Työ Suomessa

Pakolaisavun toiminta kattaa koko kotoutumisen kaaren juuri maahan saapuneista pakolaisista ja siirtolaisista Suomessa pitempään olleisiin aktiivisiin maahanmuuttajiin.

Järjestöhautomo
Kasvokkain
Kotikunta
Kurvi
Naapuruussovittelun keskus

Järjestöhautomo: tukea ja tietoa maahan muuttaneiden ja etnisten vähemmistöjen yhdistyksille sekä kunnille

Järjestöhautomo kouluttaa ja tukee maahan muuttaneiden ja etnisten vähemmistöjen yhdistyksiä toimimaan aktiivisesti ja itsenäisesti suomalaisessa järjestökentässä.

Järjestöhautomo_Nina Patanen kouluttaa_Laura Böök

Järjestötyön hyödyt maahan muuttaneille ihmisille: Järjestöissä toimiminen on hyvä tapa oppia suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä, demokraattista päätöksentekoa sekä tasa-arvon kunnioittamista. Järjestötyö antaa mielekästä ja motivoivaa tekemistä sekä avaa parempia mahdollisuuksia työllistymiselle ja elämässä etenemiselle.

Maahanmuuttajajärjestöjen hyödyt kunnille ja kaupungeille: Maahanmuuttaja- ja monikulttuuriset järjestöt tekevät arvokasta kotoutumista edistävää työtä Suomessa. Monilla yhdistyksillä on hyväksi koettuja käytäntöjä mm. vanhustyössä, vertaistuessa, neuvonta- ja infopalveluissa sekä lapsi- ja nuorisotyössä. Yhdistysten antamat kotoutumista tukevat palvelut ovat usein muutettavissa osaksi kaupungin tai kunnan maahanmuuttajapalveluja tai tukemaan niitä. Järjestöt ovat myös alueensa parhaita asiantuntijoita maahanmuuttajuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa sekä luotettava asiantuntijakumppani kaupungeille ja kunnille tiedonvälittämisessä ja tiedonkeruussa. Järjestöhautomo toimii järjestöjen sekä kaupunkien ja kuntien yhteisenä palveluorganisaationa. Siltä voi pyytää neuvoja ja apua kaikkiin järjestöjen organisointiin liittyvissä kysymyksissä.

Järjestöhautomosta tukea ja tietoa maahanmuuttajayhdistyksille: Järjestöhautomon työntekijät antavat tietoa ja tukea yhdistyksen perustamiseen, talouteen, hallintoon, varainhankintaan ja avustushakemusten laatimiseen liittyen. Järjestöhautomolla on laaja ja kattava koulutustarjonta, jonka avulla se voi valmentaa yhdistyksiä toimimaan mm. palvelujen tarjoajina.

Lisätietoa yhteistyömahdollisuuksista ja koulutuksista saa järjestöhautomon omilta nettisivuilta www.jarjestohautomo.fi!


Kasvokkain: tukea arkeen vertaisryhmästä

Maahanmuuttajat ovat parhaita asiantuntijoita tukemaan uusia tulijoita suomalaisessa arjessa. Kasvokkain-toiminta kouluttaa maahanmuuttajien vertaisryhmätyöhön.

Vertaistuki_kuvapankki_Laura Böök

Vertaisryhmät tarjoavat maahanmuuttajille ohjausta Suomessa elämisen haasteisiin sekä mahdollisuuksia tutustua ohjatusti erilaisiin toimintoihin ja palveluihin. Suomen Pakolaisapu on järjestänyt vertaistoimintaa maahanmuuttajille yli kymmenen vuoden ajan. Vertaisryhmä tukee erityisesti niitä maahanmuuttajia, joiden kielitaito on heikko tai joiden kotoutuminen on jäänyt puolitiehen.

Tarjoamme kuntien, seurakuntien, oppilaitosten ja järjestöjen työntekijöille koulutusta vertaisryhmien käynnistämisestä ja hallinnoinnista koko maassa. Jos yhteistyö lähtee käyntiin, järjestämme myös vertaisohjaajien peruskoulutukset kussakin kunnassa. Ylläpidämme lisäksi ohjaajapankkia koulutuksen suorittaneista henkilöistä, jotka ovat vastaisuudessakin innostuneita toimimaan ohjaajina.

Kasvokkain-toiminnalla on tällä hetkellä toimistot Helsingissä ja Joensuussa, mutta olemme kouluttaneet vertaisryhmätyön mallia mm. Turun, Lahden, Lappeenrannan, Lieksan ja Kontiolahden kunnissa. Tällä hetkellä yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa Tampere, Järvenpää, Vantaa ja Espoo. Jos olette kiinnostuneita tulemaan jatkossa yhteistyökunnaksi, ottakaa yhteyttä!

Olemme myös perustaneet yhteistyöverkoston tahoille, jotka järjestävät erilaisia vertaistuellisia ryhmiä maahanmuuttajille pääkaupunkiseudulla. VeTo-verkostosta lisätietoa osoitteessa www.vetoverkosto.fi.

Kotikunta: kiintiöpakolaisten kotoutuminen käyntiin

Valtakunnallinen Kotikunta-hanke edistää kiintiöpakolaisten kotoutumisen nopeaa käynnistymistä ja kiinnittymistä vastaanottaviin kuntiin ja asuinyhteisöihin.

_MG_6281

Tarjoamme kunnille:
• tukea kiintiöpakolaisten kotoutumista edistävän asumispalveluverkoston rakentamiseen
• tukea kiintiöpakolaisten ja kunnan asukkaiden välisiin kohtaamisiin
• naapuruussovittelua kiintiöpakolaisten asuinympäristössä ilmaantuvien, asukkaiden välisten, mahdollisten konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkomiseksi
• valmennusta kuntien työntekijöille kiintiöpakolaisten kotoutumista tukevan VertaisKoto-kurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen ja tukea kurssia tukevan vertaisryhmätoiminnan käynnistämiseen.

Tämä hyödyttää ensisijaisesti haavoittuvassa asemassa olevia kiintiöpakolaisia, mutta kehitetyistä käytännöistä ja kokemuksista hyötyy myös koko vastaanottava kunta kaikkine asukkaineen.

Työssämme yhdistyy Pakolaisavun osaaminen asumisen verkostojen ja asukastyön kehittämisessä sekä alkuvaiheen kotoutumista tukevan vertaisryhmätoiminnan parissa. Teemme yhteistyötä ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia vastaanottavien kuntien kanssa. Vuosittain otetaan mukaan kolme uutta kuntaa.

Mikäli kiinnostuit yhteistyöstä, ota meihin yhteyttä!

Milla Mäkinen, milla.makinen@pakolaisapu.fi, puh. 044 768 9687

eusa_kuvakaappaus


Kurvi: tukea maahan muuttaneille nuorille

Kurvi pyrkii vahvistamaan täysi-ikäisten maahan muuttaneiden nuorten toimijuutta.

Kurvi_Iina ja nuori_kuvapankki_Laura Böök

Moni maahan muuttaneista nuorista on tilanteessa, jossa elämässä pitäisi edetä nopeasti. Kuitenkin lähtökohdat, esimerkiksi koulutuksen osalta, ovat heikommat kuin useimmilla Suomessa syntyneillä. Lähipiirin tuki voi olla heikkoa ja vaikeassa tilanteessa yksin pärjäämisen taakka on suuri kantaa. Vasta muutaman vuoden Suomessa asunut nuori tarvitsee usein apua myös suomalaisen byrokratian kohtaamiseen ja arjen rakentamiseen.

Kurvi tukee 18–25-vuotiaita maahan muuttaneita nuoria aikuisia. Ensisijaisia työmuotoja ovat palveluohjaus, henkilökohtainen ohjaus ja voimaannuttaminen. Voimaannuttamisen keinoin pysähdymme kuuntelemaan nuorta ja pohtimaan yhdessä nuoren kanssa hänen elämäänsä. Autamme nuorta tunnistamaan ja hyödyntämään omia voimavaroja sekä löytämään elämälle mielekkään suunnan. Henkilökohtaisessa ohjauksessa tuemme asiakkaan arjessa selviytymistä ja palveluohjauksessa tavoitteena on asiakkaan tietojen ja taitojen lisääminen niin, että hän osaa luovia itsenäisesti monimutkaisessa palvelujärjestelmässä. Nuoren oman toimijuuden sekä tietojen ja taitojen kasvaessa jättäydymme pikkuhiljaa taka-alalle. Kurvin tuki on kokonaisvaltaista ja liikumme asiakkaiden kanssa siellä, missä he tarvitsevat tukea.

Yksilön mahdollisuus elämäntilanteen muutokseen riippuu myös yhteiskunnallisista toimijoista. Kurvi tekee myös vaikuttamistyötä, jonka avulla pyritään tuomaan esiin asiakasryhmän elämäntilannetta. Tietoa lisäämällä yhteiskuntaa voidaan kehittää yhdenvertaisemmaksi.

Osana vaikuttamistyötä Kurvi-projektissa on tehty yhdessä nuorisotutkimusverkoston tutkijan Antti Kivijärven kanssa kirja maahan muuttaneiden nuorten kohtaamista yhteiskunnallisista esteistä. Kirjassa käydään läpi myös Kurvin toimintamalli, jossa asiakkaiden elämäntilannetta ja toimijuutta pyritään parantamaan yksilöä tukemalla ja hänen toimintaympäristöönsä vaikuttamalla.

Voit lukea kirjaa netissä tässä: Kiertoteitä (pdf). Kirjan voi myös tilata printtiversiona paino- ja postituskuluja vastaan (14e) ottamalla yhteyttä Pakolaisavun toimistoon.

Ota yhteys:

Harri Nieminen
Hankejohtaja, Kurvi
044 720 8479


Maryam Fathollahi
Ohjaaja, Kurvi
044 759 8284


Iina Helldan
Ohjaaja, Kurvi
044 767 1594


Eero Lehtovirta
Ohjaaja, Kurvi
044 7328 061


Jari Miettinen
Ohjaaja, Kurvi
045 264 0705



Naapuruussovittelun keskus: asumiseen liittyvien konfliktien ennaltaehkäisyä ja sovittelua

Naapuruussovittelu_kuvapankki_laput_Laura Böök

Mitä on naapuruussovittelu?

Asukkaiden välisten ristiriitojen taustalla on usein erilaiset elämäntilanteet ja tavat sekä katkennut tai vihamielinen vuorovaikutus. Pahimmillaan pienet asiat kuten tuoksut ja äänet kärjistyvät ja johtavat jatkuviin yhteydenottoihin ja valituksiin kiinteistöyhtiöön. Pitkäkestoiset riidat huonontavat koko naapuruston ilmapiiriä ja turvallisuuden tunnetta.

Naapuruussovittelussa käydään avointa keskustelua riidan tai konfliktin osapuolten kesken koulutettujen sovittelijoiden avulla. Riidan osapuolet voivat tuoda esiin omia näkökulmiaan ja mielipiteitään ja päästä sopimukseen.

Sovittelutilanteessa kukin osapuoli ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja vahinkoa kärsinyt osapuoli saa tyydyttävän selityksen tai korvauksen tapahtuneesta. Laajemmin naapuruussovittelun tavoitteena on asumisturvallisuuden parantaminen ja naapureiden välisten suhteiden korjaaminen.

Kuka voi pyytää sovittelua?

Aloitteen naapuruussovittelun käynnistämisestä voi tehdä ristiriitatilanteen osapuoli, muu asukas, kiinteistöyhtiön edustaja (isännöitsijä tai asumisneuvoja) tai muu taho, esim. poliisi, yhdenvertaisuusvaltuutettu, sosiaalitoimisto, neuvola, seurakunta ym.

Naapuruussovittelun keskuksen omat nettisivut löytyvät osoitteesta: www.naapuruussovittelu.fi