Uusia alkuja Suomessa ja maailmalla

Kiitos lahjoittajiemme ja rahoittajiemme, maailmasta tuli jälleen vähän parempi vuonna 2016! Tässä joitakin esimerkkejä työmme tuloksista Suomessa ja maailmalla.

Yksi keskeinen toimintamuoto kotimaan työssämme on maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminta, jota Pakolaisapu on tehnyt jo 15 vuotta. Vuonna 2016 vertaisryhmiä järjestettiin myös turvapaikanhakijoille. Yhteensä 554 turvapaikanhakijaa sai vastaanottokeskuksissa pidetyissä ryhmissä tietoa muun muassa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä Suomessa.

Minä ja Pakolaisapu: Nina Patanen

Pakolaisavun kansalais- ja järjestötoiminnan päällikkö Nina Patanen haluaa innostaa sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajat mukaan vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen kansalais-ja järjestötoiminnan päällikkö. Työnkuvaani kuuluu hankehallinnointia, kehittämistä ja verkostotyötä. Olemme läpileikkaava yksikkö ja vahvasti mukana organisaation muissa toiminnoissa. Aikaisemmin toimin Pakolaisavun Järjestöhautomon hankejohtajana, mutta organisaatiomuutoksen myötä vapaaehtoistoiminta ja Järjestöhautomo yhdistettiin samaan yksikköön. Kumpikin toiminta vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja aktiivista toimijuutta.

Tarjoa tarina, älä tapahtumaa

Tampereen seudun järjestöjen vierailu Aamulehteen auttoi ymmärtämään, mikä mediaa maahan muuttaneiden perustamissa järjestöissä kiinnostaa.

Ensimmäinen juttuidea kerrotaan heti toimituksen aulassa. Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry:tä edustava Yan Zhao selittää toimittaja Tiina Ellilälle, miksi Aamulehden kannattaisi kirjoittaa eräästä Suomeen muuttaneesta kiinalaisesta.

– Hänellä on hyvin jännittävä elämäntarina.

Juuri tällaisista vinkeistä toimittaja pitää.

– Usein järjestöt ottavat toimitukseen yhteyttä silloin, kun ne ovat järjestämässä jotakin tapahtumaa. Toimittajan kannalta tapahtumat eivät kuitenkaan ole kovin kiinnostavia, Ellilä sanoo.

Maahan muuttaneiden yhdistykset löytävät paikkansa järjestökentällä

Järjestössä toimiminen on luonteva tapa päästä sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahan muuttaneiden perustamat yhdistykset törmäävät kuitenkin usein byrokratiaan ja kielimuuriin. Pakolaisavun Järjestöhautomo kannustaa yhdistyksiä kehittämään toimintaansa ja saamaan äänensä kuuluviin.

Lomake 76 sekä 62 verottajalle, kolme asiakirjaa Patentti- ja rekisterihallitukseen, mitä muuta pitikään muistaa…? Byrokratiaviidakko on vaikea jo koko ikänsä Suomessa asuneille. Yhdistystoimintaa säätelevät lait aiheuttavat päänvaivaa, eivätkä vähiten maahan muuttaneille. Innostus taittuu helposti epätoivoon, etenkin jos aiempaa kokemusta järjestöissä toimimisesta ei ole.

Me ollaan vaikuttajia kaikki

Julkaistu Demokratia.fi:ssä 22.2.2016.

Kuvittele olevasi pienen, mutta ketterän yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys auttaa maahan muuttaneita nuoria harrastusmahdollisuuksien löytämisessä, ja olette samalla keksineet vaikka kuinka paljon kotoutumista tukevia uudistuksia. Törmäät sattumalta kotoutumisesta vastaavaan ministeriin työpaikkasi hississä. Sinulla on minuutti aikaa. Mitä teet?

Yksi vaihtoehto on katsella hissin kattoon tai omiin varpaisiin. Toinen vaihtoehto on tarttua tilaisuuteen ja vaikuttaa. Vaikuttamisella ja varsinkin sen synonyymillä, lobbauksella, on hieman kielteinen kaiku. Ovatpa jotkut päättäjätkin sanoneet, etteivät he aio lobbareiden kanssa keskustella. Sellaista päätä tai päättäjää ei kuitenkaan löydy, jossa asuisi kaikki maailman viisaus. Jos me kansalaiset vaadimme päättäjiltä fiksuja päätöksiä, on meidän velvollisuutemme tarjota heille tietoa päätösten vaikutuksista elämäämme.

Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamista jo kymmenen vuoden ajan

Yhdistystoiminta on oleellinen osa suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttamista. Yksi suurimmista toiminnan laajentumista ja tehostamista rajoittavista tekijöistä on kuitenkin tietämättömyys suomalaisesta yhdistyslainsäädännöstä ja parhaista käytännöistä. Pakolaisavussa havahduttiin tilanteeseen jo yli kymmenen vuotta sitten, jolloin erityisesti maahan muuttaneiden ja etnisten vähemmistöjen järjestöjen tukemiseksi ideoitiin yhdistystyön osaamis- ja kouluttamiskeskus Järjestöhautomo.