Minä ja Pakolaisapu: Salome Awidi

Ugandassa Pakolaisavun projektivastaavana työskentelevä Salome Awidi haluaisi nähdä, että pakolaisten apuriippuvaisuus vähenee, sillä vain siten voidaan vähentää köyhyyttä.

1. Mitä työhösi kuuluu?

Olen Kyakan pakolaisasustusalueen projektivastaava. Kyaka on yksi Ugandan monista pakolaisasustusalueista ja sijaitsee läntisessä Ugandassa, lähellä Kongon rajaa. Olen työskennellyt Pakolaisavun palveluksessa vuodesta 2008. Aikoinaan päätoimistomme oli Hoimassa, Kyangwalin pakolaisasutusalueen lähellä. Työskentelin silloin siellä projektityöntekijänä.

Pakolaisapu etsii globaalikasvattajia osaksi kasvavaa vapaaehtoisjoukkoaan

Kiinnostaako sinua pakolaisten oikeuksien edistäminen ja vaikuttava vapaaehtoistyö koulumaailmassa? Haluatko oppia lisää globaalikasvatuksesta ja saada kokemusta ryhmien ohjaamisesta? Hae Pakolaisavun globaalikasvattajaksi!

Suomen Pakolaisavussa tehdään työtä uusia alkuja varten. Globaalikasvattajat ovat tärkeä osa laajaa vaikuttajaverkostoamme: he edistävät pakolaisten oikeuksia ja toimivat innostavina muutoksentekijöinä koulumaailmassa. Globaalikasvattajana vierailet yläkouluissa ja lukioissa, joissa pidät pakolaisuuteen liittyviä toiminnallisia oppitunteja. Koulutamme kaikki vapaaehtoiset tehtävään, joten aiempaa kokemusta et tarvitse.

Pakolaisapu laajentaa toimintaansa Ugandassa – lukutaitoa ja englantia eteläsudanista saapuville pakolaisille

Suomen Pakolaisapu laajentaa toimintojaan Ugandassa. SPA ja Ugandan pääministerin toimisto OPM ovat sopineet, että Pakolaisapu pyrkii aloittamaan maahan saapuvien eteläsudanilaisten aikuisten lukutaito- ja englanninopetuksen mahdollisimman pian Lamwon kunnassa lähellä Etelä-Sudanin rajaa.

”Etsimme Lamwoon tällä hetkellä kolmea työntekijää sekä tonttia, jolle voimme rakentaa toimistomme. Alamme myös ihan näinä päivinä tiedottamaan pakolaisille kursseista, jotka alkavat syyskuussa”, Pakolaisavun Ugandan maajohtaja Tarja Saarela-Kaonga sanoo.

Pakolaiskiintiö on Songan perheen ainoa toivo paremmasta elämästä

Syrjittyyn pygmiheimoon kuuluva kongolaisperhe odottaa Ugandassa tuhansien muiden kanssa, että heidät sijoitettaisiin kolmanteen maahan. Jono vetää hitaasti, vaikka aiempaa useammat maat ottavat kiintiöpakolaisia.­

Mupepelo Songalla on ongelma: mies kertoo olevansa niin turhautunut, että hänen ihokarvansa ovat lakanneet kasvamasta ja hänen aiemmin ruskea ihonsa on muuttunut harmaaksi. Myös aurinkoa on liikaa.

Kongolainen, syrjittyihin pygmeihin kuuluva Songa on asunut Ugandassa, Nakivalen pakolaisasutusalueella jo 12 vuotta, mutta ei jaksaisi enää yhtään kauemmin. Songan perhe on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n uudelleensijoitusjonossa, koska syrjintä on seurannut heitä myös Ugandan puolelle ja elämä pakolaisasutusalueella käynyt lähes sietämättömäksi.

Pohjois-Ugandan miljoona pakolaista tuo hyvinvointia myös paikallisyhteisöille

Tiet ja palvelut tulivat Adjumanin syrjäkyliin vasta pakolaisten myötä vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö kanavoi rahaa kouluihin, sairaaloihin ja terveyskeskuksiin, mutta lisäapua kaivataan kipeästi.

”Jos halusin soittaa, menin naapuriin”, 25-vuotias eteläsudanilainen Paska Torit kertoo Pagirinyan pakolaisasutusalueen keskelle kyhätyssä pienessä katoksessa. Täällä Etelä-Sudanista tulleet aikuiset pakolaiset opettelevat numeroita, lukemista, kirjoittamista ja elämäntaitoja. Torit astui opin tielle kymmenen kuukautta sitten ja nyt alkaa kännykän käyttökin sujua: aikaisemmin hän pystyi vain vastaamaan, jos joku soitti, mutta nyt onnistuu sekä numeroiden näppäily että tekstiviestien kirjoittaminen.

Kaveriksi-tapahtuma mahdollistaa uusia kohtaamisia

Kahdensuuntainen kotoutuminen alkaa kohtaamisista. Pakolaisavun vapaaehtoiset Anu ja Tarja järjestivät Kahvitellen kaveriksi -tapahtuman mahdollistaakseen valtaväestön ja maahan muuttaneiden kohtaamisia Lahdessa.

Pakolaisavun Kaveriksi-toiminnassa suomalaiset ja maahanmuuttajat tutustuvat kahvikupin, harrastusten tai kulttuurielämysten äärellä. Uudet tuttavuudet syntyvät alkutapahtumassa, jossa suomalaiset ja maahan muuttaneet tutustuvat ja sopivat 1–3 tapaamisesta parien tai pienryhmien kanssa.

Empowering through literacy in Sierra Leone

The Finnish Refugee Council facilitated adult literary and vocational training in Sierra Leone for 14 years. As a result, more Sierra Leoneans have the possibility to live hopeful and independent life. Its time to round up the successes of these years.

Sierra Leone in West Africa is one of the poorest countries in the world. The civil war fought in its neighbouring country Liberia effected Sierra Leone as well since the 1980s, and as a consequence of this, over 40 000 refugees from Liberia moved to the country. In turn the civil war in Sierra Leone, fought between 1991-2002, caused the death of around 50 000 to 100 000 people, and over half of the population had to flee from their homes to neighbouring countries or to safer areas within the country’s borders.

Bella Nshimirimana on Ugandan vuoden pakolaisnainen 2017

28-vuotias burundilainen opiskelija ja 12-henkisen perheen äiti käyttää vapaa-aikansa toisten pakolaisten auttamiseen.

Ugandan vuoden pakolaisnainen on burundilainen Bella Nshimirimana.  Nhsimirimana on 28-vuotias sosiaalityöntekijä, joka pakeni Burundin poliittisia väkivaltaisuuksia Ugandaan neljä vuotta sitten. Hänen miehensä oli tullut Ugandaan jo aiemmin.

Burundin pakolaiskriisi on jatkunut jo vuosia ilman, että siihen on maailmalla kiinnitetty huomiota. Yli 400 000 ihmisen lasketaan paenneen naapurimaihin. Ugandassa burundilaisia on noin 46 0000.

Refugee Woman of the Year 2017 in Uganda: Burundian community worker and student of public health

28-year old Bella Nshimirimana has dedicated her life to help other refugees through social work, dance and getting a second degree in public health. Nshimirimana lives in Kampala where she is taking care of her family of 14 members.

Bella Nshimirimana speaks excellent English and some Luganda. She has learned two new languages after she had to escape from Burundi four years ago. A social worker by profession, she is now getting a second degree in public health administration with the help of the Windle Trust -foundation. She wanted to get a degree in medicine to help other refugees. She feels, that although refugees do have free access to health care in Uganda, they often face problems such as the language barrier or even discrimination.

Maailman pakolaisten määrä nousi edelleen vuonna 2016 – pakolaisia 65,6 miljoonaa

Opiskelua Adjumanissa

Sodat, väkivalta ja vaino johtivat siihen, että vuoden 2016 lopussa 65,6 miljoonaa ihmistä ympäri maailman oli joutunut siirtymään pakon edessä kodistaan. Pakolaisten määrä kasvoi noin 300 000:lla vuoteen 2015 verrattuna.

Uusien pakolaisten määrä kasvoi edelleen nopeasti vuonna 2016, ja vuoden aikana kaikkiaan 10,3 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan, heistä 6,9 miljoonaa oman kotimaansa sisällä. Keskimäärin 20 ihmistä minuutissa – yksi joka kolmas sekunti – joutui jättämään kotinsa. Kaikista pakolaisista 51 prosenttia oli lapsia.