Omakielinen Yhteiskuntaorientaatio-kurssi nopeuttaa pakolaisten kotoutumista

Suomen Pakolaisapu on kehittänyt Yhteiskuntaorientaatio-kurssin, jonka kautta pakolaiset saavat omakielistä ja yhdenmukaista opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta heti Suomeen muuton alkuvaiheessa. Pakolaisavun mielestä Suomessa omakielisen yhteiskuntaorientaation antamisesta tulisi määrätä laissa ja sille tulisi määrittää valtakunnallisesti yhtenäinen opetussisältö.


Päästäkseen osallisiksi yhteiskuntaan pakolaiset ja muut maahanmuuttajat tarvitsevat ymmärrystä siitä, minne he ovat tulleet ja miten heitä ympäröivä yhteiskunta toimii. Pakolaisavun kehittämä Yhteiskuntaorientaatio-kurssi vastaa tähän tarpeeseen ja antaa Suomeen saapuneille maahanmuuttajille avaimia ymmärtää paremmin suomalaista yhteiskuntaa.

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

Vuosi sitten tapahtui jotain historiallista, kun YK:n yleiskokous kutsui kansainvälisen yhteisön koolle ensimmäiseen pakolaisuutta ja siirtolaisuutta käsittelevään huippukokoukseen. Huippukokouksen tavoitteena oli laatia aiempaa inhimillisempi ja yhtenäisempi strategia siirtolaiskysymysten ratkaisemiseksi. Kokouksen tuloksena syntyi New Yorkin julkilausuma.

New Yorkin julkilausuman sisältämiä keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten ihmisoikeuksien turvaaminen, pakolaislasten koulutuksen takaaminen, suuria pakolaismääriä vastaanottavien maiden tukeminen sekä muukalaisvihan ja rasismin torjuminen. Näiden lisäksi päätettiin, että laaditaan kaksi kansainvälistä sopimusta (engl: Global Compact) siirtolaisuuden ja pakolaisuuden yhteisistä periaatteista. Tämä tarkoittaisi, että siirtolaisuuden ja pakolaistilanteen hallitusta käsittelystä olisi ensimmäistä kertaa yhteinen kansainvälinen näkemys.

Minä ja Pakolaisapu: Jens Gellin

Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijan Jens Gellinin mukaan etukäteen ei voi tietää, mikä sovittelutapaus on helppo ja mikä vaikea.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen yhteydessä ihmisiin, joilla on erilaisia ristiriitoja naapureidensa kanssa. Minulla yhteistapaamisia ja erillistapaamisia kiistan osapuolten kanssa. Yhteistapaamisissa voi olla läsnä esimerkiksi kaksi perhettä tai jopa 25 henkilöä ikähaitarilla 4-85 vuotta. Naapureiden ristiriidat voivat liittyä esimerkiksi meluun, alkoholin ja huumeiden käyttöön, rasismiin, syrjintään tai vahingontekoihin. Olemme riitojen sovittelijoita, mutta monet asiakkaat ovat tehneet matkan varrella myös lastensuojeluilmoituksia, rikosilmoituksia ja jotkut myös eläinsuojeluilmoituksia, jolloin yhteistoiminta muiden tahojen kanssa on merkityksellistä.

Suomen Pakolaisapu etsii Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen saajaa – hae mukaan tai ehdota palkittavaa

Uusien alkujen tukemiseksi ja maahanmuuttajien kotoutumista edistääkseen Suomen Pakolaisapu jakaa 1. marraskuuta Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen esimerkillisesti kotoutumista edistäneelle teolle. Kyseessä voi olla esimerkiksi tuote, teknologia, palvelu tai toimintamalli, jolla edistetään pakolaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä mahdollistetaan aktiivinen toimijuus yhteiskunnassa.

Suomen Pakolaisapu aloittaa tänä syksynä Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen jakamisen perinteen. Tunnustuksen kautta Pakolaisapu haluaa nostaa esiin kotoutumisen tukemisen yhteiskunnallista merkitystä. Tunnuksella kannustetaan kotouttamistyötä tekeviä tahoja kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä kotoutumisen edistämiseksi.

Minä ja Pakolaisapu: Khalid Iddriss

Kokemusasiantuntija Khalid Iddriss muistuttaa, ettei kotoutuminen ole vain lakien ja tapojen tuntemista, vaan myös pakolaisen oma kokemus uuteen maahan sopeutumisesta ja joukkoon kuulumisesta.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Työni on pääasiassa kiintiöpakolaisten kotouttamista uusiin kuntiin. Annan heille tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista heti heidän saavuttuaan Suomeen. Puhun heille heidän omaa äidinkieltään arabiaa, koska siten väärinymmärrykset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Mitä enemmän pakolaiset tietävät, sitä helpompaa kotoutuminen on. Teen töitä myös kunnan viranomaisten kanssa. Kerron heille pakolaisuudesta, ajankohtaisesta pakolaistilanteesta sekä pakolaisten matkasta leireiltä uuteen kotimaahan.

Minä ja Pakolaisapu: Elina Ala-Hannula

Pakolaisavun johdon assistentin Elina Ala-Hannulan mukaan Pakolaisavun työn monipuolisuus tulee monelle yllätyksenä.

1. Mitä työhösi kuuluu?­­­­­

Työni sisältää monipuolisesti johdon avustavia tehtäviä. Olen vastuussa esimerkiksi hankinnoista sekä matkustamisen organisoimisesta. Lisäksi minulla on pienimuotoisia hallinnon kehittämistehtäviä, henkilöstöhallinnon avustavia tehtäviä sekä sisäisen tiedonkulun kehittäminen. Olen myös järjestänyt tapahtumia, joten olen saanut tehdä töitä laaja-alaisesti.

Kävellen Bagdadista Helsinkiin menee neljä vuotta

Palkittu kirjailija ja elokuvantekijä Hassan Blasim päätyi Suomeen sattumalta 12 vuotta sitten.  Nyt hän puhuu pakolaisten oikeuksien puolesta, jotta kenenkään ei tarvitsisi tehdä samaa matkaa.

Hassan Blasim on tottunut kertaamaan haastatteluissa omaa matkaansa pakolaisena Bagdadista Helsinkiin. Hän ei kuitenkaan usko, että pelkästään pakolaisten tarinoilla saadaan aikaan muutosta.

“Kyllä suomalaiset tietävät pakolaisten kärsimyksestä. Sitä näkee jokaisessa uutislähetyksessä. Olisi tärkeää, että tarinoista siirryttäisiin isompaan kuvaan”, Blasim kommentoi.

”Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen vahvisti, että elämäni on elämisen arvoista”

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari muistuttaa, ettei pakolaisuus ole vain pakolaisten itsensä, vaan koko ihmiskunnan ongelma. Pakolaiskiintiön kautta Suomi voi auttaa heikoimpia ja edistää oikeudenmukaisuutta.

Pakolaisten uudelleensijoittaminen on paras ja toimivin tapa auttaa kaikkein suurimmassa hädässä olevia ihmisiä maailman kriiseissä ja samalla vahvistaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Siksi Suomen tulisi nostaa omaa vuosittaista pakolaiskiintiötään. Näin ajattelee Bahar Mozaffari, jonka Suomen Pakolaisapu valitsi maaliskuussa vuoden 2017 pakolaisnaiseksi.

Kyyjärven ihme ja mitä sille tapahtui

Kyyjärven ihme jäi jäykän byrokratian ja säännösten jalkoihin. Se on kuitenkin todiste siitä, että kotoutuminen voi onnistua muuallakin kuin isoissa kasvukeskuksissa.

Ensin Kyyjärvellä vastustettiin turvapaikanhakijoita ja vastaanottokeskuksen perustamista. Kunnassa suunniteltiin jopa kodinturvajoukkoja ja osa harkitsi muuttoa toisaalle. Asenteet kuitenkin muuttuivat ja lopulta Kyyjärvellä vastustettiinkin vastaanottokeskuksen sulkemista. Kuntalaiset keräsivät nimiä vastaanottokeskuksen sulkemista vastustavaan vetoomukseen ja järjestivät mielenilmauksia. Näin syntyi sisäministeri Paula Risikon sanoin Kyyjärven ihme.

Närpiön menestystarina alkoi pakolaisten vastaanottamisesta

Runsaan 9000 asukkaan Närpiö kasvattaa yli puolet Suomen tomaateista. Tomaattien lisäksi Närpiö tunnetaan onnistuneesta pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotouttamisesta ja työllistämisestä. Tulijoiden ansiosta kaupunki on säilynyt elinvoimaisena ja siellä on havahduttu jopa pienelle paikkakunnalle epätyypillisiin ongelmiin kuten liian pieniksi jääviin kouluihin.

“Närpiön ilmiö” alkoi, kun kaupunki vuonna 1988 päätti antaa uuden kodin joukolle vietnamilaisia pakolaisia. Närpiö oli tuolloin edelläkävijä, sillä se oli ensimmäinen suurkaupunkialueiden ulkopuolinen kiintiöpakolaisia vastaanottanut kaupunki. Myöhemmin 1990-luvun lopulla Närpiö otti vastaan pakoon joutuneita bosnialaisia, serbejä ja kroaatteja ja viimeisimpinä kaupunkiin saapuivat 20 sudanilaista kiintiöpakolaista vuonna 2014.