Blogi: Suomen talous hyötyy, kun maahan muuttaneet pääsevät töihin, kirjoittaa Signe Jauhiainen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 5. osassa Kelan tutkija Signe Jauhiainen muistuttaa, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea monella tavalla. Työllistyminen on kaikkien etu.

Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset herättävät jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelussa tuodaan usein esille, että Suomi tarvitsee lisää työikäisiä, mutta maahanmuuton pelätään aiheuttavan kustannuksia.

Laki, kierrätys ja lapsen oikeudet – Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla pohditaan, miksi Suomi on Suomi

Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla maahan muuttaneet aikuiset pääsevät keskustelemaan siitä, mikä on Suomi ja miten se eroaa omasta kotimaasta. Pakolaisavun Forssassa järjestämän kurssin palaute osoittaa, että sille on tarvetta.

Kenestä saa ottaa valokuvia. Miten roskat lajitellaan. Kuinka julkiset palvelut rahoitetaan. Mitä pitää tehdä, jos humalainen tulee häiritsemään julkisella paikalla.

Muun muassa nämä asiat Syyriasta ja Irakista turvapaikanhakijoina ja kiintiöpakolaisina Forssaan ja lähiseudun kuntiin saapuneet henkilöt kertovat kuluvan syksyn aikana oppineensa Forssassa järjestetyllä Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla.

12 vapaaehtoiskokemusta vuodelta 2017

Pyysimme Pakolaisavun vapaaehtoisia kertomaan, mitä heille jäi mieleen vuoden 2017 vapaaehtoistehtävistään.

”Puhutaan! -toiminnassa on ollut paljon unohtumattomia hetkiä. On aina mahtavaa huomata, että samat tyypit tulevat uudelleen ja uudelleen kerhoon: ilmeisesti keskustelijat ovat kokeneet meidän höpöttelyt mielekkääksi ja hyödylliseksi. Tuntuu, että ryhmässä kaikki uskaltavat olla omia itsejään. On hauskaa, että ryhmässä on alkanut muodostua sisäpiirivitsejä. Esimerkiksi muut tiedustelevat aina yhdeltä henkilöltä, miten hänen akvaariokalansa voivat ja vieläkö ne ovat hengissä.” Puhutaan!-ryhmien vapaaehtoinen, Helsinki

Kaikkien Kaneli

Helsingin kaupungin leikkipuistoissa ja perhetaloissa järjestettävä Kotoklubi Kaneli tutustuttaa lapsiperheet toisiinsa ja suomen kieleen.

“Tämä ei ole maahanmuuttajatoimintaa.”

Näin Helsingin kaupungin positiivisen diskriminaation sosiaaliohjaaja Anna-Leena Soininen määrittelee Kotoklubi Kanelin.

“Se, mikä osallistujia yhdistää, ei ole, miten hyvin tai huonosti he puhuvat suomea, vaan lapsiperhearki, jota he elävät”, Soininen täsmentää.

Helsingin Pitäjänmäessa sijaitsevan leikkipuisto Strömbergin Kaneli-klubilla määritelmä toteutuu myös käytännössä. Paikalla on niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajaäitejä lapsineen, mutta täällä ei keskitytä taustoihin, vaan aloitetaan tärkeimmästä eli omasta nimestä.

Tervetuloa Vuoden kotoutumisteon julkistamistilaisuuteen 1.11. klo 10.00

Suomen Pakolaisapu jakaa ensimmäistä kertaa Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen. Tunnustuksen kautta Pakolaisapu haluaa nostaa esiin kotoutumisen tukemisen yhteiskunnallista merkitystä.

Vuoden kotoutumisteko 2017 -tunnustuksen saaja julkistetaan 1.11.2017 klo 10.00 Ostrobotnialla. Tervetuloa paikalle kuulemaan kotoutumisesta ja juhlimaan kanssamme tunnustuksen saajaa! Tilaisuudessa mukana mm. erikoistutkija Pasi Saukkonen ja apulaispormestari Nasima Razmyar. Tilaisuuden juontaa Tuomas Enbuske.

Omakielinen Yhteiskuntaorientaatio-kurssi nopeuttaa pakolaisten kotoutumista

Suomen Pakolaisapu on kehittänyt Yhteiskuntaorientaatio-kurssin, jonka kautta pakolaiset saavat omakielistä ja yhdenmukaista opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta heti Suomeen muuton alkuvaiheessa. Pakolaisavun mielestä Suomessa omakielisen yhteiskuntaorientaation antamisesta tulisi määrätä laissa ja sille tulisi määrittää valtakunnallisesti yhtenäinen opetussisältö.


Päästäkseen osallisiksi yhteiskuntaan pakolaiset ja muut maahanmuuttajat tarvitsevat ymmärrystä siitä, minne he ovat tulleet ja miten heitä ympäröivä yhteiskunta toimii. Pakolaisavun kehittämä Yhteiskuntaorientaatio-kurssi vastaa tähän tarpeeseen ja antaa Suomeen saapuneille maahanmuuttajille avaimia ymmärtää paremmin suomalaista yhteiskuntaa.

Suomen Pakolaisapu etsii Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen saajaa – hae mukaan tai ehdota palkittavaa

Uusien alkujen tukemiseksi ja maahanmuuttajien kotoutumista edistääkseen Suomen Pakolaisapu jakaa 1. marraskuuta Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen esimerkillisesti kotoutumista edistäneelle teolle. Kyseessä voi olla esimerkiksi tuote, teknologia, palvelu tai toimintamalli, jolla edistetään pakolaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä mahdollistetaan aktiivinen toimijuus yhteiskunnassa.

Suomen Pakolaisapu aloittaa tänä syksynä Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen jakamisen perinteen. Tunnustuksen kautta Pakolaisapu haluaa nostaa esiin kotoutumisen tukemisen yhteiskunnallista merkitystä. Tunnuksella kannustetaan kotouttamistyötä tekeviä tahoja kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä kotoutumisen edistämiseksi.

Minä ja Pakolaisapu: Suvi Niemelä

Lyhyetkin kohtaamiset vapaaehtoisten kanssa voivat olla turvapaikanhakijoille todella merkityksellisiä, sanoo Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Suvi Niemelä.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Suunnittelen ja kehitän vapaaehtoistoiminnan eri muotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisten vapaaehtoistehtävien ja siihen liittyvien koulutusten ja perehdytysten suunnittelua. Tuen vapaaehtoisia toiminnan aikana ja vedän Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiä.

Lisäksi työhöni kuuluu viestintää, arviontityötä ja yhteistyötä olennaisten tahojen, kuten vastaanottokeskusten ja erilaisten kototutumispalveluiden järjestäjien kanssa.

Tanssien ja keilaten kohti kotoutumista

Pakolaisavun retkiryhmät tuovat vaihtelua vastaanottokeskusten asukkaiden arkeen ja piristystä pääkaupunkiseutulaisten kesään. Samalla ne edistävät maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Muutaman sadan metrin päässä Erottajan trendikkäisiin kuppiloihin ahtautuneista turisteista sijaitsee Punavuoren vastaanottokeskus. Ulkona aikuiset juttelevat auringossa ja lapset pelaavat rikkinäisellä pallolla. Pihan keskellä pieni tyttö juoksee ympyrää ja leikkii lentokonetta.

Minä ja Pakolaisapu: Khalid Iddriss

Kokemusasiantuntija Khalid Iddriss muistuttaa, ettei kotoutuminen ole vain lakien ja tapojen tuntemista, vaan myös pakolaisen oma kokemus uuteen maahan sopeutumisesta ja joukkoon kuulumisesta.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Työni on pääasiassa kiintiöpakolaisten kotouttamista uusiin kuntiin. Annan heille tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista heti heidän saavuttuaan Suomeen. Puhun heille heidän omaa äidinkieltään arabiaa, koska siten väärinymmärrykset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Mitä enemmän pakolaiset tietävät, sitä helpompaa kotoutuminen on. Teen töitä myös kunnan viranomaisten kanssa. Kerron heille pakolaisuudesta, ajankohtaisesta pakolaistilanteesta sekä pakolaisten matkasta leireiltä uuteen kotimaahan.