Uusia alkuja Suomessa ja maailmalla

Kiitos lahjoittajiemme ja rahoittajiemme, maailmasta tuli jälleen vähän parempi vuonna 2016! Tässä joitakin esimerkkejä työmme tuloksista Suomessa ja maailmalla.

Yksi keskeinen toimintamuoto kotimaan työssämme on maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminta, jota Pakolaisapu on tehnyt jo 15 vuotta. Vuonna 2016 vertaisryhmiä järjestettiin myös turvapaikanhakijoille. Yhteensä 554 turvapaikanhakijaa sai vastaanottokeskuksissa pidetyissä ryhmissä tietoa muun muassa omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä asumisesta, koulutuksesta ja työelämästä Suomessa.

Järjestöt: Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen on kaikkien etu

Asunnottomista perheistä yli puolet on maahanmuuttajaperheitä ja alle 25-vuotiaista yksinelävistä asunnottomista joka neljäs on maahanmuuttaja. Maahanmuuttajien asunnottomuudelle tyypillistä on myös niin sanottu piiloasunnottomuus.

Vuosina 2008-2015 toteutetut valtakunnalliset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat (PAAVO 1 ja 2) ovat onnistuneet tehokkaasti vähentämään pitkäaikaisasunnottomien määrää. Samalla asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista korkean vuokratason ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen vuoksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yhden haavoittuvimmista ryhmistä muodostavat pienituloiset yksineläjät.

Pop up -sovitteluklinikka tarjoaa apua arjen ristiriitatilanteisiin

”Riidat ovat seikkailuja”, sanoo 15 vuotta sovittelutyötä tehnyt Jens Gellin.

Pasilan asukastalo on jo aamulla täynnä kuhinaa. Ikäihmisten kerho on alkamaisillaan ja pullakahvit odottavat osallistujia. Kolme somalinaista naureskelee pöydän ympärillä. Huoneen perällä istuu läppärin äärellä asukastalon vakiporukalle tuttu hahmo, Jens Gellin. Hän on tullut pitämään sovitteluklinikkaa. Idea on yksinkertainen. Naapuruussovittelun koordinaattorina työskentelevä Gellin on paikalla ja kuka tahansa voi tulla juttelemaan hänelle asumiseen liittyvistä pulmista.

Kotoutuminen alkaa toimivasta naapurustosta

Moni suomalainen kunta ottaa ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia vastaan.

”Kotoutumisesta puhuttaessa korostetaan usein kielenopiskelun ja työllistymisen tärkeyttä, mutta unohdetaan alkuvaiheessa tärkein tekijä: asuminen”, sanoo Pakolaisavun kotimaan toiminnan päällikkö Pia Lindfors.

Suomen Pakolaisapu on jo vuosia työskennellyt monikulttuurisen asumisen ja kotoutumisen kysymysten parissa. Kertynyt kokemus haluttiin saada uusien tulijoiden, viranomaisten ja asumisen toimijoiden käyttöön. Syntyi Kotikunta-hanke, joka alkaa nyt levittää kotouttamisen hyviä käytäntöjä kiintiöpakolaisia vastaanottaville kunnille.

Missä ovat asumissarjakuvat ja materiaalipankki?

Pakolaisavun nettisivuja uudistetaan kevään aikana. Uudistuksen aikana vanhoilla sivuillamme ollut runsas asumiseen liittyvä aineisto sarjakuvineen ja oppaineen on väliaikaisesti vain arkistoidussa muodossa. Aineisto on toistaiseksi saatavilla pyydettäessä osoitteesta toimisto@pakolaisapu.fi tai selailemalla materiaalia täällä.

Materiaalipankki palaa jäsennellyssä muodossa uusille kevään aikana julkaistaville sivuillemme. Pahoittelemme muutostöistä aiheutunutta vaivaa!