#lahjoituslauantai: Jo pienellä summalla saa aikaan uusia alkuja

Lauantaina 25.11. järjestetään Suomessa toista kertaa lahjoituslauantai. Teemapäivän ajatuksena on kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä lahjoittamaan aikaa tai rahaa itselleen tärkeään kohteeseen, ja kertomaan siitä sosiaalisessa mediassa hashtagilla #lahjoituslauantai.

Pakolaisapu on 50-vuotias järjestö, joka tekee työtä uusien alkujen eteen Suomessa ja kehitysmaissa. Lahjoittamalla Pakolaisavun työhön tuet sodista kärsineitä ihmisiä kehitysmaissa, joissa valtaosa pakolaisista elää. Lahjoitusten avulla ihmisille voidaan järjestää lukutaito-, ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta, jotka antavat elintärkeitä taitoja vaikeassa tilanteessa. Moni on jäänyt kokonaan vaille koulutusta ja menettänyt sodissa kotinsa, omaisuutensa, usein myös läheisensä.

Pakolaisavun uusi projekti Pohjois-Ugandassa käynnistyi – 1 200 eteläsudanilaista pakolaista lukutaitokursseilla

Pakolaisapu on aloittanut toimintansa Pohjois-Ugandan Lamwon kunnassa kuluvana syksynä. Muutaman kymmenen kilometrin päässä Etelä-Sudanin rajasta sijaitsevalla pakolaisasutusalueella koulutukselle on valtava tarve, sillä sinne saapuu päivittäin jopa satoja sotaa ja väkivaltaa pakenevia eteläsudanilaisia.

Eteläsudanilainen Magret Too, 30, oli naapurustonsa viimeisten lähtijöiden joukossa, kun hänen kotikaupunkinsa Pajok, joka sijaitsee viidentoista kilometrin päässä Ugandan ja Etelä-Sudanin rajalta, joutui viime huhtikuussa hyökkäyksen kohteeksi.

Blogi: Nyky-Suomea ei olisi ilman muuttoliikkeitä, kirjoittaa Tuomas Martikainen

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan 2. osassa Siirtolaisuusinstituutin johtaja Tuomas Martikainen valottaa, kuinka Suomeen ja Suomesta on muutettu läpi historian ja miten pakolaisuus näkyy maahanmuutossa.­­­

Nykyistä Suomea ei olisi olemassa ilman mittavia muuttoliikkeitä. Suomen suuret väestöliikkeet ovat liittyneet sotiin ja poliittisiin levottomuuksiin sekä muihin murrosjaksoihin, kuten teollistumiseen, kaupungistumiseen ja globalisaatioon. Tämä teksti luo katsauksen suomalaisten muuttoliikkeiden pääpiirteisiin autonomian ajalta nykypäiviin.

”Haluan tehdä töitä kynällä”

Norsunluurannikolta Liberiaan paenneet Yapin Tahou Auber  ja Julienne Dompea eivät uskoneet, että lukutaitokoulutuksella olisi heille mitään annettavaa. Pakolaisavun lukutaitopiiriin osallistuminen kuitenkin muutti kummankin elämän.

“Joudun lähtemään Norsunluurannikolta vuonna 2002, kun siellä alkoi sisällissota. Ylitin Liberian rajan ja jäin asumaan Bahnin pakolaisleirille. Kotimaassani minulla ei ollut mahdollisuuksia käydä koulua, joten saapuessani Liberiaan olin luku- ja kirjoitustaidoton.

Blogi: Kansainvälisen suojelun myöntämiseen liittyy monia tulkintakysymyksiä, muistuttaa Ville Punto

Maahanmuutosta – siitä riittää puhetta. Tässä Pakolaisavun blogisarjassa asiaa tuntevat kirjoittajat yhteiskunnan eri aloilta tarjoavat lisää tarttumapintaa keskusteluun pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Sarjan ensimmäisessä osassa asianajaja Ville Punto avaa sitä, mitä termit pakolainen ja turvapaikanhakija tarkoittavat ja kuka kansainvälistä suojelua voi käytännössä saada.

Turvapaikanhakija on ulkomaalainen, joka Suomessa ilmoittaa viranomaiselle hakevansa turvapaikkaa. Hakemuksen perusteella Maahanmuuttovirasto määrittelee hänen kansainvälisen suojelun tarpeensa, eli onko hän pakolainen tai toissijaisen suojelun tarpeessa. Hakemusta arvioitaessa tutkitaan lisäksi, onko oleskeluluvan myöntämiselle edellytyksiä yksilöllisten inhimillisten syiden vuoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita kansainvälisen suojelun myöntämistä, vaikka harkinnassa kiinnitetään huomiota hakijan haavoittuvaan asemaan kotimaassa.

Pakolaisisän toive: pari huonetta ja turvan tunnetta koko perheelle

Itäisen Kongon väkivaltaisuuksia Ugandaan paennut Joseph Kambale Malonga on seitsenhenkisen perheen isä. Pakolaisuus tekee isän roolista haastavan, mutta lisääntynyt turvallisuus helpottaa perheen arkea.

Kongolainen Joseph Kambale Malonga, 37, sai tietää vaimonsa Jeanninen odottavan ensimmäistä lastaan alkuvuodesta 2013. Se oli tulevalle isälle onnellinen hetki, mutta siitä huolimatta Josephin mieltä varjosti pelko. Turvallisuustilanne pariskunnan kotikaupungissa, Itä-Kongossa sijaitsevassa Benissä oli arvaamaton: tulitaisteluja puhkesi tämän tästä, ja satoja siviilejä sai surmansa jatkuvissa yhteenotoissa.

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus Kotoklubi Kaneli -toiminnalle

Suomen Pakolaisapu myöntää Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen Kotoklubi Kaneli -toiminnalle. Helsingin kaupungin järjestämä Kaneli-toiminta tukee etenkin kotona lapsen kanssa olevien maahan muuttaneiden vanhempien kielen oppimista ja integraatiota.

”Arvostamme sitä, että Suomen Pakolaisapu on nähnyt leikin ja Kotoklubi Kaneli -toiminnan merkityksellisyyden ja päätti palkita työmme. Kanelissa on kyse ihmisten osallisuudesta ja kohtaamisesta: toiminnasta, joka palvelee sekä suomen- että muunkielisiä ja niin lapsia kuin aikuisia”, sanoo Helsingin leikkipuisto- ja koululaisten iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna.

Tervetuloa Vuoden kotoutumisteon julkistamistilaisuuteen 1.11. klo 10.00

Suomen Pakolaisapu jakaa ensimmäistä kertaa Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen. Tunnustuksen kautta Pakolaisapu haluaa nostaa esiin kotoutumisen tukemisen yhteiskunnallista merkitystä.

Vuoden kotoutumisteko 2017 -tunnustuksen saaja julkistetaan 1.11.2017 klo 10.00 Ostrobotnialla. Tervetuloa paikalle kuulemaan kotoutumisesta ja juhlimaan kanssamme tunnustuksen saajaa! Tilaisuudessa mukana mm. erikoistutkija Pasi Saukkonen ja apulaispormestari Nasima Razmyar. Tilaisuuden juontaa Tuomas Enbuske.

Uusi alku ompelijana

Pakolaisavun ompelukurssien kautta Myanmarin rajaseutujen naiset saavat mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen.

”Uskon, että voin ansaita ompelijana vähintään 5 000–7 000 Myanmarin kyatia päivässä”, sanoo Ma Thin Mar Oo luottavaisena.

Myanmarin kaakkoisosassa sijaitsevassa kylässä asuvalle yhden lapsen äidille noin 3–4 euroa vastaava summa olisi tuplasti se, mitä hän tienasi aiemmin peltotöissä. Mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen ompelemalla on 34-vuotiaalle Ma Thinille ehdottoman tarpeen, sillä enää maataloustöitä ei ole tarjolla.

Omakielinen Yhteiskuntaorientaatio-kurssi nopeuttaa pakolaisten kotoutumista

Suomen Pakolaisapu on kehittänyt Yhteiskuntaorientaatio-kurssin, jonka kautta pakolaiset saavat omakielistä ja yhdenmukaista opetusta suomalaisesta yhteiskunnasta heti Suomeen muuton alkuvaiheessa. Pakolaisavun mielestä Suomessa omakielisen yhteiskuntaorientaation antamisesta tulisi määrätä laissa ja sille tulisi määrittää valtakunnallisesti yhtenäinen opetussisältö.


Päästäkseen osallisiksi yhteiskuntaan pakolaiset ja muut maahanmuuttajat tarvitsevat ymmärrystä siitä, minne he ovat tulleet ja miten heitä ympäröivä yhteiskunta toimii. Pakolaisavun kehittämä Yhteiskuntaorientaatio-kurssi vastaa tähän tarpeeseen ja antaa Suomeen saapuneille maahanmuuttajille avaimia ymmärtää paremmin suomalaista yhteiskuntaa.