Uusi alku ompelijana

Pakolaisavun ompelukurssien kautta Myanmarin rajaseutujen naiset saavat mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen.

”Uskon, että voin ansaita ompelijana vähintään 5 000–7 000 Myanmarin kyatia päivässä”, sanoo Ma Thin Mar Oo luottavaisena.

Myanmarin kaakkoisosassa sijaitsevassa kylässä asuvalle yhden lapsen äidille noin 3–4 euroa vastaava summa olisi tuplasti se, mitä hän tienasi aiemmin peltotöissä. Mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen ompelemalla on 34-vuotiaalle Ma Thinille ehdottoman tarpeen, sillä enää maataloustöitä ei ole tarjolla.

Mangopuun alla nuorten mielessä ovat vuohet, säästöt ja parempi ruoka

Automekaanikko Pascal Ntibashobokalle ei ole oman alan töitä Ugandan pakolaisasutusalueella. Sen sijaan hän vetää burundilaisnuorille toimeentuloryhmää, jossa nämä oppivat lukemaan ja kirjoittamaan sekä hankkimaan tuloja maataloudesta.

Mangopuun alla istuu joukko nuoria miehiä. Yksi paimentaa vuohilaumaa ja osallistuu välillä kokoukseen. Pikkuhiljaa puun alle saapuu myös tyttöjä ja muita kyläläisiä ihmettelemään, mistä oikein on kyse.

Ryhmää vetää Pascal Ntibashoboka, parikymppinen burundilainen, joka pöräyttää paikalle moottoripyörällä muodikkaasti pukeutuneena.

Minä ja Pakolaisapu: Moe Zaw Aung

Myanmarissa Pakolaisavun projektikoordinaattorina työskentelevä Moe Zaw Aung haluaa kiittää lahjoittajia tuesta ja muistuttaa, että Pakolaisavun työ vaikuttaa positiivisesti niin yksittäisten ihmisten elämään kuin yhteiskuntaankin.

1. Kuinka kauan olet työskennellyt pakolaisten ja maan sisäisten pakolaisten kanssa?

Olen tehnyt töitä Suomen Pakolaisavulle siitä asti, kun järjestö aloitti toimintansa Myanmarissa elokuussa 2015. Ennen kuin Pakolaisapu pystyi aloittamaan Myanmarissa, Kayahin osavaltio, jossa työmme tapahtuu, arvioitiin. Toimin tuolloin konsulttina arvioinnissa erityisasiantuntija Massimo Lanciottin rinnalla. Arviointi liittyi nuoriso- ja ammattikoulutukseen.

Koulutus, koulutus, koulutus

Haluan kertoa Ayenista, jonka tapasin pari viikkoa sitten Adjumanin pakolaisasutusalueella pohjoisessa Ugandassa, Etelä-Sudanin rajalla. Kävin Ayenin teehuoneessa. Heinikkoisen tasangon kuumuudesta oli ihanaa poiketa pieneen mudasta ja puusta huolellisesti rakennettuun taloon.

Paikalla oli muutama pitkä ja hoikka dinkanuorukainen. Ayen tarjoili heille sudanilaiseen tapaan maustettua teetä. Siihen on lisätty asiakkaan maun mukaan kanelia, minttua, kardemummaa tai inkivääriä. Samoja mausteita laitetaan myös kahviin.

Näin lahjoituksesi vaikuttaa vielä vuosien jälkeen Sierra Leonessa

Miten kauaskantoisia koulutuksen vaikutukset ovat? Saako lahjoituksilla aikaan pysyviä muutoksia kokonaisten yhteisöiden arkeen? Pakolaisapu teki Sierra Leonessa lukutaitotyötä 14 vuotta. Teimme seurantamatkan, jossa selvitimme, mitä lukutaitotyölle kuuluu nyt ja miten koulutus vaikuttaa yhteisöiden elämässä.

Kävimme seurantatutkimusta varten 13 kylässä, joissa olimme lopettaneet lukutaitotyön viisi vuotta aiemmin. 11 kylässä opetus jatkuu edelleen, vuosien jälkeen, yhteisön omin voimin. Kysyimme 400 ihmiseltä, miten lukutaitokoulutus on muuttanut kurssilaisten ja yhteisöiden elämää. Lue seitsemän esimerkkiä oheisesta infograafista!

Ugandan tarkoitus

Vuosi sitten YK antoi New Yorkin julkilausuman. Sen ideana on luoda globaali YK-järjestelmän, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan välinen sopimus, eräänlainen tiekartta pakolaiskriisien ja muuttoliikkeen hyvään hoitoon.

Sopimus, jota nyt laaditaan ja testataan, tulee voimaan vuonna 2018. Se ei vaikuta mitenkään Geneven pakolaissopimukseen, joka on pakolaisten oikeudellista asemaa määrittelevä yleissopimus.

Julkilausuma tähtää poliittiseen sopimukseen. Se peräänkuuluttaa globaalia vastuuta yhä kasvavista pakolaismääristä ja pyrkii varmistamaan, että pakolaisten ja siirtolaisten ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

Uusia alkuja Suomessa ja maailmalla

Kiitos lahjoittajiemme ja rahoittajiemme, maailmasta tuli jälleen vähän parempi vuonna 2016! Tässä joitakin esimerkkejä työmme tuloksista Suomessa ja maailmalla.

Yksi keskeinen toimintamuoto kotimaan työssämme on maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminta, jota Pakolaisapu on tehnyt jo 15 vuotta. Vuonna 2016 vertaisryhmiä järjestettiin myös turvapaikanhakijoille. Yhteensä 554 turvapaikanhakijaa sai vastaanottokeskuksissa pidetyissä ryhmissä tietoa muun muassa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä Suomessa.

Minä ja Pakolaisapu: Everlyne Kabasiita

Nakivalen pakolaisasutusalueella Ugandassa aikuiskoulutuksesta vastaava projektityöntekijä Everlyne Kabasiita toivoo, että alueelle saataisiin nykyistä enemmän naispuolisia ryhmänohjaajia.

1.Mitä työhösi kuuluu?

Mobilisoin pakolaisyhteisöjen jäseniä osallistumaan Pakolaisavun aikuisten lukutaito-opetukseen tai aikuisten englanninkielen opetukseen. Menen yhteisöihin ja pyydän ihmisiä koolle. Kerron heille, mitä hyötyä heille on lukutaidosta tai englannin kielen osaamisesta.

Ruandasta, Burundista tai Kongon Demokraattisesta Tasavallasta tänne Etelä-Ugandaan tulevat pakolaiset ovat usein luku- ja kirjoitustaidottomia. Ugandan virallinen kieli on englanti, mitä vain harva pakolainen osaa. Etsin joukosta esimerkiksi nuoria äitejä joille kerron, miten tärkeää on itse oppia lukemaan, jotta he voivat seurata lastensa koulunkäyntiä. Etsin myös yhteisöjen johtajatyyppejä, joiden apua tarvitaan innostamaan mahdollisimman monet mukaan. Järjestän myös testaukset, joissa halukkaiden opiskelijoiden osaamisen taso selvitetään.

Kaveriksi-tapahtuma mahdollistaa uusia kohtaamisia

Kahdensuuntainen kotoutuminen alkaa kohtaamisista. Pakolaisavun vapaaehtoiset Anu ja Tarja järjestivät Kahvitellen kaveriksi -tapahtuman mahdollistaakseen valtaväestön ja maahan muuttaneiden kohtaamisia Lahdessa.

Pakolaisavun Kaveriksi-toiminnassa suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuvat kahvikupin, harrastusten tai kulttuurielämysten äärellä. Uudet tuttavuudet syntyvät alkutapahtumassa, jossa suomalaiset ja maahan muuttaneet tutustuvat ja sopivat 1–3 tapaamisesta parien tai pienryhmien kanssa.

Literacy is a human right – 20 years of refugee work in Uganda

For 20 years the Finnish Refugee Council has been teaching adult literacy and English among refugees in Uganda

The Finnish Refugee Council started working among adult refugees in Uganda exactly 20 years ago. Our first classes of Functional Adult literacy (FLA) and English for Adults (EFA) started in Adjumani in 1997. Two years ago we returned to the busy northern border area again to four settlements: the Ayilo I and II and Nyamanzi and Pagirinya.

This year, we are planning to extend our operations to Lamwo.