20 vuotta aikuiskoulutusta Ugandassa

Pakolaisavun kehitysyhteistyönohjelman suurin toimintamaa on Itä-Afrikan Uganda, jossa Pakolaisapu aloitti työnsä vuonna 1997. Toiminnan keskipisteessä on aikuiskoulutus: luku- ja kirjoitustaito, kielet, pienyrittäjyyskoulutus sekä muut arkielämää helpottavat taidot.

Tutustu aikajanan avulla Ugandan-työmme monipuolisiin vaiheisiin.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin.

Itä-Afrikan Ugandassa heistä asuu noin 1,3 miljoonaa. Tämä tekee Ugandasta maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottavan maan. Viime vuodet ovat olleet erityisen kriittisiä: vain vuoden 2016 aikana pakolaisia saapui ympäröivistä maista yli puoli miljoonaa.

Työpaikkailmoitus: Sovittelija Turun seudulle

Suomen Pakolaisapu on vuonna 1965 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö ja oman alansa näkyvä asiantuntija. Pakolaisapu tukee pakolaisia ja siirtolaisia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä sekä edistää heidän oikeuksiensa toteutumista. Suomessa Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen edustaja pakolaisasioiden tiedotuksessa. Siirtolaisten ja pakolaisten kotoutumisen tukemiseen keskittyvän Suomen työn lisäksi Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä pitkittyneissä pakolaistilanteissa Ugandassa, Liberiassa ja Myanmarissa.

Työpaikkailmoitus: Vertaistoiminnan suunnittelija

Suomen Pakolaisapu on vuonna 1965 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton suomalainen kansalaisjärjestö ja oman alansa näkyvä asiantuntija. Pakolaisapu tukee pakolaisia ja siirtolaisia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä sekä edistää heidän oikeuksiensa toteutumista. Suomessa Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen edustaja pakolaisasioiden tiedotuksessa. Siirtolaisten ja pakolaisten kotoutumisen tukemiseen keskittyvän Suomen työn lisäksi Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä pitkittyneissä pakolaistilanteissa Ugandassa, Liberiassa ja Myanmarissa.

12 vapaaehtoiskokemusta vuodelta 2017

Pyysimme Pakolaisavun vapaaehtoisia kertomaan, mitä heille jäi mieleen vuoden 2017 vapaaehtoistehtävistään.

”Puhutaan! -toiminnassa on ollut paljon unohtumattomia hetkiä. On aina mahtavaa huomata, että samat tyypit tulevat uudelleen ja uudelleen kerhoon: ilmeisesti keskustelijat ovat kokeneet meidän höpöttelyt mielekkääksi ja hyödylliseksi. Tuntuu, että ryhmässä kaikki uskaltavat olla omia itsejään. On hauskaa, että ryhmässä on alkanut muodostua sisäpiirivitsejä. Esimerkiksi muut tiedustelevat aina yhdeltä henkilöltä, miten hänen akvaariokalansa voivat ja vieläkö ne ovat hengissä.” Puhutaan!-ryhmien vapaaehtoinen, Helsinki

Pakolaisavun koulutus rohkaisi Ayenia perustamaan oman yrityksen

Köyhään Ugandaan on saapunut jo yli miljoona pakolaista. Myös 27-vuotias Ayen viettää vuoden viimeistä kuukautta Ugandan pakolaisasutusalueella sairaan äitinsä ja tytärtensä kanssa. Tälle eteläsudanilaiselle perheelle vuosi on jo neljäs poissa kotoa, mutta tunnelmaltaan kuluva vuosi on ollut aiempia iloisempi. Kaikki alkoi Pakolaisavun koulutuksesta.

Ugandaan saapuessaan Ayen ilmoittautui Pakolaisavun English for Adults -kurssille, sillä Ugandassa on vaikea tulla toimeen ilman englantia. Kurssilla Ayen oppi kielen lisäksi muun muassa säästämään ja viljelemään maata. Niinpä Ayen perusti kasvimaan. Kuivuudesta huolimatta kasvimaasta riitti satoa myytäväksi asti ja Ayen sai rahaa säästöön.

#lahjoituslauantai: Jo pienellä summalla saa aikaan uusia alkuja

Lauantaina 25.11. järjestetään Suomessa toista kertaa lahjoituslauantai. Teemapäivän ajatuksena on kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä lahjoittamaan aikaa tai rahaa itselleen tärkeään kohteeseen, ja kertomaan siitä sosiaalisessa mediassa hashtagilla #lahjoituslauantai.

Pakolaisapu on 50-vuotias järjestö, joka tekee työtä uusien alkujen eteen Suomessa ja kehitysmaissa. Lahjoittamalla Pakolaisavun työhön tuet sodista kärsineitä ihmisiä kehitysmaissa, joissa valtaosa pakolaisista elää. Lahjoitusten avulla ihmisille voidaan järjestää lukutaito-, ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta, jotka antavat elintärkeitä taitoja vaikeassa tilanteessa. Moni on jäänyt kokonaan vaille koulutusta ja menettänyt sodissa kotinsa, omaisuutensa, usein myös läheisensä.

”Haluan tehdä töitä kynällä”

Norsunluurannikolta Liberiaan paenneet Yapin Tahou Auber  ja Julienne Dompea eivät uskoneet, että lukutaitokoulutuksella olisi heille mitään annettavaa. Pakolaisavun lukutaitopiiriin osallistuminen kuitenkin muutti kummankin elämän.

“Joudun lähtemään Norsunluurannikolta vuonna 2002, kun siellä alkoi sisällissota. Ylitin Liberian rajan ja jäin asumaan Bahnin pakolaisleirille. Kotimaassani minulla ei ollut mahdollisuuksia käydä koulua, joten saapuessani Liberiaan olin luku- ja kirjoitustaidoton.

Pakolaisisän toive: pari huonetta ja turvan tunnetta koko perheelle

Itäisen Kongon väkivaltaisuuksia Ugandaan paennut Joseph Kambale Malonga on seitsenhenkisen perheen isä. Pakolaisuus tekee isän roolista haastavan, mutta lisääntynyt turvallisuus helpottaa perheen arkea.

Kongolainen Joseph Kambale Malonga, 37, sai tietää vaimonsa Jeanninen odottavan ensimmäistä lastaan alkuvuodesta 2013. Se oli tulevalle isälle onnellinen hetki, mutta siitä huolimatta Josephin mieltä varjosti pelko. Turvallisuustilanne pariskunnan kotikaupungissa, Itä-Kongossa sijaitsevassa Benissä oli arvaamaton: tulitaisteluja puhkesi tämän tästä, ja satoja siviilejä sai surmansa jatkuvissa yhteenotoissa.

Kaikkien Kaneli

Helsingin kaupungin leikkipuistoissa ja perhetaloissa järjestettävä Kotoklubi Kaneli tutustuttaa lapsiperheet toisiinsa ja suomen kieleen.

“Tämä ei ole maahanmuuttajatoimintaa.”

Näin Helsingin kaupungin positiivisen diskriminaation sosiaaliohjaaja Anna-Leena Soininen määrittelee Kotoklubi Kanelin.

“Se, mikä osallistujia yhdistää, ei ole, miten hyvin tai huonosti he puhuvat suomea, vaan lapsiperhearki, jota he elävät”, Soininen täsmentää.

Helsingin Pitäjänmäessa sijaitsevan leikkipuisto Strömbergin Kaneli-klubilla määritelmä toteutuu myös käytännössä. Paikalla on niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajaäitejä lapsineen, mutta täällä ei keskitytä taustoihin, vaan aloitetaan tärkeimmästä eli omasta nimestä.

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus Kotoklubi Kaneli -toiminnalle

Suomen Pakolaisapu myöntää Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen Kotoklubi Kaneli -toiminnalle. Helsingin kaupungin järjestämä Kaneli-toiminta tukee etenkin kotona lapsen kanssa olevien maahan muuttaneiden vanhempien kielen oppimista ja integraatiota.

”Arvostamme sitä, että Suomen Pakolaisapu on nähnyt leikin ja Kotoklubi Kaneli -toiminnan merkityksellisyyden ja päätti palkita työmme. Kanelissa on kyse ihmisten osallisuudesta ja kohtaamisesta: toiminnasta, joka palvelee sekä suomen- että muunkielisiä ja niin lapsia kuin aikuisia”, sanoo Helsingin leikkipuisto- ja koululaisten iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna.