Kehitysyhteistyö ja hauraiden maiden tukeminen

Kehitysyhteistyön avulla voidaan puuttua pakolaisuuden syihin ennaltaehkäisevästi. Hauraiden maiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen ehkäisee konfliktien syntymistä ja luo toimeentulon mahdollisuuksia, ja vähentää siten pakolaisuutta.

Kansalaisyhteiskunta toimii valtion vastapuolena ja neuvottelukumppanina yhteiskunnan kehitystä määriteltäessä. Ilman kehitysyhteistyötä ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa köyhät ja syrjityt jäävät helposti huomiotta.

koulutuksella

Tällä hetkellä prosentti maailman väestöstä omistaa lähes puolet maailman varallisuudesta. Jotta maailmantalouden rakenteet saadaan terveemmälle pohjalle, tarvitaan eri toimijoiden yhteispeliä, jossa valtio, yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta toimivat yhdessä.

Myös Suomen tekemä kehitysyhteistyö on sidottava globaaleihin kehitystavoitteisiin, joihin kaikki maailman maat pyrkivät yhdessä. Lyhytjänteisillä, poliittisten muutosten mukaan vaihtuvilla tavoitteilla ja määrärahoilla ei pystytä turvaamaan kehitysyhteistyön vaikuttavuutta.

Pakolaisleirien ja paluumuuttoalueiden haasteita

Alueet, joilla Suomen Pakolaisapu työskentelee, ovat toimintaympäristöinä haasteellisia. Pakolaisleirit sijaitsevat useasti syrjäisillä seuduilla, joilla infrastruktuuri on kehittymätöntä. Monissa tapauksissa alueet ovat myös turvattomia rajan läheisyyden ja aseellisten joukkojen toiminnan vuoksi.

Paluumuuttoalueilla infrastruktuuri on yleensä kärsinyt sodan aikana ja jälleenrakennus vasta käynnistynyt. Sota rampauttaa koko yhteiskuntaa ja sen vuoksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa on välttämätöntä.

Pitkäaikainen pakolaisuus ja avun varassa eläminen passivoi usien ihmisiä ja saa monet myös menettämään uskon omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Konfliktin ollessa ohi vastuun kantaminen ja itsenäisen elämän aloittaminen uudelleen on monelle hankalaa ja pelottavaakin. Sodanaikaiset traumat ja eri ryhmien väliset vihamielisyydet vaikuttavat pitkään pakolaisten arkeen.

Pakolaisavun koulutuksissa pyritään vahvistamaan opiskelijoiden oman elämän hallintaa ja kannustetaan yhteistyöhön. Opetusmenetelminä toiminnalliset harjoitukset sekä keskustelu purkavat jännitteitä ja ennaltaehkäisevät uusien konfliktien syntyä.

Järjestöjen rooli

Kansainvälisten järjestöjen pitkäaikainen läsnäolo maassa on usein tarpeen erityisesti, jos maassa on ollut sisällissota. Konfliktin piilevät syyt ja sen aikaiset tapahtumat saattavat kärjistyä uudelleen mikäli jälleenrakennustuki ei ole oikein kohdistettua tai riittävää.

Liberia_lukutaito_Jenni Hamara

Pitkäaikainen läsnäolo tuo järjestölle laaja-alaisen ymmärryksen konfliktin syistä ja mahdollistaa siten toiminnan tehokkuuden. Samalla se lisää järjestön vastuuta kohderyhmälle ja nostaa vaatimuksia toiminnan laadulle ja toimintatavoille.

Paikallisten kansalaisjärjestöjen koulutus ja tuki ovat olennainen osa toimintaamme. Kansallisilla toimijoilla on vankka maan, kohderyhmän ja verkostojen tuntemus ja sodan jälkeen heidän sitoutuminen maansa jälleenrakennukseen on usein merkittävää. Kouluttamalla paikallisia toimijoita pyrimme varmistamaan, että tiedot ja taidot juurtuvat osaksi paikallisia käytäntöjä.