Surullinen päivä pakolaisten oikeuksille

Kansanedustajat aloittavat kesälomansa tänään. Viime töikseen eduskunta hyväksyi pakolaisten perheenyhdistämisten kiristykset ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentämisen.

Lakimuutoksen myötä pakolaisten mahdollisuus perhe-elämän viettoon Suomessa käytännössä lakkaa. Jo nyt vaikeasta perheenyhdistämisestä tehdään kohtuuttomien toimeentuloedellytysten myötä mahdotonta. Toimeentuloa vaaditaan myös yksin Suomeen tulleilta lapsilta.

Eduskunnassa lakiesityksestä keskusteltiin useaan otteeseen tuntikausia. ”Mitä olette tehneet minun maalleni? Meillä ei ole mitään tarvetta, ei mitään hätää rajoittaa perheiden yhdistämistä edelleen”, sanoi RKP:n kansanedustaja ja entinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kyyneleet silmissään eduskunnassa viime viikolla.

Vuoden pakolaisnaisen kirje kansanedustajille: Uskotko, että ilman perhettään oleva ihminen voi olla onnellinen?

Suomi on hyvä maa. Voisin sanoa, että se on paras maa, jossa olen asunut. Olen onnekas, iloinen ja kiitollinen siitä, että Suomi otti minut ja osan perheenjäsenistäni vastaan kiintiöpakolaisena.

Sain mahdollisuuden aloittaa elämäni nollasta ja tällä hetkellä minulla on kaikki hyvin. Suomen avulla sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja jopa oman yrityksen.

Mutta arvoisat kansanedustajat ja koko Suomi, tiedättekö mikä on ollut elämässäni tärkein ja on edelleen tärkein asia? Se on PERHE. Minä muistan sen päivän, kun pienenä jouduin hyvästelemään isäni ja äitini. Oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoa. Luulin ja toivoin, että palaisin takaisin heidän luokseen pian. Mutta se ei toiveistani huolimatta ikinä toteutunut!

Kansanedustajat, äänestäkää perheenyhdistämisen kiristykset kumoon!

Hallituksen esitys uusista tiukennuksista perheenyhdistämisen ehtoihin menee eduskunnan lopulliseen äänestykseen tällä viikolla. Joukko pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsi- ja naisjärjestöjä vetoaa kansanedustajiin, jotta julmista ja lyhytnäköisistä kiristyksistä luovuttaisiin.

Jos kansanedustajat antavat hyväksyntänsä hallituksen esitykselle, perheenyhdistämisen ehtona vaadittaisiin kohtuuttoman suuria tuloja kansainvälistä suojelua saavilta. Toimeentulovaatimus ollaan ulottamassa nyt myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin.  Se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa. Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.

Lasten paikka on perheessä – miten käy yli 3000 yksin tulleelle lapselle?

Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on huolissaan niistä tuhansista lapsista, jotka hallituksen esitys uhkaa jättää Suomeen ilman perhettä. Perheenyhdistämisen vaikeuttamista koskeva lakiesitys on käsittelyssä tällä viikolla hallintovaliokunnassa. Järjestöt vaativat, että Suomen on turvattava lapsille oikeus perhe-elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Järjestöt vetoavat eduskuntaan lakiesityksen hylkäämiseksi.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 7000 lasta. Heistä 3024 saapui yksin maahan, tänä vuonna yksin tulleita lapsia on 198. Viime vuonna Suomessa ratkaistuista yksintulleita lapsia koskeneista turvapaikkahakemuksista 112 oli myönteisiä ja vain kaksi kielteistä. Suhdeluku on vuonna 2016 tehdyissä päätöksissä samaa luokkaa.

Perheenyhdistämisen ABC: miksi sitä ei tulisi enää vaikeuttaa?

Tiesitkö, että perheenyhdistäminen on jo nyt todella vaikeaa, monelle pakolaiselle jopa mahdotonta? Kerromme sarjakuvan avulla, miten monimutkaista perheen yhteen saattaminen on jo nyt.

Kuvitteellisen perhe Karzain tytär on saanut Suomesta turvapaikan. Pakistanissa paossa elävä perhe hakee perheenyhdistämistä. Koko prosessin ajan perheen tulee maksaa kaikki kulut itse.

Ennen edellisiä perheenyhdistämiskiristyksiä Suomessa asuva perheenjäsen, eli perheenkokoaja, sai panna hakemuksen vireille hakijoiden puolesta. Nykyään oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella voi panna vireille ainoastaan ulkomailla asuva hakija itse.

Perheenyhdistäminen mahdotonta jo nyt: Jamalin tarina

Suomesta oleskeluluvan saanut syyrialaismies Jamal luuli voivansa tuoda perheensä Suomeen. Perhe ei voi kuitenkaan jättää perheenyhdistämishakemusta, koska heitä ei päästetä Turkkiin. Jamal kertoo nyt oman tarinansa.

Huhtikuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun lähdin Syyriasta ja näin viimeksi perheeni. Olemme kotoisin pääkaupungista Damaskoksesta, jossa vaimoni ja 6-vuotias poikani ovat yhä. Päätimme lähdöstäni vaimoni kanssa, sillä olosuhteet Syyriassa pahenivat koko ajan. Olimme huolissamme etenkin poikamme tulevaisuudesta. Luulimme, että saatuani turvapaikan perheeni voisi tulla pian perässä. Erehdyimme pahasti.

Pakolaisapu vastustaa perheenyhdistämiseen kaavailtuja kiristyksiä

Hallitus valmistelee perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä. Pakolaisapu lausui luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta.

Pakolaisapu vastustaa perheenyhdistämiseen kaavailtuja kiristyksiä. Perhe-elämän vietto on ihmisoikeus. Tämän oikeuden toteutuminen on jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa monelle mahdotonta, eikä edellisten kiristysten seurauksia ole riittävissä määrin selvitetty. Kiristysten sijaan perheenyhdistämistä tulisi helpottaa.

Perheenyhdistäminen on jo nyt vaikeaa: Angelan tarina

Hallitus valmistelee parhaillaan perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä. Perheenyhdistäminen on kuitenkin jo nyt vaikeaa. Ugandasta paenneen yksinhuoltaja Angelan lapset joutuivat asumaan ulkomailla vieraissa perheissä kuukausia prosessin aikana ennen kuin pääsivät Suomeen. Vuosien epävarmuus perheen kohtalosta on jättänyt jälkensä lapsiin. Angela kertoo perheensä tarinan.

Angela, 35 vuotta

Jouduin lähtemään Ugandasta vuonna 2012, koska kimppuuni oli käyty jo useita kertoja. Sekä viranomaiset, oikeuslaitos että paikalliset jengit vainosivat ja ahdistelivat minua sen takia, että kuulun seksuaalivähemmistöön. Esikouluikäinen tyttäreni muistaa vieläkin kokemamme vainon.

Isä ei saa tytärtään Suomeen

Sisäministeriö valmistelee parhaillaan perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamista. Perheenyhdistämisestä on kuitenkin tehty jo aiemmilla kiristyksillä vaikeaa, jopa mahdotonta. Pelkästään hakemuksen jättämisen liittyvä byrokratia ja kustannukset estävät monien perheiden haaveet yhteisestä elämästä. Togolainen Muhamed kertoo oman tarinansa.

Muhamed Bawa Sanoussin, 31.

Synnyin köyhälle alueelle Togossa, mutta vaikka minulla ei ollut varaa käydä koulua, pääsin oppipojaksi vaatekauppaan. Opin ammatin ja aikaa myöten pystyin perustamaan oman kauppani. Mieltäni kuitenkin kaihersi, että monet muut kotiseudullani eivät olleet niin onnekkaita, ja halusin antaa takaisin.

Perhe ajetaan vaarallisille reiteille

Hallituksen aikeet kiristää perheenyhdistämistä entisestään ajavat myös muut perheenjäsenet vaarallisille reiteille. Perheenyhdistäminen oli hallittu ja turvallinen tapa tulla Suomeen, mutta siitä ollaan tekemässä lähes mahdotonta. Somaliasta Suomeen paennut Halimo ja hänen poikansa Ahmed kertovat tarinansa.

Halimo, 47 vuotta:

Olen kotoisin Mogadishusta, Somalian pääkaupungista. Jouduin kuitenkin pakenemaan, kun minusta tuli Al-Shabaab-terroristijärjestön silmätikku ja sain tappouhkauksia, vain koska työskentelin kaupungin virastotalossa siivoajana. Koko perheeni oli vaarassa, kun taistelut alueen asukkaiden ja Al-Shabaabin välillä kiihtyivät. Olen menettänyt ensimmäisen aviomieheni, vanhimman poikani ja yhden sisaruksistani Somalian väkivaltaisuuksissa. Tyttäristäni kaksi ovat loukkaantuneet vakavasti taisteluissa.