ryhmissä tietoa muun muassa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä Suomessa.

Naapuruussovittelun käsikirja auttaa asumisen konfliktien ratkomisessa

Naapuruussovittelun keskus on julkaissut Naapuruussovittelun käsikirjan asumisen konfliktien ratkomiseksi. Kirja on suunnattu asumisen parissa työskenteleville henkilöille, jotka törmäävät työssään asumisen ja naapuruuden häiriöihin, ongelmiin ja erimielisyyksiin.

”Kirjassa kuvataan käytännönläheisesti, kuinka erimielisyydet eskaloituvat vastakkainasetteluiksi, jännitteiksi ja konflikteiksi, mitä tyypillistä tapahtuu monikulttuurisiksi koetuissa konflikteissa sekä se, kuinka asumisen ja naapuruuden häiriöitä ja ihmisten välisiä ongelmia kannattaa käsitellä. Kirja tuotettiin, sillä isännöitsijät ja asumisneuvojat tarvitsevat työssään yhä vaativampia ihmissuhde- ja sovittelutaitoja”, kertoo Naapuruussovittelun kirjan kirjoittaja, Naapuruussovittelun keskuksen päällikkö Miriam Attias.  

Pop up -sovitteluklinikka tarjoaa apua arjen ristiriitatilanteisiin

”Riidat ovat seikkailuja”, sanoo 15 vuotta sovittelutyötä tehnyt Jens Gellin.

Pasilan asukastalo on jo aamulla täynnä kuhinaa. Ikäihmisten kerho on alkamaisillaan ja pullakahvit odottavat osallistujia. Kolme somalinaista naureskelee pöydän ympärillä. Huoneen perällä istuu läppärin äärellä asukastalon vakiporukalle tuttu hahmo, Jens Gellin. Hän on tullut pitämään sovitteluklinikkaa. Idea on yksinkertainen. Naapuruussovittelun koordinaattorina työskentelevä Gellin on paikalla ja kuka tahansa voi tulla juttelemaan hänelle asumiseen liittyvistä pulmista.

Naapuruston kuulemisia vastaanottokeskusten läheisyydessä: ”Ihmisten huolenaiheita ei saa väheksyä”

Kuvateksti: Konfliktit ja riidat naapurustossa ja vastaanottokeskusten lähdeisyydessä johtuvat usein vuorovaikutuksen puutteesta. Monet riidat voidaan selvittää keskustelemalla.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa Suomeen on perustettu nopeasti vastaanottokeskuksia uusille paikkakunnille, eikä konflikteilta olla aina vältytty. Uudessa tilanteessa Pakolaisavun naapuruussovittelijat järjestävät ihmisten välisen keskusteluyhteyden avaamiseen tähtääviä asukastilaisuuksia vastaanottokeskuspaikkakunnilla.

Tutkimus naapuruussovittelun vaikuttavuudesta julkaistu

Naapuruussovittelu on tehokas tapa ennaltaehkäistä asuinalueilla syntyviä konflikteja ja parantaa asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Yli 85 prosenttia naapuruussovittelussa mukana olleista ihmisistä suosittelee palvelua myös muille. Tieto selviää Pakolaisavun naapuruussovittelun vaikuttavuutta tutkineesta selvityksestä. Vaikuttavuustutkimus julkaistaan sovittelua ja rauhanvälitystyötä esiin tuovana Ahtisaari-päivänä 10.11.2015.

Naapuruussovittelun päämääränä on asumisen turvallisuuden lisääminen ja naapuruussovun edistäminen. Pahimmillaan pienet asiat, kuten tuoksut ja äänet, kärjistyvät naapurustoissa isoiksi riidoiksi, jos asioista ei puhuta. Kiinteistöyhtiöt voivat saada tilanteen johdosta jatkuvasti valituksia, ja samalla koko naapuruston ilmapiiri ja turvallisuuden tunne voi heiketä.