Kurvin seminaarissa pohdittiin palvelujärjestelmien uudistuksia

Pakolaisavun Kurvi-projektin aamiaisseminaari kokosi viranomaisia ja sosiaalityön ammattilaisia keskustelemaan palvelujärjestelmän muutoksista ja niiden vaikutuksista maahan muuttaneiden arkeen. Seminaarissa haettiin selkeyttä uusiin käytäntöihin ja etsittiin yhdessä ratkaisuja umpikujilta vaikuttaviin tilanteisiin. 

Suomen palvelujärjestelmä on muuttunut reippaalla tahdilla viimeisen vuoden aikana. Näkyvin uudistus on ollut perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle vuoden alussa, kun taas täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat edelleen kuntien hoidossa. Siirron jälkeen Kelan palvelut ovat ruuhkaantuneet ja käsittelyajat venyneet paikoin yli lain sallimien rajojen.  Sosiaalityössä on myös nähty, kuinka kiireessä tehdyt virheelliset päätökset ovat vaikeuttaneet monen elämää.

Naisten puolella

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari haluaa varmistaa, että myös maahanmuuttajanaiset pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Mikä auttaa parhaiten maahanmuuttajien kotoutumista? Tätä miettivät virkamiehet, tutkijat, poliitikot ja opettajat. Myös vuoden 2017 pakolaisnaisella Bahar Mozaffarilla, 39, on näkemys aiheeseen.

”Aidot kohtaamiset suomalaisten kanssa.”

Hänen omassa kotoutumisessaan ratkaisevaa oli vuonna 2008 satunnaisesta juttutuokiosta alkanut ystävyys.

”Parhaan ystäväni Pirjon kautta tutustuin suomalaisten todelliseen elämään. Hän ei yrittänyt selittää minulle, miten asiat pitää tehdä eikä ollut liian varovainen, vaikka tulemme eri kulttuureista. Kun tuli pettymyksiä, hän välillä kiroili.”

Alusta asti suomalainen

Vuoden pakolaismies Ramin Akhi muistuttaa, ettei pakolaisuus ole pysyvää.

Useimmat meistä puhuvat mieluummin siitä, mitä elämämme on tällä hetkellä kuin siitä, mitä se joskus oli. Niin myös vuoden 2017 pakolaismies Ramin Akhi.

”Pakolaisuus oli yksi vaihe elämässäni, mutta nyt se on jo menneisyyttä. Ajattelen että pakolaisuus loppui viimeistään silloin, kun sain Suomen kansalaisuuden. Suomalaisia on erilaisia, ja minä olen yksi heistä”, hän sanoo.

Siksi uussuomalainen on hänestä parempi sana kuin pakolainen. Yhtä lailla 30-vuotiaan Raminin voi esitellä oululaiseksi, jatko-opintojaan tekeväksi hammaslääkäriksi, joka vain sattui syntymään Afganistanissa.

Vuoden pakolaiset 2017 ovat Bahar Mozaffari ja Ramin Akhi

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaiseksi espoolaisen Bahar Mozaffarin ja vuoden pakolaismieheksi oululaisen Ramin Akhin. Nimitykset julkistettiin lauantaina Tampereella Women of the World -festivaalilla.

”Haluan olla kannustamassa maahanmuuttajanaisia itsenäiseen elämään, löytämään oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja pääsemään mukaan työelämään”, Bahar Mozaffari, 39, sanoo.

Hän itse tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2006. Ekonomiksi opiskellut Mozaffari joutui pakolaiseksi poliittisista syistä, sillä hän toimi naisjärjestössä entisessä kotimaassaan Iranissa. Nykyisin hän työskentelee Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttotyön erikoissuunnittelijana. Tämän lisäksi Mozaffari on tehnyt vapaaehtoistyötä muun muassa WILPF -naisjärjestössä ja lasten kerhonohjaajana.

Vuoden pakolaiset julkistetaan 11. maaliskuuta – tervetuloa mukaan!

Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaisen vuodesta 1998 ja vuoden pakolaismiehen vuodesta 2016. Vuoden pakolainen -palkinnon tavoitteena on tukea pakolaisia näiden omien tavoitteiden ja unelmien toteuttamisessa uudessa kotimaassa sekä tarjota kannustava esimerkki muille pakolaisille ja siirtolaisille. Palkinnon myöntämiskriteerinä on ehdokkaan aktiivinen ja myönteinen toiminta arjessa ja yhteiskunnan jäsenenä Suomessa.

Pian on aika kertoa, ketkä saavat Vuoden pakolainen 2017 -kannustuspalkinnot. Tänä vuonna palkinnot jaetaan osana Tampereella järjestettävän feministisen Women of the World -festivaalin ohjelmaa.

”Parasta ovat kohtaamiset”

Sodankylä, Lappeenranta, Nauvo. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja maahanmuuttajia asuu joka puolella maata. Siksi myös vapaaehtoistyölle on tarvetta kaikissa ilmansuunnissa. Pakolaisapu laajentaakin paikallistoimintaansa uusiin kaupunkeihin ja etsii niihin paikallisvastaavia. Tampereen paikallisvastaava Emmaleena Niemi on nähnyt, kuinka merkityksellistä toiminta voi olla.

Syksyllä 2015 Emmaleena Niemi seurasi Suomen pakolaisuutisointia Chilestä käsin ja päätti, että kotiin palattuaan hän tekisi vapaaehtoistöitä pakolaisten parissa. Suomen Pakolaisapu tuntui sopivalta järjestöltä, ja vapaaehtoisten illasta alkanut polku johti siihen, että hänestä tuli Tampereen paikallisvastaava.

Viisi hienoa lukua vuodelta 2016

Tammikuussa Pakolaisavussa on summattu viime vuoden työn tuloksia ja kehitysyhteistyöohjelmamme osalta luvut alkavat olla koossa. Vuonna 2016 työstämme hyötyi Ugandassa, Myanmarissa, Liberiassa ja Sierra Leonessa yhteensä lähes 16 000 ihmistä. Tämä on kirkkaasti yli tavoitteen, joka vuodelle oli asetettu!

15 800 ihmisen elämästä tuli parempaa

Vuoden aikana kaikkiaan lähes 16 000 konflikteista kärsinyttä ihmistä sai taitoja, jotka auttavat heitä hankkimaan itse toimeentulonsa, osallistumaan kotikylänsä ja yhteisönsä päätöksentekoon, huolehtimaan lastensa hyvinvoinnista sekä myöhemmin auttamaan kotimaansa jälleenrakentamisessa. Kun mukaan lasketaan heidän perheenjäsenensä, työmme voi todeta muuttaneen yli 60 000 ihmisen elämää.

Ehdota vuoden pakolaisia

Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolaiset -haku on nyt auki. Pakolaisapu on vuodesta 1998 lähtien myöntänyt Vuoden pakolaisnainen -kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Vuoden pakolaismies palkittiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Vuonna 2017 Vuoden pakolainen -palkinto myönnetään jälleen sekä miehelle että naiselle.

Suomen Pakolaisavun Vuoden pakolaiset -haku on nyt auki. Pakolaisapu on vuodesta 1998 lähtien myöntänyt Vuoden pakolaisnainen -kannustuspalkinnon Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Vuoden pakolaismies palkittiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Vuonna 2017 Vuoden pakolainen -palkinto myönnetään jälleen sekä miehelle että naiselle.

Pakolaiskiintiön nostamisen aika on nyt

Tuhannet marssivat rauhan puolesta YK:n päivänä 24.10. Helsingissä. Rauhanmarssilla vaadittiin loppua Syyrian sodalle. Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta vaati puheessaan hallitukselta toimia pakolaisten auttamiseksi. Lue puhe alta.

”Hyvät ystävät,

vielä viisi vuotta sitten Syyria oli suuri pakolaisten vastaanottajamaa, ja maailmassa oli pakolaisia 40 miljoonaa.

Nyt Syyrian konflikti on jatkunut yli viisi vuotta. Maailman pakolaisten määrä on kasvanut 65 miljoonaan, ja syyrialaisista on tullut suurin pakolaisryhmä. Joka toinen on joutunut jättämään kotinsa.

Välimeren tilanteeseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna 318 280 ihmistä on pyrkinyt Eurooppaan turvattomia reittejä pitkin Välimeren yli. Heistä 3 654 on kadonnut tai hukkunut matkan aikana. Todellisten ratkaisujen sijaan päättäjät ovat keskittyneet laastariratkaisuihin.

Välimeren ylittäminen on monille sotaa ja vainoa pakeneville ainoa tapa päästä turvaan. Euroopan unioni on tiukalla viisumi- ja rajapolitiikallaan käytännössä sulkenut turvalliset ja lailliset reitit kansainvälisen suojelun hakemiseksi.

Monet jäsenvaltioista ovat lisäksi tehneet omalla politiikallaan selväksi, ettei niihin kannata tulla. Suomessa on muun muassa tiukennettu turvapaikkalinjauksia, vaikeutettu perheenyhdistämistä, pienennetty pakolaiskiintiötä ja heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusapua.