Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen pakolaiskiintiön korottamiseksi

Hallituksen kehysriihessä huhtikuun lopussa luodaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle. Järjestöt vaativat, että pakolaiskiintiötä korotetaan vuodelle 2018. Kiintiön korottamisen puolesta puhuvat myös taloustieteen professori Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.

”Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi”, sanoo Sixten Korkman.

25 järjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä

Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Heistä suurin osa on kehittyvissä maissa. Suomi voi omalta osaltaan tehdä enemmän poikkeuksellisen tilanteen ratkaisemiseksi. Siksi 25 kansalaisjärjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä.

Kiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Pakolaiskiintiön moninkertaistamista vaativat Amnesty International Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UN Women, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Plan International Suomi, SOS-Lapsikylä, Väestöliitto, Suomen Mielenterveysseura, Seta, Naisasialiitto Unioni, Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Pro-tukipiste ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kehys ry, Raster-tutkijaverkosto, Changemaker-verkosto ja Refuhome ry.

Pakolaiskiintiön nostamisen aika on nyt

Tuhannet marssivat rauhan puolesta YK:n päivänä 24.10. Helsingissä. Rauhanmarssilla vaadittiin loppua Syyrian sodalle. Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta vaati puheessaan hallitukselta toimia pakolaisten auttamiseksi. Lue puhe alta.

”Hyvät ystävät,

vielä viisi vuotta sitten Syyria oli suuri pakolaisten vastaanottajamaa, ja maailmassa oli pakolaisia 40 miljoonaa.

Nyt Syyrian konflikti on jatkunut yli viisi vuotta. Maailman pakolaisten määrä on kasvanut 65 miljoonaan, ja syyrialaisista on tullut suurin pakolaisryhmä. Joka toinen on joutunut jättämään kotinsa.

Välimeren tilanteeseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja

Tänä vuonna 318 280 ihmistä on pyrkinyt Eurooppaan turvattomia reittejä pitkin Välimeren yli. Heistä 3 654 on kadonnut tai hukkunut matkan aikana. Todellisten ratkaisujen sijaan päättäjät ovat keskittyneet laastariratkaisuihin.

Välimeren ylittäminen on monille sotaa ja vainoa pakeneville ainoa tapa päästä turvaan. Euroopan unioni on tiukalla viisumi- ja rajapolitiikallaan käytännössä sulkenut turvalliset ja lailliset reitit kansainvälisen suojelun hakemiseksi.

Monet jäsenvaltioista ovat lisäksi tehneet omalla politiikallaan selväksi, ettei niihin kannata tulla. Suomessa on muun muassa tiukennettu turvapaikkalinjauksia, vaikeutettu perheenyhdistämistä, pienennetty pakolaiskiintiötä ja heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeusapua.

Järjestöt: Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen on kaikkien etu

Asunnottomista perheistä yli puolet on maahanmuuttajaperheitä ja alle 25-vuotiaista yksinelävistä asunnottomista joka neljäs on maahanmuuttaja. Maahanmuuttajien asunnottomuudelle tyypillistä on myös niin sanottu piiloasunnottomuus.

Vuosina 2008-2015 toteutetut valtakunnalliset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat (PAAVO 1 ja 2) ovat onnistuneet tehokkaasti vähentämään pitkäaikaisasunnottomien määrää. Samalla asunnottomuuden riski koskettaa yhä useampaa pieni- ja keskituloista korkean vuokratason ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen vuoksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yhden haavoittuvimmista ryhmistä muodostavat pienituloiset yksineläjät.

Järjestöt: STM:n lakiesitys perusoikeuksien vastainen – ulkomaalaisille alempi peruspäiväraha kuin suomalaisille

Suomalaiset järjestöt pitävät perusoikeuksien vastaisena sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitystä, jolla työttömien maahanmuuttajien perusturvaa aiotaan laskea kymmenen prosenttia pienemmäksi kuin suomalaisilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman lakiesityksen mukaan työttömyysturvalakia ja kotoutumisen edistämisestä annettua lakia muutettaisiin väliaikaisesti siten, että oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille työnhakijoille myönnettäisiin jatkossa työmarkkinatuen sijaan kotoutumistukea. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.

Surullinen päivä pakolaisten oikeuksille

Kansanedustajat aloittavat kesälomansa tänään. Viime töikseen eduskunta hyväksyi pakolaisten perheenyhdistämisten kiristykset ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentämisen.

Lakimuutoksen myötä pakolaisten mahdollisuus perhe-elämän viettoon Suomessa käytännössä lakkaa. Jo nyt vaikeasta perheenyhdistämisestä tehdään kohtuuttomien toimeentuloedellytysten myötä mahdotonta. Toimeentuloa vaaditaan myös yksin Suomeen tulleilta lapsilta.

Eduskunnassa lakiesityksestä keskusteltiin useaan otteeseen tuntikausia. ”Mitä olette tehneet minun maalleni? Meillä ei ole mitään tarvetta, ei mitään hätää rajoittaa perheiden yhdistämistä edelleen”, sanoi RKP:n kansanedustaja ja entinen vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet kyyneleet silmissään eduskunnassa viime viikolla.

Vuoden pakolaisnaisen kirje kansanedustajille: Uskotko, että ilman perhettään oleva ihminen voi olla onnellinen?

Suomi on hyvä maa. Voisin sanoa, että se on paras maa, jossa olen asunut. Olen onnekas, iloinen ja kiitollinen siitä, että Suomi otti minut ja osan perheenjäsenistäni vastaan kiintiöpakolaisena.

Sain mahdollisuuden aloittaa elämäni nollasta ja tällä hetkellä minulla on kaikki hyvin. Suomen avulla sain koulutuksen, työpaikan, perustin perheen ja jopa oman yrityksen.

Mutta arvoisat kansanedustajat ja koko Suomi, tiedättekö mikä on ollut elämässäni tärkein ja on edelleen tärkein asia? Se on PERHE. Minä muistan sen päivän, kun pienenä jouduin hyvästelemään isäni ja äitini. Oli pakko lähteä, ei ollut vaihtoehtoa. Luulin ja toivoin, että palaisin takaisin heidän luokseen pian. Mutta se ei toiveistani huolimatta ikinä toteutunut!

Kansanedustajat, äänestäkää perheenyhdistämisen kiristykset kumoon!

Hallituksen esitys uusista tiukennuksista perheenyhdistämisen ehtoihin menee eduskunnan lopulliseen äänestykseen tällä viikolla. Joukko pakolais-, ihmisoikeus- ja lapsi- ja naisjärjestöjä vetoaa kansanedustajiin, jotta julmista ja lyhytnäköisistä kiristyksistä luovuttaisiin.

Jos kansanedustajat antavat hyväksyntänsä hallituksen esitykselle, perheenyhdistämisen ehtona vaadittaisiin kohtuuttoman suuria tuloja kansainvälistä suojelua saavilta. Toimeentulovaatimus ollaan ulottamassa nyt myös pakolaisuuden takia hajonneisiin perheisiin.  Se veisi käytännössä yhä useammalta pakolaiselta mahdollisuuden saada Suomeen lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa. Toimeentulovaatimus koskee myös Suomeen ilman huoltajaa tulleita pakolaislapsia. Yksin Suomeen tulleiden lasten pitäisi esittää voivansa elättää perheensä eli osoittaa tulot, joille suuri osa suomalaisaikuisista ei yllä.

10 väitettä ja faktaa perheenyhdistämisestä

Kokosimme pakolaisten perheenyhdistämiseen liittyvät tärkeimmät faktat ja yleisimmät harhaluulot. Lakiesitys on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä.

1. Perheenyhdistäminen on helppoa.

Epätosi. Perheenyhdistämisestä on tehty jo edellisten, vuosina 2010 ja 2012 tehtyjen lakimuutosten myötä hyvin vaikeaa. Vain harva pääsee edes jättämään hakemuksen, sillä ulkomailla oleskelevan perheenjäsenen pitää nykyään laittaa se vireille henkilökohtaisesti lähimmässä Suomen suurlähetystössä. Aiemmin hakemuksen saattoi laittaa vireille Suomessa asuva perheenkokoaja. Hakemuksen jättämiseksi maassa tulee oleskella laillisesti, mikä on mahdotonta monelle pakolaiselle. Pakolaisten voi olla mahdotonta saada matkustusasiakirjoja kotimaasta, josta he ovat joutuneet vainon vuoksi pakenemaan.