Laki, kierrätys ja lapsen oikeudet – Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla pohditaan, miksi Suomi on Suomi

Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla maahan muuttaneet aikuiset pääsevät keskustelemaan siitä, mikä on Suomi ja miten se eroaa omasta kotimaasta. Pakolaisavun Forssassa järjestämän kurssin palaute osoittaa, että sille on tarvetta.

Kenestä saa ottaa valokuvia. Miten roskat lajitellaan. Kuinka julkiset palvelut rahoitetaan. Mitä pitää tehdä, jos humalainen tulee häiritsemään julkisella paikalla.

Muun muassa nämä asiat Syyriasta ja Irakista turvapaikanhakijoina ja kiintiöpakolaisina Forssaan ja lähiseudun kuntiin saapuneet henkilöt kertovat kuluvan syksyn aikana oppineensa Forssassa järjestetyllä Yhteiskuntaorientaatio-kurssilla.

12 vapaaehtoiskokemusta vuodelta 2017

Pyysimme Pakolaisavun vapaaehtoisia kertomaan, mitä heille jäi mieleen vuoden 2017 vapaaehtoistehtävistään.

”Puhutaan! -toiminnassa on ollut paljon unohtumattomia hetkiä. On aina mahtavaa huomata, että samat tyypit tulevat uudelleen ja uudelleen kerhoon: ilmeisesti keskustelijat ovat kokeneet meidän höpöttelyt mielekkääksi ja hyödylliseksi. Tuntuu, että ryhmässä kaikki uskaltavat olla omia itsejään. On hauskaa, että ryhmässä on alkanut muodostua sisäpiirivitsejä. Esimerkiksi muut tiedustelevat aina yhdeltä henkilöltä, miten hänen akvaariokalansa voivat ja vieläkö ne ovat hengissä.” Puhutaan!-ryhmien vapaaehtoinen, Helsinki

Kaikkien Kaneli

Helsingin kaupungin leikkipuistoissa ja perhetaloissa järjestettävä Kotoklubi Kaneli tutustuttaa lapsiperheet toisiinsa ja suomen kieleen.

“Tämä ei ole maahanmuuttajatoimintaa.”

Näin Helsingin kaupungin positiivisen diskriminaation sosiaaliohjaaja Anna-Leena Soininen määrittelee Kotoklubi Kanelin.

“Se, mikä osallistujia yhdistää, ei ole, miten hyvin tai huonosti he puhuvat suomea, vaan lapsiperhearki, jota he elävät”, Soininen täsmentää.

Helsingin Pitäjänmäessa sijaitsevan leikkipuisto Strömbergin Kaneli-klubilla määritelmä toteutuu myös käytännössä. Paikalla on niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajaäitejä lapsineen, mutta täällä ei keskitytä taustoihin, vaan aloitetaan tärkeimmästä eli omasta nimestä.

Omakielinen Yhteiskuntaorientaatio-kurssi nopeuttaa pakolaisten kotoutumista

Suomen Pakolaisapu on kehittänyt Yhteiskuntaorientaatio-kurssin, jonka kautta pakolaiset saavat omakielistä ja yhdenmukaista opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta heti Suomeen muuton alkuvaiheessa. Pakolaisavun mielestä Suomessa omakielisen yhteiskuntaorientaation antamisesta tulisi määrätä laissa ja sille tulisi määrittää valtakunnallisesti yhtenäinen opetussisältö.


Päästäkseen osallisiksi yhteiskuntaan pakolaiset ja muut maahanmuuttajat tarvitsevat ymmärrystä siitä, minne he ovat tulleet ja miten heitä ympäröivä yhteiskunta toimii. Pakolaisavun kehittämä Yhteiskuntaorientaatio-kurssi vastaa tähän tarpeeseen ja antaa Suomeen saapuneille maahanmuuttajille avaimia ymmärtää paremmin suomalaista yhteiskuntaa.

Minä ja Pakolaisapu: Jens Gellin

Naapuruussovittelun keskuksen sovittelijan Jens Gellinin mukaan etukäteen ei voi tietää, mikä sovittelutapaus on helppo ja mikä vaikea.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen yhteydessä ihmisiin, joilla on erilaisia ristiriitoja naapureidensa kanssa. Minulla yhteistapaamisia ja erillistapaamisia kiistan osapuolten kanssa. Yhteistapaamisissa voi olla läsnä esimerkiksi kaksi perhettä tai jopa 25 henkilöä ikähaitarilla 4-85 vuotta. Naapureiden ristiriidat voivat liittyä esimerkiksi meluun, alkoholin ja huumeiden käyttöön, rasismiin, syrjintään tai vahingontekoihin. Olemme riitojen sovittelijoita, mutta monet asiakkaat ovat tehneet matkan varrella myös lastensuojeluilmoituksia, rikosilmoituksia ja jotkut myös eläinsuojeluilmoituksia, jolloin yhteistoiminta muiden tahojen kanssa on merkityksellistä.

Suomen Pakolaisapu etsii Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen saajaa – hae mukaan tai ehdota palkittavaa

Uusien alkujen tukemiseksi ja maahanmuuttajien kotoutumista edistääkseen Suomen Pakolaisapu jakaa 1. marraskuuta Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen esimerkillisesti kotoutumista edistäneelle teolle. Kyseessä voi olla esimerkiksi tuote, teknologia, palvelu tai toimintamalli, jolla edistetään pakolaisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä mahdollistetaan aktiivinen toimijuus yhteiskunnassa.

Suomen Pakolaisapu aloittaa tänä syksynä Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen jakamisen perinteen. Tunnustuksen kautta Pakolaisapu haluaa nostaa esiin kotoutumisen tukemisen yhteiskunnallista merkitystä. Tunnuksella kannustetaan kotouttamistyötä tekeviä tahoja kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä kotoutumisen edistämiseksi.

Suomen Pakolaisapu pettynyt pakolaiskiintiöön

Hallitus esittää budjettiesityksessään, että pakolaiskiintiö säilytettäisiin 750 kiintiöpakolaisessa. Suomen Pakolaisapu on pettynyt hallituksen esitykseen.

Suomen Pakolaisapu oli elokuussa mukana luovuttamassa sisäministeri Paula Risikolle järjestöjen yhteisvetoomuksen pakolaiskiintiön korottamisesta. Vetoomuksen oli allekirjoittanut yli 40 järjestöä ja 11 581 kansalaista. Myös sisäministeriö on esittänyt kiintiön korottamista. Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen toivoo, ettei hallitus ole antanut Turun traagisten tapahtumien vaikuttaa kiintiöpäätökseen.

Suomen Pakolaisapu on huolestunut lisääntyneestä vastakkainasettelusta

Suomen Pakolaisapu on seurannut tiiviisti Turun tapahtumista viime päivinä käytyä keskustelua. Viikko sitten tehty isku oli tuomittava tragedia ja hirvittävä teko. Turun tapahtumat herättävät ymmärrettävästi vahvoja tunteita. Pakolaisapu on kuitenkin huolestunut lisääntyneestä vastakkainasettelusta ja maahanmuuttajataustaisiin kohdistuneesta uhkailusta ja väkivallasta.

”Terrorismin päätavoitteena on lietsoa pelkoa ja vastakkainasettelua. Pidämme tärkeänä, että tämän ei anneta tapahtua Suomessa Turun tapahtumien seurauksena. Kaikilla on maassamme sama oikeus turvallisuuteen”, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

Tanssien ja keilaten kohti kotoutumista

Pakolaisavun retkiryhmät tuovat vaihtelua vastaanottokeskusten asukkaiden arkeen ja piristystä pääkaupunkiseutulaisten kesään. Samalla ne edistävät maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta yhteiskuntaan.

Muutaman sadan metrin päässä Erottajan trendikkäisiin kuppiloihin ahtautuneista turisteista sijaitsee Punavuoren vastaanottokeskus. Ulkona aikuiset juttelevat auringossa ja lapset pelaavat rikkinäisellä pallolla. Pihan keskellä pieni tyttö juoksee ympyrää ja leikkii lentokonetta.

Minä ja Pakolaisapu: Khalid Iddriss

Kokemusasiantuntija Khalid Iddriss muistuttaa, ettei kotoutuminen ole vain lakien ja tapojen tuntemista, vaan myös pakolaisen oma kokemus uuteen maahan sopeutumisesta ja joukkoon kuulumisesta.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Työni on pääasiassa kiintiöpakolaisten kotouttamista uusiin kuntiin. Annan heille tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista heti heidän saavuttuaan Suomeen. Puhun heille heidän omaa äidinkieltään arabiaa, koska siten väärinymmärrykset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Mitä enemmän pakolaiset tietävät, sitä helpompaa kotoutuminen on. Teen töitä myös kunnan viranomaisten kanssa. Kerron heille pakolaisuudesta, ajankohtaisesta pakolaistilanteesta sekä pakolaisten matkasta leireiltä uuteen kotimaahan.