Kielitaito auttaa alkuun paossa

Suomen Pakolaisapu keskittää Ugandan-maaohjelmansa toimintaa maan pohjoisosaan, jossa eteläsudanilaisia pakolaisia on jo yli miljoona. Adjumanin maakunnassa pakolaisille opetetaan lukutaitoa ja englannin kieltä.

”Good morning, how are you? My name is…”, kuuluu reipas yhteislausunta, kun parikymmentä eteläsudanilaista pakolaisnaista harjoittelee englannin kielen lausumista aaltopellistä rakennetun katoksen alla. Aurinko porottaa, ja lämpöasteita on mittarissa 34.

Olemme Adjumanin maakunnassa Pohjois-Ugandassa, Ayilo II -nimisellä pakolaisasutusalueella. Noin 50 kilometriä tästä linnuntietä pohjoiseen sijaitsee Etelä-Sudanin ja Ugandan välinen raja. Sen rajan on viime vuosien aikana ylittänyt jokainen tänään Pakolaisavun englanninopetukseen osallistuvista.

Vuoden pakolaiset 2018 -haku on auki – ehdotuksia voi tehdä 18.3 saakka

Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolaiset -haku on auki.

Pakolaisapu on vuodesta 1998 lähtien myöntänyt Vuoden pakolaisnainen -kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Vuoden pakolaismies -palkinto on jaettu vuodesta 2016 alkaen. Vuonna 2018 Vuoden pakolainen -palkinto myönnetään jälleen sekä miehelle että naiselle.

Palkintojen tavoitteena on tukea pakolaisia näiden omien tavoitteiden ja unelmien toteuttamisessa uudessa kotimaassa sekä tarjota kannustavia esimerkkejä muille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

Voimaa yhdessä viljelystä

Pakolaisapu tarjoaa pakolaisille mahdollisuuksia viljellä kasviksia keittiöpuutarhoissa ja oppia maanviljelystä pakolaisasutusalueilla Ugandassa. Kävimme Nakivalen asutusalueella katsomassa, miten yhteisviljely toimii.

Kasvimaalla käy iltapäiväauringossa kova kuhina, kun seitsemän burundilaista naista kuokkii maata ja nostaa kasvissatoa. Satoon kuuluu muun muassa tomaatteja, maissia ja vihreää dodo-vihannesta.

Olemme Suomen Pakolaisavun kenttätoimiston laidalla, Nakivalen pakolaisasutusalueella Lounais-Ugandassa. Asutusalueen pakolaiset tulevat tontilla sijaitsevalle kasvimaalle oppimaan maanviljelyyn liittyviä taitoja ja kokeilemaan viljelyä käytännössä.

Kynttiläpaja toi tukea pakolaisille

Kädentaito- ja kuvataidetila Värkkäämön kynttiläpajoissa valettiin kynttilöitä paitsi omaan joulunodotukseen, myös Pakolaisavun työn tukemiseksi.

Samban rytmit kantautuvat viereisestä tilasta, kun Värkkäämössä aloitetaan kynttilöiden valaminen. Sydänlangat on kiinnitetty pahveihin ja pajalaiset istuvat pieniin piireihin steariinilla täytettyjen ämpäreiden ympärille. Langat peittyvät hiljalleen kynttilämassaan, ja omaa vuoroa odottaessa joulukiireet saavat jäädä hetkeksi sivuun.

20 vuotta aikuiskoulutusta Ugandassa

Pakolaisavun kehitysyhteistyönohjelman suurin toimintamaa on Itä-Afrikan Uganda, jossa Pakolaisapu aloitti työnsä vuonna 1997. Toiminnan keskipisteessä on aikuiskoulutus: luku- ja kirjoitustaito, kielet, pienyrittäjyyskoulutus sekä muut arkielämää helpottavat taidot.

Tutustu aikajanan avulla Ugandan-työmme monipuolisiin vaiheisiin.

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin.

Itä-Afrikan Ugandassa heistä asuu noin 1,3 miljoonaa. Tämä tekee Ugandasta maailman kolmanneksi eniten pakolaisia vastaanottavan maan. Viime vuodet ovat olleet erityisen kriittisiä: vain vuoden 2016 aikana pakolaisia saapui ympäröivistä maista yli puoli miljoonaa.

12 vapaaehtoiskokemusta vuodelta 2017

Pyysimme Pakolaisavun vapaaehtoisia kertomaan, mitä heille jäi mieleen vuoden 2017 vapaaehtoistehtävistään.

”Puhutaan! -toiminnassa on ollut paljon unohtumattomia hetkiä. On aina mahtavaa huomata, että samat tyypit tulevat uudelleen ja uudelleen kerhoon: ilmeisesti keskustelijat ovat kokeneet meidän höpöttelyt mielekkääksi ja hyödylliseksi. Tuntuu, että ryhmässä kaikki uskaltavat olla omia itsejään. On hauskaa, että ryhmässä on alkanut muodostua sisäpiirivitsejä. Esimerkiksi muut tiedustelevat aina yhdeltä henkilöltä, miten hänen akvaariokalansa voivat ja vieläkö ne ovat hengissä.” Puhutaan!-ryhmien vapaaehtoinen, Helsinki

Pakolaisavun uusi projekti Pohjois-Ugandassa käynnistyi – 1 200 eteläsudanilaista pakolaista lukutaitokursseilla

Pakolaisapu on aloittanut toimintansa Pohjois-Ugandan Lamwon kunnassa kuluvana syksynä. Muutaman kymmenen kilometrin päässä Etelä-Sudanin rajasta sijaitsevalla pakolaisasutusalueella koulutukselle on valtava tarve, sillä sinne saapuu päivittäin jopa satoja sotaa ja väkivaltaa pakenevia eteläsudanilaisia.

Eteläsudanilainen Magret Too, 30, oli naapurustonsa viimeisten lähtijöiden joukossa, kun hänen kotikaupunkinsa Pajok, joka sijaitsee viidentoista kilometrin päässä Ugandan ja Etelä-Sudanin rajalta, joutui viime huhtikuussa hyökkäyksen kohteeksi.

”Haluan tehdä töitä kynällä”

Norsunluurannikolta Liberiaan paenneet Yapin Tahou Auber  ja Julienne Dompea eivät uskoneet, että lukutaitokoulutuksella olisi heille mitään annettavaa. Pakolaisavun lukutaitopiiriin osallistuminen kuitenkin muutti kummankin elämän.

“Joudun lähtemään Norsunluurannikolta vuonna 2002, kun siellä alkoi sisällissota. Ylitin Liberian rajan ja jäin asumaan Bahnin pakolaisleirille. Kotimaassani minulla ei ollut mahdollisuuksia käydä koulua, joten saapuessani Liberiaan olin luku- ja kirjoitustaidoton.

Pakolaisisän toive: pari huonetta ja turvan tunnetta koko perheelle

Itäisen Kongon väkivaltaisuuksia Ugandaan paennut Joseph Kambale Malonga on seitsenhenkisen perheen isä. Pakolaisuus tekee isän roolista haastavan, mutta lisääntynyt turvallisuus helpottaa perheen arkea.

Kongolainen Joseph Kambale Malonga, 37, sai tietää vaimonsa Jeanninen odottavan ensimmäistä lastaan alkuvuodesta 2013. Se oli tulevalle isälle onnellinen hetki, mutta siitä huolimatta Josephin mieltä varjosti pelko. Turvallisuustilanne pariskunnan kotikaupungissa, Itä-Kongossa sijaitsevassa Benissä oli arvaamaton: tulitaisteluja puhkesi tämän tästä, ja satoja siviilejä sai surmansa jatkuvissa yhteenotoissa.

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus Kotoklubi Kaneli -toiminnalle

Suomen Pakolaisapu myöntää Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen Kotoklubi Kaneli -toiminnalle. Helsingin kaupungin järjestämä Kaneli-toiminta tukee etenkin kotona lapsen kanssa olevien maahan muuttaneiden vanhempien kielen oppimista ja integraatiota.

”Arvostamme sitä, että Suomen Pakolaisapu on nähnyt leikin ja Kotoklubi Kaneli -toiminnan merkityksellisyyden ja päätti palkita työmme. Kanelissa on kyse ihmisten osallisuudesta ja kohtaamisesta: toiminnasta, joka palvelee sekä suomen- että muunkielisiä ja niin lapsia kuin aikuisia”, sanoo Helsingin leikkipuisto- ja koululaisten iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna.