Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

Vuosi sitten tapahtui jotain historiallista, kun YK:n yleiskokous kutsui kansainvälisen yhteisön koolle ensimmäiseen pakolaisuutta ja siirtolaisuutta käsittelevään huippukokoukseen. Huippukokouksen tavoitteena oli laatia aiempaa inhimillisempi ja yhtenäisempi strategia maahanmuuton hallitsemiseksi. Kokouksen tuloksena syntyi New Yorkin julkilausuma.

New Yorkin julkilausuman sisältämiä keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten ihmisoikeuksien turvaaminen, pakolaislasten koulutuksen takaaminen, suuria pakolaismääriä vastaanottavien maiden tukeminen sekä muukalaisvihan ja rasismin torjuminen. Näiden lisäksi päätettiin, että laaditaan kaksi kansainvälistä sopimusta (engl: Global Compact) siirtolaisuuden ja pakolaisuuden yhteisistä periaatteista. Tämä tarkoittaisi, että maahanmuuton ja pakolaistilanteen hallinnasta olisi ensimmäistä kertaa yhteinen kansainvälinen näkemys.

Välimeren tilanteeseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna 318 280 ihmistä on pyrkinyt Eurooppaan turvattomia reittejä pitkin Välimeren yli. Heistä 3 654 on kadonnut tai hukkunut matkan aikana. Todellisten ratkaisujen sijaan päättäjät ovat keskittyneet laastariratkaisuihin.

Välimeren ylittäminen on monille sotaa ja vainoa pakeneville ainoa tapa päästä turvaan. Euroopan unioni on tiukalla viisumi- ja rajapolitiikallaan käytännössä sulkenut turvalliset ja lailliset reitit kansainvälisen suojelun hakemiseksi.

Monet jäsenvaltioista ovat lisäksi tehneet omalla politiikallaan selväksi, ettei niihin kannata tulla. Suomessa on muun muassa tiukennettu turvapaikkalinjauksia, vaikeutettu perheenyhdistämistä, pienennetty pakolaiskiintiötä ja heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusapua.

Suomi unohtaa pitkäkestoisista konflikteista kärsineet pakolaiset

EU:n ja Turkin välinen sopimus vaikuttaa Suomen pakolaiskiintiön kokoon. Kiintiöön pääseminen Turkista edellyttää, että Kreikasta turvapaikkaa hakenut syyrialainen palautetaan takaisin Turkkiin. Vasta tämän jälkeen Turkissa leirillä odottava syyrialainen pääsee kiintiöpakolaisena Suomeen.

Suomen pakolaiskiintiö laskettiin tänä vuonna 750 pakolaiseen. Osa heistä vastaanotetaan EU:n yhteisen pakolaiskiintiön ja loput EU:n ja Turkin sopimuksen kautta. Kaikki kiintiöön valittavat pakolaiset ovat lähtökohtaisesti syyrialaisia.

Seminaari: Pakolais- ja turvapaikanhakijanaiset Suomessa ja EU:ssa

Pakolais- ja turvapaikanhakijanaiset Suomessa ja EU:ssa:
näkymättömiä, haavoittuvia, hyväksikäytettyjä?

Ovatko kaikki turvapaikanhakijat nuoria miehiä? Millainen on pakolaisuuden sukupuolijakauma? Mitä erityisiä riskejä naiset kohtaavat pakomatkallaan? Väkivaltaa, häirintää, hyväksikäyttöä? Mitä voimme tehdä heidän auttamiseksi Suomessa ja EU:ssa?

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, Suomen Pakolaisapu ry sekä Monika-Naiset liitto ry järjestävät avoimen kansainvälisen naistenpäivän seminaarin perjantaina 4. maaliskuuta 2016 kello 11.00 – 13.00 (kahvitarjoilu klo 10.30 alkaen) Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki).

Dublin-asetus – Euroopan ilmasilta

Viimeistään kesä 2015 toi maailmanlaajuisen pakolaistilanteen näkyväksi Euroopan rajoille. Maailmassa on pitkittyneiden konfliktien takia enemmän pakolaisia kuin koskaan aikaisemmin. Suurin osa heistä on paennut kotoaan oman maansa sisällä toiselle alueelle tai vaihtoehtoisesti naapurimaihin. Kun konfliktien ratkaisua ei ole näkyvissä, osa ihmisistä alkaa siirtyä ensin Välimeren maihin ja vähitellen pohjoisempaan Eurooppaan.

Kun uutiset kansainvälistä suojelua hakevien ihmisten hukkumiskuolemista matkan varrella täyttivät eurooppalaiset tiedotusvälineet ja mielet, Euroopan unionin ensimmäinen vastaus tilanteeseen oli pyrkiä tuhoamaan ihmissalakuljettajien käyttämiä veneitä. Tilanteen jatkuessa Eurooppa-neuvosto päätti myös 120 000 turvapaikanhakijan sisäisistä siirroista Kreikasta ja Italiasta muihin jäsenvaltioihin.