Autonkorjaajanaiset ja lukutaidon voimaannuttamat – Suomen Pakolaisavun työ Sierra Leonessa 2003–2017

Suomen Pakolaisapu teki aikuislukutaito- ja ammattikoulutusta Sierra Leonessa 14 vuotta. Työn tuloksena entistä useammalla sierraleonelaisella on mahdollisuus toiveikkaaseen ja itsenäiseen arkeen. On aika koota yhteen vuosien onnistumiset.

Länsiafrikkalainen Sierra Leone on yksi maailman köyhimmistä maista. Naapurimaa Liberian sisällissota heijastui myös Sierra Leoneen 1980-luvulta lähtien, ja maahan tuli konfliktin seurauksena yli 40 000 pakolaista Liberiasta. Vuosina 1991–2002 käydyssä Sierra Leonen sisällissodassa on puolestaan arvioitu menehtyneen 50 000–100 000 ihmistä, ja yli puolet maan väestöstä joutui pakenemaan kodeistaan naapurimaihin tai oman maan turvallisemmille alueille.

Naapuruussovittelun käsikirja auttaa asumisen konfliktien ratkomisessa

Naapuruussovittelun keskus on julkaissut Naapuruussovittelun käsikirjan asumisen konfliktien ratkomiseksi. Kirja on suunnattu asumisen parissa työskenteleville henkilöille, jotka törmäävät työssään asumisen ja naapuruuden häiriöihin, ongelmiin ja erimielisyyksiin.

”Kirjassa kuvataan käytännönläheisesti, kuinka erimielisyydet eskaloituvat vastakkainasetteluiksi, jännitteiksi ja konflikteiksi, mitä tyypillistä tapahtuu monikulttuurisiksi koetuissa konflikteissa sekä se, kuinka asumisen ja naapuruuden häiriöitä ja ihmisten välisiä ongelmia kannattaa käsitellä. Kirja tuotettiin, sillä isännöitsijät ja asumisneuvojat tarvitsevat työssään yhä vaativampia ihmissuhde- ja sovittelutaitoja”, kertoo Naapuruussovittelun kirjan kirjoittaja, Naapuruussovittelun keskuksen päällikkö Miriam Attias.  

”Olen todella kiitollinen Suomelle”

Rita Kostamasta tuli pakolainen, kun hänen synnyinmaassaan Ruandassa alkoi kansanmurha. Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen palautti hänen uskonsa elämään.

”Monet pakolaiset joutuvat myymään koko omaisuutensa, jättämään perheensä ja lähtemään vaaralliseen matkaan esimerkiksi Välimeren ylitykseen salakuljettajien avulla saadakseen turvallisemman paikan elää.

Oma elämäni pakolaisena oli ahdistavaa. Nuorena tyttönä ja ilman vanhempiani jouduin elämään monessa maassa epävarmuudessa ja pelossa, rahattomana ja paperittomana neljä vuotta vailla tietoa tulevaisuudesta. Minun piti vain odottaa ja odottaa, sillä en tiennyt yhtään, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Valoa savimajaan

“200 shillings” – “It can buy a banana”.

Mitä saa kahdella sadalla shillingillä? Sillä saa banaanin.
Mitä saa tuhannella shillingillä? Puheaikaa kännykkään. Ei kovin paljoa, mutta muutaman puhelun verran kumminkin.
Opettaja kysyy ja oppilaat vastaaavat vuorollaan.
50 000:lla shillingillä voi jo ostaa pienen aurinkopaneelin, jolla saa iltaisin valoa.
Tätä voisi jatkaa: Paljonko on kaksi sataa Ugandan shillinkiä euroissa? Noin viisi senttiä.

Viikko sitten seurasin aikuisten englanninkurssia Kyaka II pakolaisasutusalueella lounaisessa Ugandassa. Kyaka on yksi Ugandan vanhimpia asutusalueita, perustettu jo 1960-luvulla Kongon sisällissotaa pakenevia varten. Jotkut ovat asuneet alueella siitä lähtien.

Pahoittelemme häiriöitä verkkosivuillamme

Hyvä verkkosivujemme vierailija,

uudistamme parhaillaan pakolaisapu.fi-sivustoa. Tästä johten sivut eivät tällä hetkellä toimi kaikilta osin normaalisti. Pahoittelemme uudistuksista johtuvia häiriöitä.

Pyrimme avaamaan uudistetut verkkosivut mahdollisimman pian. Uudet sivumme tulevat palvelemaan entistä paremmin pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksista ja uusien alkujen mahdollistamisesta kiinnostuneita tahoja.

Suomen Pakolaisavun vuosikertomus 2016

Vuonna 2016 maailmassa oli yli 65 miljoonaa pakolaista, enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomen Pakolaisapu on oman alansa vahva toimija, joka työskentelee ulkomailla ja Suomessa monisuuntaisena asiantuntijaorganisaationa mahdollistaen uusia alkuja pakolaisille ja siirtolaisille.

Suomen Pakolaisavun missio on tukea pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnissa ja yhteiskuntien jäseninä sekä rakentajina. Tätä työtä ohjaavat järjestön keskeiset arvot ovat oikeudenmukaisuus, osallisuus ja yhdenvertaisuus sekä läpinäkyvyys ja vastuullisuus.

Asha sai yrittäjyyskoulutuksesta idean toimeentulon hankkimiseksi

Asha Songolo joutui lähtemään perheineen pakomatkalle keskellä yötä. Ugandan pakolaisasutusalueella elämälle löytyi valoisampi suunta Pakolaisavun yrittäjyyskoulutuksen jälkeen.

Kaksi vuotta sitten kongolainen Asha Songolo taittoi aamuyöllä pakomatkaa jalkaisin miehensä, sisarensa ja kymmenen lapsen kanssa. Vain neljä tuntia aiemmin aseistautuneet miehet olivat hyökänneet Ashan siskon kotiin ja tappaneet sisaren miehen. Pakoon piti lähteä heti. Ashan perheen elämä muuttui yhdessä yössä.

”Suomen pakolaiskiintiöön pääseminen vahvisti, että elämäni on elämisen arvoista”

Vuoden pakolaisnainen Bahar Mozaffari muistuttaa, ettei pakolaisuus ole vain pakolaisten itsensä, vaan koko ihmiskunnan ongelma. Pakolaiskiintiön kautta Suomi voi auttaa heikoimpia ja edistää oikeudenmukaisuutta.

Pakolaisten uudelleensijoittaminen on paras ja toimivin tapa auttaa kaikkein suurimmassa hädässä olevia ihmisiä maailman kriiseissä ja samalla vahvistaa globaalia oikeudenmukaisuutta. Siksi Suomen tulisi nostaa omaa vuosittaista pakolaiskiintiötään. Näin ajattelee Bahar Mozaffari, jonka Suomen Pakolaisapu valitsi maaliskuussa vuoden 2017 pakolaisnaiseksi.

Moottoripyöräkorjaamo omaan kylään

Suomen Pakolaisapu tukee Myanmarissa nuorten ammattikoulutusta, jotta myös syrjäseutujen nuorilla aikuisilla olisi mahdollisuudet työllistymiseen ja parempaan elämään. Pakolaisavun kurssilta valmistuvat moottoripyöräkorjaajat haluavat hyödyntää oppimaansa ryhtymällä yrittäjiksi.

Aung Shein Oo, 20, ja Larka Baw Shee, 23, ovat käyneet moottoripyöräkorjauksen kurssin Pakolaisavun tukemassa ammattikoulussa. Koulutukseen kuului kuuden viikon harjoittelu, jonka nuoret miehet suorittivat Morning Sun -moottoripyöräkorjaamossa pienessä Loikawin kaupungissa.

Seitsemän väitettä ja faktaa pakolaiskiintiöstä

Pakolaiskiintiötä voi kasvattaa vasta kun turvapaikanhakijatilanne on hallinnassa.

Epätosi. Pakolaiskiintiön koko ja turvapaikanhakijoiden määrä eivät sulje toisiaan pois, vaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä. Kiintiössä vastaanotetaan pakolaisia suoraan leireiltä. Heillä on jo Suomeen muuttaessaan pakolaisasema. Turvapaikanhakijat hakeutuvat itse maahan ja hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, ja suojelun tarve arvioidaan turvapaikkaprosessissa. Esimerkiksi Ruotsiin on vuosia saapunut suhteellisesti eniten turvapaikanhakijoita Euroopassa, siitä huolimatta maa korottaa pakolaiskiintiönsä 5000 henkilöön ensi vuonna.