Vuoden pakolaisnaisen kirje kansanedustajille: Uskotko, että ilman perhettään oleva ihminen voi olla onnellinen?

Suomi on hyvä maa. Voisin sanoa, että se on paras maa, jossa olen asunut. Olen onnekas, iloinen ja kiitollinen siitä, että Suomi otti minut ja osan perheenjäsenistäni vastaan kiintiöpakolaisena.

Sain mahdollisuuden aloittaa elämäni nollasta ja tällä hetkellä minulla on kaikki hyvin. Suomen avulla sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja jopa oman yrityksen.

Mutta arvoisat kansanedustajat ja koko Suomi, tiedättekö mikä on ollut elämässäni tärkein ja on edelleen tärkein asia? Se on PERHE. Minä muistan sen päivän, kun pienenä jouduin hyvästelemään isäni ja äitini. Oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoa. Luulin ja toivoin, että palaisin takaisin heidän luokseen pian. Mutta se ei toiveistani huolimatta ikinä toteutunut!

Kansanedustajat, äänestäkää perheenyhdistämisen kiristykset kumoon!

Hallituksen esitys uusista tiukennuksista perheenyhdistämisen ehtoihin menee eduskunnan lopulliseen äänestykseen tällä viikolla. Joukko pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsi- ja naisjärjestöjä vetoaa kansanedustajiin, jotta julmista ja lyhytnäköisistä kiristyksistä luovuttaisiin.

Jos kansanedustajat antavat hyväksyntänsä hallituksen esitykselle, perheenyhdistämisen ehtona vaadittaisiin kohtuuttoman suuria tuloja kansainvälistä suojelua saavilta. Toimeentulovaatimus ollaan ulottamassa nyt myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin.  Se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa. Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.

10 väitettä ja faktaa perheenyhdistämisestä

Kokosimme pakolaisten perheenyhdistämiseen liittyvät tärkeimmät faktat ja yleisimmät harhaluulot. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä.

1. Perheenyhdistäminen on helppoa.

Epätosi. Perheenyhdistämisestä on tehty jo edellisten, vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen lakimuutosten myötä hyvin vaikeaa. Vain harva pääsee edes jättämään hakemuksen, sillä ulkomailla oleskelevan perheenjäsenen pitää nykyään laittaa se vireille henkilökohtaisesti lähimmässä Suomen suurlähetystössä. Aiemmin hakemuksen saattoi laittaa vireille Suomessa asuva perheenkokoaja. Hakemuksen jättämiseksi maassa tulee oleskella laillisesti, mikä on mahdotonta monelle pakolaiselle. Pakolaisten voi olla mahdotonta saada matkustusasiakirjoja kotimaasta, josta he ovat joutuneet vainon vuoksi pakenemaan.

Lasten paikka on perheessä – miten käy yli 3000 yksin tulleelle lapselle?

Joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä on huolissaan niistä tuhansista lapsista, jotka hallituksen esitys uhkaa jättää Suomeen ilman perhettä. Perheenyhdistämisen vaikeuttamista koskeva lakiesitys on käsittelyssä tällä viikolla hallintovaliokunnassa. Järjestöt vaativat, että Suomen on turvattava lapsille oikeus perhe-elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Järjestöt vetoavat eduskuntaan lakiesityksen hylkäämiseksi.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 7000 lasta. Heistä 3024 saapui yksin maahan, tänä vuonna yksin tulleita lapsia on 198. Viime vuonna Suomessa ratkaistuista yksintulleita lapsia koskeneista turvapaikkahakemuksista 112 oli myönteisiä ja vain kaksi kielteistä. Suhdeluku on vuonna 2016 tehdyissä päätöksissä samaa luokkaa.

Suomi unohtaa pitkäkestoisista konflikteista kärsineet pakolaiset

EU:n ja Turkin välinen sopimus vaikuttaa Suomen pakolaiskiintiön kokoon. Kiintiöön pääseminen Turkista edellyttää, että Kreikasta turvapaikkaa hakenut syyrialainen palautetaan takaisin Turkkiin. Vasta tämän jälkeen Turkissa leirillä odottava syyrialainen pääsee kiintiöpakolaisena Suomeen.

Suomen pakolaiskiintiö laskettiin tänä vuonna 750 pakolaiseen. Osa heistä vastaanotetaan EU:n yhteisen pakolaiskiintiön ja loput EU:n ja Turkin sopimuksen kautta. Kaikki kiintiöön valittavat pakolaiset ovat lähtökohtaisesti syyrialaisia.

Pakolaisapu vastustaa perheenyhdistämiseen kaavailtuja kiristyksiä

Hallitus valmistelee perheenyhdistämisen ehtojen kiristämistä. Pakolaisapu lausui luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta.

Pakolaisapu vastustaa perheenyhdistämiseen kaavailtuja kiristyksiä. Perhe-elämän vietto on ihmisoikeus. Tämän oikeuden toteutuminen on jo nykyisenkin lainsäädännön puitteissa monelle mahdotonta, eikä edellisten kiristysten seurauksia ole riittävissä määrin selvitetty. Kiristysten sijaan perheenyhdistämistä tulisi helpottaa.

Pakolaisten oikeudet unohtuneet

Suomen Pakolaisavun puheenvuoro Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuudessa 4.2.2016. Puheen piti Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta.

Hyvät kuulijat,

Maailmassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan, ja pitkittyneiden konfliktien seuraukset ovat viime vuoden aikana alkaneet näkyä Suomessakin.

Kaikilla ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa, ja meillä sivistysvaltiona ja YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneena maana velvollisuus vastaanottaa ja yksilöllisesti käsitellä jokainen hakemus.

Perheenyhdistämisen kiristykset hankaloittavat kotouttamista

Hallituksen suunnitelmat tekisivät perheenyhdistämisen monelle pakolaisperheelle lähes mahdottomaksi. Suunnitelma on jyrkässä ristiriidassa hallituksen tavoitteleman nopean kotoutumisen kanssa. Pakolaisten lisäksi hallituksen suunnitelma hankaloittaisi myös Suomen kansalaisten perheenyhdistämistä.

Hallitus aikoo vaikeuttaa pakolaisten perheenyhdistämistä entisestään. Hallituksen lakiluonnoksessa tiukennetaan perheenkokoajan toimeentuloehtoja, mikä tekee perheenyhdistämisen lähes mahdottomaksi monille. Suunnitelma vaikeuttaa myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista. Sopimuksen artiklan 9 mukaan jokaisella on oikeus elää vanhempiensa kanssa.

Dublin-palautukset Italiaan jatkuvat sisäisistä siirroista huolimatta

Suomeen on tällä viikolla saapumassa kolmas eritrealaisten turvapaikanhakijoiden ryhmä EU:n sisäisten siirtojen kautta Italiasta. Samaan aikaan Suomi kuitenkin jatkaa Dublin-palautuksia Italiaan.

Italiaan on tänä vuonna poliisin tilastojen mukaan palautettu 76 henkilöä, joista 20 lokakuun aikana. Sisäisten siirtojen kautta on syksyn aikana vastaanotettu 63 henkilöä Italiasta, ja 21 henkilön vastaanottoa valmistellaan vielä tämän vuoden puolelle.

Kuvateksti: Suomi on lopettanut turvapaikanhakijoiden palauttamisen Kreikkaan Dublin-asetuksen nojalla maan epäinhimillisten vastaanotto-olosuhteiden vuoksi. Kuva: UNHCR / A. D’Amato

Pakolaisapu 50 vuotta: Ihmisoikeudet unohtuneet politiikasta

Kun Helvi Sipilä vuonna 1965 perusti Suomen Pakolaisavun keräämään varoja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:lle, ei Suomessa juuri ulkomailta saapuneita pakolaisia ollut. Kokemus pakolaisista perustui lähinnä maansisäisiin pakolaisiin, Karjalan evakkoihin. Nyt maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan.

Pakolaisavun 50-vuotispäivän aikaan Suomen hallitus julkisti turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman – jo kolmannen maahanmuuttoa ja pakolaisuutta linjaavan ohjelmapaperin tänä vuonna. Hallitusohjelman kirjauksia tarkennettiin maahanmuuttopoliittisessa toimenpideohjelmassa syyskuussa, ja tiistaina julkistettiin turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma. Nyt konkreettiseksi tavoitteeksi on kirjattu, että turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta Suomeen halutaan katkaista.