20 vuotta aikuiskoulutusta Ugandassa

Pakolaisavun kehitysyhteistyönohjelman suurin toimintamaa on Itä-Afrikan Uganda, jossa Pakolaisapu aloitti työnsä vuonna 1997. Toiminnan keskipisteessä on aikuiskoulutus: luku- ja kirjoitustaito, kielet, pienyrittäjyyskoulutus sekä muut arkielämää helpottavat taidot.

Tutustu aikajanan avulla Ugandan-työmme monipuolisiin vaiheisiin.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin.

Itä-Afrikan Ugandassa heistä asuu noin 1,3 miljoonaa. Tämä tekee Ugandasta maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottavan maan. Viime vuodet ovat olleet erityisen kriittisiä: vain vuoden 2016 aikana pakolaisia saapui ympäröivistä maista yli puoli miljoonaa.

Laki, kierrätys ja lapsen oikeudet – Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla pohditaan, miksi Suomi on Suomi

Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla maahan muuttaneet aikuiset pääsevät keskustelemaan siitä, mikä on Suomi ja miten se eroaa omasta kotimaasta. Pakolaisavun Forssassa järjestämän kurssin palaute osoittaa, että sille on tarvetta.

Kenestä saa ottaa valokuvia. Miten roskat lajitellaan. Kuinka julkiset palvelut rahoitetaan. Mitä pitää tehdä, jos humalainen tulee häiritsemään julkisella paikalla.

Muun muassa nämä asiat Syyriasta ja Irakista turvapaikanhakijoina ja kiintiöpakolaisina Forssaan ja lähiseudun kuntiin saapuneet henkilöt kertovat kuluvan syksyn aikana oppineensa Forssassa järjestetyllä Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla.

Pakolaisavun koulutus rohkaisi Ayenia perustamaan oman yrityksen

Köyhään Ugandaan on saapunut jo yli miljoona pakolaista. Myös 27-vuotias Ayen viettää vuoden viimeistä kuukautta Ugandan pakolaisasutusalueella sairaan äitinsä ja tytärtensä kanssa. Tälle eteläsudanilaiselle perheelle vuosi on jo neljäs poissa kotoa, mutta tunnelmaltaan kuluva vuosi on ollut aiempia iloisempi. Kaikki alkoi Pakolaisavun koulutuksesta.

Ugandaan saapuessaan Ayen ilmoittautui Pakolaisavun English for Adults -kurssille, sillä Ugandassa on vaikea tulla toimeen ilman englantia. Kurssilla Ayen oppi kielen lisäksi muun muassa säästämään ja viljelemään maata. Niinpä Ayen perusti kasvimaan. Kuivuudesta huolimatta kasvimaasta riitti satoa myytäväksi asti ja Ayen sai rahaa säästöön.

#lahjoituslauantai: Jo pienellä summalla saa aikaan uusia alkuja

Lauantaina 25.11. järjestetään Suomessa toista kertaa lahjoituslauantai. Teemapäivän ajatuksena on kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä lahjoittamaan aikaa tai rahaa itselleen tärkeään kohteeseen, ja kertomaan siitä sosiaalisessa mediassa hashtagilla #lahjoituslauantai.

Pakolaisapu on 50-vuotias järjestö, joka tekee työtä uusien alkujen eteen Suomessa ja kehitysmaissa. Lahjoittamalla Pakolaisavun työhön tuet sodista kärsineitä ihmisiä kehitysmaissa, joissa valtaosa pakolaisista elää. Lahjoitusten avulla ihmisille voidaan järjestää lukutaito-, ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta, jotka antavat elintärkeitä taitoja vaikeassa tilanteessa. Moni on jäänyt kokonaan vaille koulutusta ja menettänyt sodissa kotinsa, omaisuutensa, usein myös läheisensä.

Pakolaisavun uusi projekti Pohjois-Ugandassa käynnistyi – 1 200 eteläsudanilaista pakolaista lukutaitokursseilla

Pakolaisapu on aloittanut toimintansa Pohjois-Ugandan Lamwon kunnassa kuluvana syksynä. Muutaman kymmenen kilometrin päässä Etelä-Sudanin rajasta sijaitsevalla pakolaisasutusalueella koulutukselle on valtava tarve, sillä sinne saapuu päivittäin jopa satoja sotaa ja väkivaltaa pakenevia eteläsudanilaisia.

Eteläsudanilainen Magret Too, 30, oli naapurustonsa viimeisten lähtijöiden joukossa, kun hänen kotikaupunkinsa Pajok, joka sijaitsee viidentoista kilometrin päässä Ugandan ja Etelä-Sudanin rajalta, joutui viime huhtikuussa hyökkäyksen kohteeksi.

”Haluan tehdä töitä kynällä”

Norsunluurannikolta Liberiaan paenneet Yapin Tahou Auber  ja Julienne Dompea eivät uskoneet, että lukutaitokoulutuksella olisi heille mitään annettavaa. Pakolaisavun lukutaitopiiriin osallistuminen kuitenkin muutti kummankin elämän.

“Joudun lähtemään Norsunluurannikolta vuonna 2002, kun siellä alkoi sisällissota. Ylitin Liberian rajan ja jäin asumaan Bahnin pakolaisleirille. Kotimaassani minulla ei ollut mahdollisuuksia käydä koulua, joten saapuessani Liberiaan olin luku- ja kirjoitustaidoton.

Pakolaisisän toive: pari huonetta ja turvan tunnetta koko perheelle

Itäisen Kongon väkivaltaisuuksia Ugandaan paennut Joseph Kambale Malonga on seitsenhenkisen perheen isä. Pakolaisuus tekee isän roolista haastavan, mutta lisääntynyt turvallisuus helpottaa perheen arkea.

Kongolainen Joseph Kambale Malonga, 37, sai tietää vaimonsa Jeanninen odottavan ensimmäistä lastaan alkuvuodesta 2013. Se oli tulevalle isälle onnellinen hetki, mutta siitä huolimatta Josephin mieltä varjosti pelko. Turvallisuustilanne pariskunnan kotikaupungissa, Itä-Kongossa sijaitsevassa Benissä oli arvaamaton: tulitaisteluja puhkesi tämän tästä, ja satoja siviilejä sai surmansa jatkuvissa yhteenotoissa.

Uusi alku ompelijana

Pakolaisavun ompelukurssien kautta Myanmarin rajaseutujen naiset saavat mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen.

”Uskon, että voin ansaita ompelijana vähintään 5 000–7 000 Myanmarin kyatia päivässä”, sanoo Ma Thin Mar Oo luottavaisena.

Myanmarin kaakkoisosassa sijaitsevassa kylässä asuvalle yhden lapsen äidille noin 3–4 euroa vastaava summa olisi tuplasti se, mitä hän tienasi aiemmin peltotöissä. Mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen ompelemalla on 34-vuotiaalle Ma Thinille ehdottoman tarpeen, sillä enää maataloustöitä ei ole tarjolla.

Mangopuun alla nuorten mielessä ovat vuohet, säästöt ja parempi ruoka

Automekaanikko Pascal Ntibashobokalle ei ole oman alan töitä Ugandan pakolaisasutusalueella. Sen sijaan hän vetää burundilaisnuorille toimeentuloryhmää, jossa nämä oppivat lukemaan ja kirjoittamaan sekä hankkimaan tuloja maataloudesta.

Mangopuun alla istuu joukko nuoria miehiä. Yksi paimentaa vuohilaumaa ja osallistuu välillä kokoukseen. Pikkuhiljaa puun alle saapuu myös tyttöjä ja muita kyläläisiä ihmettelemään, mistä oikein on kyse.

Ryhmää vetää Pascal Ntibashoboka, parikymppinen burundilainen, joka pöräyttää paikalle moottoripyörällä muodikkaasti pukeutuneena.

Minä ja Pakolaisapu: Moe Zaw Aung

Myanmarissa Pakolaisavun projektikoordinaattorina työskentelevä Moe Zaw Aung haluaa kiittää lahjoittajia tuesta ja muistuttaa, että Pakolaisavun työ vaikuttaa positiivisesti niin yksittäisten ihmisten elämään kuin yhteiskuntaankin.

1. Kuinka kauan olet työskennellyt pakolaisten ja maan sisäisten pakolaisten kanssa?

Olen tehnyt töitä Suomen Pakolaisavulle siitä asti, kun järjestö aloitti toimintansa Myanmarissa elokuussa 2015. Ennen kuin Pakolaisapu pystyi aloittamaan Myanmarissa, Kayahin osavaltio, jossa työmme tapahtuu, arvioitiin. Toimin tuolloin konsulttina arvioinnissa erityisasiantuntija Massimo Lanciottin rinnalla. Arviointi liittyi nuoriso- ja ammattikoulutukseen.