#lahjoituslauantai: Jo pienellä summalla saa aikaan uusia alkuja

Lauantaina 25.11. järjestetään Suomessa toista kertaa lahjoituslauantai. Teemapäivän ajatuksena on kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä lahjoittamaan aikaa tai rahaa itselleen tärkeään kohteeseen, ja kertomaan siitä sosiaalisessa mediassa hashtagilla #lahjoituslauantai.

Pakolaisapu on 50-vuotias järjestö, joka tekee työtä uusien alkujen eteen Suomessa ja kehitysmaissa. Lahjoittamalla Pakolaisavun työhön tuet sodista kärsineitä ihmisiä kehitysmaissa, joissa valtaosa pakolaisista elää. Lahjoitusten avulla ihmisille voidaan järjestää lukutaito-, ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta, jotka antavat elintärkeitä taitoja vaikeassa tilanteessa. Moni on jäänyt kokonaan vaille koulutusta ja menettänyt sodissa kotinsa, omaisuutensa, usein myös läheisensä.

”Haluan tehdä töitä kynällä”

Norsunluurannikolta Liberiaan paenneet Yapin Tahou Auber  ja Julienne Dompea eivät uskoneet, että lukutaitokoulutuksella olisi heille mitään annettavaa. Pakolaisavun lukutaitopiiriin osallistuminen kuitenkin muutti kummankin elämän.

“Joudun lähtemään Norsunluurannikolta vuonna 2002, kun siellä alkoi sisällissota. Ylitin Liberian rajan ja jäin asumaan Bahnin pakolaisleirille. Kotimaassani minulla ei ollut mahdollisuuksia käydä koulua, joten saapuessani Liberiaan olin luku- ja kirjoitustaidoton.

Pakolaisisän toive: pari huonetta ja turvan tunnetta koko perheelle

Itäisen Kongon väkivaltaisuuksia Ugandaan paennut Joseph Kambale Malonga on seitsenhenkisen perheen isä. Pakolaisuus tekee isän roolista haastavan, mutta lisääntynyt turvallisuus helpottaa perheen arkea.

Kongolainen Joseph Kambale Malonga, 37, sai tietää vaimonsa Jeanninen odottavan ensimmäistä lastaan alkuvuodesta 2013. Se oli tulevalle isälle onnellinen hetki, mutta siitä huolimatta Josephin mieltä varjosti pelko. Turvallisuustilanne pariskunnan kotikaupungissa, Itä-Kongossa sijaitsevassa Benissä oli arvaamaton: tulitaisteluja puhkesi tämän tästä, ja satoja siviilejä sai surmansa jatkuvissa yhteenotoissa.

Kaikkien Kaneli

Helsingin kaupungin leikkipuistoissa ja perhetaloissa järjestettävä Kotoklubi Kaneli tutustuttaa lapsiperheet toisiinsa ja suomen kieleen.

“Tämä ei ole maahanmuuttajatoimintaa.”

Näin Helsingin kaupungin positiivisen diskriminaation sosiaaliohjaaja Anna-Leena Soininen määrittelee Kotoklubi Kanelin.

“Se, mikä osallistujia yhdistää, ei ole, miten hyvin tai huonosti he puhuvat suomea, vaan lapsiperhearki, jota he elävät”, Soininen täsmentää.

Helsingin Pitäjänmäessa sijaitsevan leikkipuisto Strömbergin Kaneli-klubilla määritelmä toteutuu myös käytännössä. Paikalla on niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajaäitejä lapsineen, mutta täällä ei keskitytä taustoihin, vaan aloitetaan tärkeimmästä eli omasta nimestä.

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus Kotoklubi Kaneli -toiminnalle

Suomen Pakolaisapu myöntää Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen Kotoklubi Kaneli -toiminnalle. Helsingin kaupungin järjestämä Kaneli-toiminta tukee etenkin kotona lapsen kanssa olevien maahan muuttaneiden vanhempien kielen oppimista ja integraatiota.

”Arvostamme sitä, että Suomen Pakolaisapu on nähnyt leikin ja Kotoklubi Kaneli -toiminnan merkityksellisyyden ja päätti palkita työmme. Kanelissa on kyse ihmisten osallisuudesta ja kohtaamisesta: toiminnasta, joka palvelee sekä suomen- että muunkielisiä ja niin lapsia kuin aikuisia”, sanoo Helsingin leikkipuisto- ja koululaisten iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna.

Tervetuloa Vuoden kotoutumisteon julkistamistilaisuuteen 1.11. klo 10.00

Suomen Pakolaisapu jakaa ensimmäistä kertaa Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen. Tunnustuksen kautta Pakolaisapu haluaa nostaa esiin kotoutumisen tukemisen yhteiskunnallista merkitystä.

Vuoden kotoutumisteko 2017 -tunnustuksen saaja julkistetaan 1.11.2017 klo 10.00 Ostrobotnialla. Tervetuloa paikalle kuulemaan kotoutumisesta ja juhlimaan kanssamme tunnustuksen saajaa! Tilaisuudessa mukana mm. erikoistutkija Pasi Saukkonen ja apulaispormestari Nasima Razmyar. Tilaisuuden juontaa Tuomas Enbuske.

Uusi alku ompelijana

Pakolaisavun ompelukurssien kautta Myanmarin rajaseutujen naiset saavat mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen.

”Uskon, että voin ansaita ompelijana vähintään 5 000–7 000 Myanmarin kyatia päivässä”, sanoo Ma Thin Mar Oo luottavaisena.

Myanmarin kaakkoisosassa sijaitsevassa kylässä asuvalle yhden lapsen äidille noin 3–4 euroa vastaava summa olisi tuplasti se, mitä hän tienasi aiemmin peltotöissä. Mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen ompelemalla on 34-vuotiaalle Ma Thinille ehdottoman tarpeen, sillä enää maataloustöitä ei ole tarjolla.

Omakielinen Yhteiskuntaorientaatio-kurssi nopeuttaa pakolaisten kotoutumista

Suomen Pakolaisapu on kehittänyt Yhteiskuntaorientaatio-kurssin, jonka kautta pakolaiset saavat omakielistä ja yhdenmukaista opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta heti Suomeen muuton alkuvaiheessa. Pakolaisavun mielestä Suomessa omakielisen yhteiskuntaorientaation antamisesta tulisi määrätä laissa ja sille tulisi määrittää valtakunnallisesti yhtenäinen opetussisältö.


Päästäkseen osallisiksi yhteiskuntaan pakolaiset ja muut maahanmuuttajat tarvitsevat ymmärrystä siitä, minne he ovat tulleet ja miten heitä ympäröivä yhteiskunta toimii. Pakolaisavun kehittämä Yhteiskuntaorientaatio-kurssi vastaa tähän tarpeeseen ja antaa Suomeen saapuneille maahanmuuttajille avaimia ymmärtää paremmin suomalaista yhteiskuntaa.

Minä ja Pakolaisapu: Salome Awidi

Ugandassa Pakolaisavun projektivastaavana työskentelevä Salome Awidi haluaisi nähdä, että pakolaisten apuriippuvaisuus vähenee, sillä vain siten voidaan vähentää köyhyyttä.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen Kyakan pakolaisasustusalueen projektivastaava. Kyaka on yksi Ugandan monista pakolaisasustusalueista ja sijaitsee läntisessä Ugandassa, lähellä Kongon rajaa. Olen työskennellyt Pakolaisavun palveluksessa vuodesta 2008. Aikoinaan päätoimistomme oli Hoimassa, Kyangwalin pakolaisasutusalueen lähellä. Työskentelin silloin siellä projektityöntekijänä.

Mangopuun alla nuorten mielessä ovat vuohet, säästöt ja parempi ruoka

Automekaanikko Pascal Ntibashobokalle ei ole oman alan töitä Ugandan pakolaisasutusalueella. Sen sijaan hän vetää burundilaisnuorille toimeentuloryhmää, jossa nämä oppivat lukemaan ja kirjoittamaan sekä hankkimaan tuloja maataloudesta.

Mangopuun alla istuu joukko nuoria miehiä. Yksi paimentaa vuohilaumaa ja osallistuu välillä kokoukseen. Pikkuhiljaa puun alle saapuu myös tyttöjä ja muita kyläläisiä ihmettelemään, mistä oikein on kyse.

Ryhmää vetää Pascal Ntibashoboka, parikymppinen burundilainen, joka pöräyttää paikalle moottoripyörällä muodikkaasti pukeutuneena.